Kertokaas naiset (miehetkin voi kertoa) miten puolisonne huomioi teitä?

Ei muistanut merkkipäiviä, ei koskaan mitään lahjoja Ravintolassa haki vaan itselleen juomia, hellyyskin oli vähän kovakouraista, joutui huomauttamaan ettei niin kovaa. Ei pitänyt käsikädessä kävelystä ja mikä kauheinta suuteli silmät auki. Tämä on kaikki totta ja exmies on kyseessä. Mielenkiinnolla luen teidän muiden hellyyksistä mistä jäin paitsi.

Puoliso on aina huomaavainen, ystävällinen, paljon läheisyyttä... Emme ole riidelleet kertaakaan, yhdessä oltu noin kuusi vuotta.

Itse kans mielelläni luen mistä olen jäänyt paitsi jo vuosia. Mies itse kuvittelee olevansa todella hyvä mies, vaan ei koskaan oikein ole kohdellut minua kuin naista. Kuvittelee, että on upea mies kun syntymäpäiväni tuo kukkia sen jälkeen kun monta vuotta sitä ensin pyysin ja piti monet kerrat vääntää rautalangasta miksi se on tärkeää (yksi syy miksi ei ensin millään voinut ostaa oli se, että hän ei itse välitä kukista..). Kaiken suhteen on samanlaista. Huomioimista pitää vaatia ja rukoilla.

Ikävä joitakin nuoruuden rakastajia ja miesystäviä, joiden kanssa oli hieman erilaista Oli ruusuja ja lahjoja, henkeviä keskusteluja, ravintoloita, matkoja, läheisyyttä. Löytyisiköhän sellaisia miehiä vielä..

Voi että mä rakastan mun miestä. Se huomioi arjessa ihan koko ajan ja kaikin tavoin. Miehelläni on ihan uskomaton muisti ja huomiokyky. Jos puuskahdan että hitto kun leivinpaperi loppui, niin seuraavalla kerralla sitä on mieheni kauppakassissa. Jos minulla on jokin ongelma, sen ratkaiseminen on samantien hänen prioriteettilistansa ykkösenä. 

Hän suunnittelee retkiä ja autoajeluita koska tietää että tykkään niistä. Huoltaa tietokoneeni ja pleikkarini. Muistaa merkkipäivät ja tuo lahjoja ja tuliaisia. Aamuisin keittää minulle aamukahvin pieteetillä, oikein lämmittää ja vaahdottaa maidonkin <3

Nuukapihisaiturikitupiikki mies on pahin kumppani.

Viikonloppuisin paistaa mulle munia aamupalaksi, vaikka ei edes itse söisi. Arkisin jos ei osuta yhteisellä kyydillä töihin jättää auton minun käyttööni ja menee itse pyörällä. Välillä ostelee jotain pieniä lahjoja vaikka ei olisi mitään erityistä tilaisuutta.

Hieroo jalkoja jos laitan ne syliinsä. Keksii mukavaa tekemistä, itse olen vähän saamaton. Vaihtaa ja tsekkaa aina autonrenkaani siitä lähtien kun ajoin pahan kolarin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään teki herkullisen aamiaisen.

Toisinaan tuo kukkakaupasta ruusuja ihan muuten vaan (yleensä "koska viime kerrasta on jo tovi"). Etsii ja varaa hienon ravintolapöydän aina merkkipäiville (tietää millaisesta ruuasta pidän ja mistä en pidä, ja yleensä pyrkii löytämään ravintolan jossa en ole ennen käynyt, hän itse syö ravintoloissa usein työtapaamisten merkeissä joten saa paljon vinkkejä vähän erikoisemmista paikoista).

Kysyy aina luokseni tullessa, tarvitseeko tuoda jotain. Yleensä tuo jotain pientä herkkua vaikka olisin sanonut että ei tarvitse mitään.

On erittäin hyvä hieromaan ja kysyykin minulta usein haluaisinko hieronnan, jos olen väsynyt tai muuten ollut huono päivä. Ostaa erilaisia öljyjä jne testiin.

On erinomainen kokki, ja monesti kokkaileekin minulle ruokia joita itse en osaisi edes ajatella. Minä yleensä hoidan alkupalat ja jälkiruuan.

Kuulostaa ihanalta etenkin

tuo miehen oma-aloitteisuus. Saanko kysyä miten itse huomioit miestäsi?

Saa kysyä! En todellakaan aio olla pelkkä tumput suorina saava osapuoli tässä suhteessa. Joten tässä joitain omia juttujani:

Hän inhoaa vaatteiden ostamista eikä jaksa laittaa siihen omaa energiaansa, joten aina kun hän tarvitsee jotain (joko kertoo itse tarvitsevansa tai sitten huomaan tarpeen itse), niin etsin ja ostan hänelle sen hänen tyyliinsä sopivana mutta laadukkaampana versiona kuin hän itse olisi valmis panostamaan. Minulla on kaikki hänen mitat ja koot tiedossa. Olen ostanut hänelle mm. Laadukkaat lämpimät talvihanskat, useita hyvälaatuisia huppareita, syystakin, villahuivin ja siihen sopivan pipon, aitonahkaiset kengät, vöitä jne...

Tykkään tehdä käsitöitä, joten esimerkiksi neulon hänelle villasukkia tms pientä mielelläni toiveväreistä.

En tosiaan ole kovin kummoinen kokki noin niinkuin aterioiden suhteen, mutta pikkupurtavan suhteen olen aika hyvä! Joten teen usein hänelle pientä snacksia.

Hänellä on herkkä iho, mutta hän itse ostaa itselleen usein halvimpia markettituotteita jotka sitten kuivattavat ja ärsyttävät hänen ihoaan. Itse taas tiedän ihonhoidosta aika paljon, joten käyn usein ostamassa hänen ihotyypilleen sopivia tuotteita, kuten partavaahtoa, after shave-geeliä, saippuaa, kosteusvoidetta jne. Yritän pitää aina silmällä mikä hänellä alkaa olla lopussa ja hankin lisää kun tarve tulee.

Toisinaan hänellä on hirveän pitkiä työpäiviä eikä hän ehdi oikein käydä kaupassa, joten välillä teen kauppareissun hänen puolestaan ja vien kamat kämpille. Pyynnöt yleensä ovat tyyliä "vessapaperia, hammastahnaa, mikroateria", mutta ostan aina enemmän. Teen myös aina välillä pikasiivouksen hänen kämpillään samalla kun vien ostoksia (vaihdan lakanat, imuroin, tiskaan jne) koska tiedän, että pitkän työpäivän jälkeen hän ei itse jaksa.

Tässä nyt joitain mitkä on muodostuneet melkeinpä tavaksi. Tässä suhteessa tosiaan huomioidaan puolin ja toisin ja ainakin itse olen kokenut että toisen hemmottelut ja arjen pikku jutut on olleet tasapainossa.

Aamulla saan sen käytetyn nuuskan. 

Puolisoni viettää aikaa mun kanssa, se on se tärkein juttu. Jutellaan, tehdään yhdessä kaikenlaista, tai ei tehdä -ollaan vain, hän suostuu aina mukaan kun saan jonkun älyttömänkin idean. Kotityöt tehdään aikalailla puoliksi ja hoidetaan lapset, sekä lemmikit. Hän remontoi ja mä saan valita materiaalit. Autoon hän laittaa webaston ja lempiradiokanavani valmiiksi aamua varten. Tuo suklaata ja jäätelöä. Joka ilta muistetaan kertoa miten paljon rakastamme toisiamme.

Ihania miehiä teillä! Olette toki varmasti itsekin varmaan ihania ja huomaavaisia. Itse en taida olla, kun en itse ole saanut koskaan vastaavanlaista huomiota..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N41 kirjoitti:

Mieheni tekee kotitöitä kiitettävästi. Mieheni halaa ja pussaa ja haluaa seksiäkin ei ole ongelmia sen suhteen.

Mieheni myös kyselee vointiani ja haluaa viettää aikaa kanssani usein. Käymme usein luonnossa liikkumassa, kalassa käymme paljon ja veneilemässä. Odotan kevättä että pääsemme veneilemään johonkin saareen retkelle makkaraa paistamaan ja samalla onkimme siikaa.

Sulla on ihana mies. Just tuollainen yhdessäolo olisi ihan parasta.

Samaa mieltä! Ihanaa jos mies oma-aloitteisesti ehdottaa yhteistä tekemistä. Meillä ainoa yhteinen tekeminen mitä mies on varmaan koskaan ehdottanut, on se että tulen mukaan hänen työkeikalle. Jossa sanomattakin selvä ettei hänellä ole aikaa mitenkään huomioida minua, eikä siis ole mitään yhteistä aikaa. Eroa pohdinkin tässä

Mikä estää sua ehdottamasta?

Mieheni kirjoitti minulle syntymäpäivänäni tällaisen runon:

Peräsuoli, naisen paras puoli. Tää setä sitä nuoli, eikä pillua huoli. Peppureikä, ei koskaan sano eikä. Siihen voi luottaa, se nautintoa tuottaa. Kun nainen paskantaa, niin rakkaus kukoistaa. Kun nainen ei paskaa anna, ei rakkaus silloin kauas kanna. Kun nainen ihanasti pieree, tää setä paskaa nielee. Ilman paskaa, en voisi naista rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihania miehiä teillä! Olette toki varmasti itsekin varmaan ihania ja huomaavaisia. Itse en taida olla, kun en itse ole saanut koskaan vastaavanlaista huomiota..

Marttyyri bongattu

Jokainen aamu saan tekstiviestin missä mies kertoo päässeensä töihin turvallisesti. Toivottaa mukavaa työpäivää ja halipusuja.

Välillä keittää, jos yhteisiä aamuja aamupuuron valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse kans mielelläni luen mistä olen jäänyt paitsi jo vuosia. Mies itse kuvittelee olevansa todella hyvä mies, vaan ei koskaan oikein ole kohdellut minua kuin naista. Kuvittelee, että on upea mies kun syntymäpäiväni tuo kukkia sen jälkeen kun monta vuotta sitä ensin pyysin ja piti monet kerrat vääntää rautalangasta miksi se on tärkeää (yksi syy miksi ei ensin millään voinut ostaa oli se, että hän ei itse välitä kukista..). Kaiken suhteen on samanlaista. Huomioimista pitää vaatia ja rukoilla.

Ikävä joitakin nuoruuden rakastajia ja miesystäviä, joiden kanssa oli hieman erilaista Oli ruusuja ja lahjoja, henkeviä keskusteluja, ravintoloita, matkoja, läheisyyttä. Löytyisiköhän sellaisia miehiä vielä..

Varmasti se sun mieheskin on tavallaan huomioinut, mut et sinä naama norsun veellä exiä haikaillessa mitään huomaa.

Moni teko on ihan arjen pikkuasioita.

Vierailija kirjoitti:

Ei muistanut merkkipäiviä, ei koskaan mitään lahjoja Ravintolassa haki vaan itselleen juomia, hellyyskin oli vähän kovakouraista, joutui huomauttamaan ettei niin kovaa. Ei pitänyt käsikädessä kävelystä ja mikä kauheinta suuteli silmät auki. Tämä on kaikki totta ja exmies on kyseessä. Mielenkiinnolla luen teidän muiden hellyyksistä mistä jäin paitsi.

Huolsiko sun koneet? Maksoiko laskujasi? Pitikö sylissä kun olit sairaana? Keittikö kahvia? Sanoiko kivoja asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N41 kirjoitti:

Mieheni tekee kotitöitä kiitettävästi. Mieheni halaa ja pussaa ja haluaa seksiäkin ei ole ongelmia sen suhteen.

Mieheni myös kyselee vointiani ja haluaa viettää aikaa kanssani usein. Käymme usein luonnossa liikkumassa, kalassa käymme paljon ja veneilemässä. Odotan kevättä että pääsemme veneilemään johonkin saareen retkelle makkaraa paistamaan ja samalla onkimme siikaa.

Sulla on ihana mies. Just tuollainen yhdessäolo olisi ihan parasta.

Samaa mieltä! Ihanaa jos mies oma-aloitteisesti ehdottaa yhteistä tekemistä. Meillä ainoa yhteinen tekeminen mitä mies on varmaan koskaan ehdottanut, on se että tulen mukaan hänen työkeikalle. Jossa sanomattakin selvä ettei hänellä ole aikaa mitenkään huomioida minua, eikä siis ole mitään yhteistä aikaa. Eroa pohdinkin tässä

Mikä estää sua ehdottamasta?

Olen ehdottanut paljonkin kaikkea, mutta jotenkin kaikki tuntuu olevan hänelle vähän nihkeää ja vastentahtoista. En edes tiedä mikä mättää. Kaikki tekeminen pitäisi tapahtua hänen ehdoillaan, mutta toisaalta hän ei juuri koskaan keksi tai varmaan edes kaipaa kahdenkeskistä tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihania miehiä teillä! Olette toki varmasti itsekin varmaan ihania ja huomaavaisia. Itse en taida olla, kun en itse ole saanut koskaan vastaavanlaista huomiota..

Marttyyri bongattu

Voi olla ihan vaan tosiasioiden myöntämistä?

Ei huomioinut millään lailla, koska rahanmenetyksen peikko oli mielessä koko ajan. Kannattaa ottaa ne vaaleanpunaiset lasit jo alkuvaiheessa silmiltä. Jos jokin asia vähääkään tökkii, se tulee ajan kanssa tökkimään vielä enemmän. Minäkin kuvittelin, että kun minä huomioin, niin toinenkin alkaa huomioida, mutta kun se raha oli hänelle kalliimpaa. Ei liene ihme, että on nykyään ex ja minä suhteessa, jossa niin itse kuin puoliso huomioidaan toinen toisemme.