Luovasta kirjoittamisesta tietävät, kysymys teille!
Ideoin romaania, jota alan pian kirjoittaa. Päähenkilö on n. 8-9-vuotias poika. Kyse on muistelmamainen sävyltään, mutta silti romaani. Onko se sitten autofiktiota.
Miten kirjoitan tuon ikäisestä pojan näkökulmasta? Minä muodossa tietysti, mutta missä aikamuodossa? Lapsuus aiheuttaa tiettyä haasteita imperfektille, joten pitäisikö kirjoittaa preesensissä? "Isäni itkee sängyllä ja tiedän, miksi." Vai. "Isäni itki sängyllä ja tiesin, miksi".
Täytyy ottaa huomioon kertojan nuori ikä. Jos kirjoitan imperfektissä, muistelen siis kaukaa (aikuisuudesta) enkä voi muistaa ihan kaikkea noin nuorelta, koska niitä ei voi yksinkertaisesti muistaa. Jos siis kirjoitan tarkasti, niin eikö se olisi silloin epäuskottavaa ja preesens parempi.
Jos kirjoitan preesensissä, niin kirjoitan vain sen minkä näen ja ryyditän sitä muistoilla. Se sopisi paremmin - ehkä.
Tajusiko kukaan mitä tarkoitan? Miten tekisitte?
Kommentit (51)
Lisäksi ajattelin käyttää epäsuoraa dialogia.
ap
Vierailija kirjoitti:
No en tykkää lukea preesensiä, se on jotenkin rasittavaa.
Toimisiko se tuossa? Se on aika raskasta kyllä, mutta imperfekti voi vaikuttaa tarinan uskottavuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en tykkää lukea preesensiä, se on jotenkin rasittavaa.
Toimisiko se tuossa? Se on aika raskasta kyllä, mutta imperfekti voi vaikuttaa tarinan uskottavuuteen.
ap
Suosittelen kirjoituskurssia, näkyy olevan vielä aika hakusessa. Sieltä saat palautetta asiantuntijalta ja muilta kurssilaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en tykkää lukea preesensiä, se on jotenkin rasittavaa.
Toimisiko se tuossa? Se on aika raskasta kyllä, mutta imperfekti voi vaikuttaa tarinan uskottavuuteen.
Voi se joskus toimia. Jos kyseessä on romaani, voisi osa olla imperfektissä?
Kokeile. Kirjoitat pätkän molemmilla ja katsot, miltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjoituskurssia, näkyy olevan vielä aika hakusessa. Sieltä saat palautetta asiantuntijalta ja muilta kurssilaisilta.
Olen käynyt sellaisia, joten tiedän jotakin. Tämä ei kuitenkaan siellä tullut puheeksi. Kiinnostaisi perusteltu vastaus alun kysymykseen.
ap
Mä kirjoitan preesenssissä. Helpottaa muiden aikamuotojen käsittelyä huomattavasti.
Kirjoitatko siis aikuisille vai lapsille? Autofiktiota jos on niin oletan, että aikuisille? Silloin kirjoitat kai ikään kuin menneisyydestä eli kertoja on aikuinen, joka muistelee lapsuuttaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en tykkää lukea preesensiä, se on jotenkin rasittavaa.
Toimisiko se tuossa? Se on aika raskasta kyllä, mutta imperfekti voi vaikuttaa tarinan uskottavuuteen.
Voi se joskus toimia. Jos kyseessä on romaani, voisi osa olla imperfektissä?
Ota huomioon, että päähenkilö on nuori poika. Maailma on erilainen kuin se on aikuisella. Siksi ehkä paras tapa olisi kirjoittaa preesensissä tosiaan. Se on vain sen mitä näkee, mikä on lapselle totta.
Imperfekti on muistelua kauempaa, eli aikuisen muistoja lapsuudesta. Onko uskottavaa, että aikuinen muistaa esim kaikki mitä hänelle on sanottu? Preesensissä ne tulee suoraan.
Äh, vaikea selittää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjoituskurssia, näkyy olevan vielä aika hakusessa. Sieltä saat palautetta asiantuntijalta ja muilta kurssilaisilta.
Olen käynyt sellaisia, joten tiedän jotakin. Tämä ei kuitenkaan siellä tullut puheeksi. Kiinnostaisi perusteltu vastaus alun kysymykseen.
ap
Mene silti. Ei tuohon kysymykseen ole olemassa vastausta. Se riippuu siitä miten taitava kirjoittaja olet, millainen tyyli sulla on, mitä muita valintoja teet. Ala kirjoittaa, ei se muuten selviä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitatko siis aikuisille vai lapsille? Autofiktiota jos on niin oletan, että aikuisille? Silloin kirjoitat kai ikään kuin menneisyydestä eli kertoja on aikuinen, joka muistelee lapsuuttaan?
Aikuisille. Vilkaisetko tuon ylemmän kysymyksen ja onko sinulla siihen kantaa?
ap
Kannattaa kirjoittaa pikkupojista jos on ollut pikkupoika. Tekstiä tulee sitten luonnostaan ja tuon ikäiset ei oikein jaksa noita sijamuotoja miettiä.
Mielenkiintoisia kirjaiijoita tutustuttavaksi, jos juuri näkökulma ja aikamuoto on mietinnässä: Margaret Atwood ja W. G. Sebald.
Muilta kirjoittajilta oppii muutenkin, kun lukiessaan tarkkailee, miten he ovat ratkaisseet tekstinsä ongelmia.
Ymmärrän tuon pointin, että mikä on lapselle totta ei välttämättä välity faktanomaisessa kuvailussa. Mutta tähän on vaikea antaa mitään yhtä vastausta.
Kunhan ei ole vaan liikaa pelkkää ympäristön kuvailua jonkun Leena Krohnin tapaan tai verbaalista tyhjäpuhebrassailua lailla Jari Tervon vaan enemmän sitä puhdasta munan seisottavaa dialogia ja tarinan öljyvää kuljetusta g-pisteessä, niin lupaan lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjoituskurssia, näkyy olevan vielä aika hakusessa. Sieltä saat palautetta asiantuntijalta ja muilta kurssilaisilta.
Olen käynyt sellaisia, joten tiedän jotakin. Tämä ei kuitenkaan siellä tullut puheeksi. Kiinnostaisi perusteltu vastaus alun kysymykseen.
ap
Mene silti. Ei tuohon kysymykseen ole olemassa vastausta. Se riippuu siitä miten taitava kirjoittaja olet, millainen tyyli sulla on, mitä muita valintoja teet. Ala kirjoittaa, ei se muuten selviä.
Koko idea on valmis, se toimii, tiedän sen. Ehkä kirjoitan ja lähetän Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun 50 ekaa liuskaa ja kysymykset perään.
Tämä on ihan absurdi kysymys. Ei kukaan muu voi ratkaista, mitä aikamuotoa tms. käytät. Tarvitset tosiaan sanataideohjausta. Sen lisäksi kannattaa lukea mahdollisimman paljon mahdollisimman monenlaista kirjallisuutta. Sekä kotimaista että käännettyä. Rupea kirjoittamaan, siinä näet mikä tuntuu luontevalta. Tekstin suunta ja sisältö voi muuttua paljonkin, ihan kaikki voi muuttua, kun alat kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjoituskurssia, näkyy olevan vielä aika hakusessa. Sieltä saat palautetta asiantuntijalta ja muilta kurssilaisilta.
Olen käynyt sellaisia, joten tiedän jotakin. Tämä ei kuitenkaan siellä tullut puheeksi. Kiinnostaisi perusteltu vastaus alun kysymykseen.
ap
Mene silti. Ei tuohon kysymykseen ole olemassa vastausta. Se riippuu siitä miten taitava kirjoittaja olet, millainen tyyli sulla on, mitä muita valintoja teet. Ala kirjoittaa, ei se muuten selviä.
Koko idea on valmis, se toimii, tiedän sen. Ehkä kirjoitan ja lähetän Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun 50 ekaa liuskaa ja kysymykset perään.
Jos sulla ei ole vielä sanaakaan paperilla ja mietit Vauva-palstalla aikamuotoja, niin ei se toimi. Ei ole vielä mitään, mikä voisi toimia.
No en tykkää lukea preesensiä, se on jotenkin rasittavaa.