Lue keskustelun säännöt.
Suositelkaa kirjaa, jossa ei tapahdu mitään.
05.02.2023 |
Ei murhaa, ei rakastuta, kenelläkään ei ole kurjaa tai hurjan hauskaa .
Muistan joskus lukeneeni kirjan, jossa perhe asui talossa ja touhusi omiaan, lapset esityivät teatteria ja retkeilivät metsässä, täti tuli käymään ja syötiin paistia.
Nyt olisin mielentilassa, että juuri tuollaista tylsää arkea haluaisin kuunnella.
Kommentit (93)
Suomalaisen kirjallisuuden klassikoissa pysyen, mainitsisin aiemmin esille tulleen Antti Hyryn aikalaisista myös Marja-Liisa Vartion ja Juha Mannerkorven kirjailijoina, joiden teokset (ainakaan ne, joita olen lukenut) eivät varsinaisesti juonellaan loista. Vähän uudemmista romaaneista tulee mieleen Monika Fagerholmin "Ihanat naiset rannalla", jota en jaksanut pitkään lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tove Janssonin Muumi-kirjat. Olen lukenut ne lapsena ja luin uudestaan aikuisena. Toimii molemmille. Mutta kun ajattelee, niin ei niissä oikeastaan tapahdu mitään. Mennään retkelle, syödään, mennään kotiin. Ihania kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Runokirjat. Niissä harvemmin tapahtuu mitään.
Lehti. Syksy.
Kuulas on ilta.
Oranssia kajoa sinisen lomassa.
Rauha.
Lapsuuden kesät mielessäni.
Heitit noin vain lonkalta tekstiä, jolla voittaisi Kaarinan kaupungin runopalkinnon! :D
Jack Torrancen viimeinen, julkaisematon teos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ääni tälle! Sally Salminen: Aikani Amerikassa. Sain kirjan loppuun mutta mitään siitä ei jäänyt käteen. Uskomatonta kun miettii aihetta. Olen lukenut lähes kokonaan myös Tellervo Koiviston elämäkerran (Anne Mattsson) ja oli kyllä niin pitkäpiimäistä jaaritusta että kesken jäi. Vaikka voisi kuvitella että hänen elämässään olisi ollut tapahtumia, niin ei niitä kyllä ollut.
Tässä kai kumminkin etsittiin sellaista kirjaa, jossa HYVÄLLÄ TAVALLA ei tapahdu mitään. Niin kuin sellaista miellyttävää soljuvaa arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tove Janssonin Muumi-kirjat. Olen lukenut ne lapsena ja luin uudestaan aikuisena. Toimii molemmille. Mutta kun ajattelee, niin ei niissä oikeastaan tapahdu mitään. Mennään retkelle, syödään, mennään kotiin. Ihania kirjoja.
Mitä nyt pyrstötähti meinaa tuhota maapallon ja koko perhe ahdistuu majakkasaarella, jonne isä muut raahasi.
Hyviä kirjoja näistä huolimatta.
Selja-kirjat mainittiin jo. Rauha S. Virtanen on kirjoittanut muitakin nuortenkirjoja, joista lukemani ovat mielestäni samantyylisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen kirjallisuuden klassikoissa pysyen, mainitsisin aiemmin esille tulleen Antti Hyryn aikalaisista myös Marja-Liisa Vartion ja Juha Mannerkorven kirjailijoina, joiden teokset (ainakaan ne, joita olen lukenut) eivät varsinaisesti juonellaan loista. Vähän uudemmista romaaneista tulee mieleen Monika Fagerholmin "Ihanat naiset rannalla", jota en jaksanut pitkään lukea.
Vartion kirja "Hänen olivat linnut" on erinomainen, mutta mitään jännitysstressiä se ei todellakaan aiheuta. Fagerholmin Ihanat naiset rannalla jäi minultakin kesken.
Samuel Beckettin romaanit ja näytelmät. Näytelmän nimi "Huomenna hän tulee" on kuvaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alastalon salissa (löytyy myös äänikirjana yle:ltä)
Onko tämä se kirja jossa isäntä valitsee piippua kymmenen sivun verran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alastalon salissa (löytyy myös äänikirjana yle:ltä)
ääni tälle Volter Kilven kirjalle, jossa piippua sytytetään sivutolkulla
Oletko lukenut?
Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto on nyt luvussa ja siinä ei kyllä ole juonta mitä seurata, tunnelmia ja ajatuksia sieltä täältä. Tykkään, just mun mieleinen.
Alastalon salissa oli aivan ihana.
Stephen Kingin varhaistuotannon romaaneissa menee hyvin pitkään ennen kuin oikeastaan alkaa tapahtua mitään joten jos jätät niistä lopun väliin.
Pikku naisia oli puuduttava omaan makuuni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alastalon salissa (löytyy myös äänikirjana yle:ltä)
Onko tämä se kirja jossa isäntä valitsee piippua kymmenen sivun verran?
Yli 70
Patrick Rothfuss: Tuulen nimi. Krooh... pyyh...
Lähikaupan nainen (Sayaka Murata): mitään ei tapahdu myöskään Japanissa. Vähän meinaa tapahtua mutta ei sittenkään (spoiler).