Katsoitteko aamun Hesarin juttua salatuista sotakuvista?

enää siinä vaiheessa. Meinaan että nauru ja itku on ihan lähellä ja järkyttävissä tilanteissa voi tavallaan seota nauramaan. Äitini sai hysteerisen naurukohtauksen isäni hautajaisissa, kun oli niin stressaantunut.

oli joskus julkaistu kuvia, joissa esiteltiin venäläissotilaan nahkaa. Siinä sitten kiisteltiin, kumpi osapuoli oli teon takana. Asiasta ei kuitenkaan syntynyt suurta kohua.

Kyllä suomalainenkin on / olisi ihmisen lihaa syönyt, jos muuta ei olisi ollut tarjolla. Ja toki sota on ja on ollut kamalaa kaikkialla. Ei kohu vähennä sodan raakuutta missään. Suomessa tämä kaikki on kuitenkin tosi lähellä historiassa ja esimerkiksi partisaanien iskut elävät vielä monen ihmisen muistoissa.



Esimerkiksi eräs sukulaismieheni on ollut pieni poika iskujen aikaan ja päässyt karkuun hyvällä tuurilla. Muu perhe tapettiin. Asiasta ei ole saanut puhua missään. Vasta viime vuosina on alettu puhua kauheuksista ja annettu eloon jääneille lupa olla vihaisia, surullisia ja kiukkuisia menetyksistään. On annettu lupa vihdoinkin käydä tunteita läpi. Monelle voi olla henkisesti hyvin tärkeää nähdä kuvat omista sukulaisistaan ja vihdoin aloittaa surutyö.



Minusta Hesarin jutussa oli hyvä pointti. Näyttämällä kuvat vähennetään suomalaisten sotilaiden ihannointia ja sodan muuttumista jotenkin hienoksi asiaksi. " Ei suomalaiset, mutta ryssät.." Sota on raakaa ja julmaa, ei se muuten olisi sotaa.

Se vain unohtuu kun ne ovat niin kaukana meistä. Ehkä tällaiset lehtijutut on välillä ihan hyviä muistuttamaan sodan todellisesta luonteesta.



Kyllä tuli paha mieli kun katsoi niitä pieniä poikia. Se vasemmanpuoleinen oli kuin minun poikani...

Jotkut näiden tyyppien taunot lapsenlapset pistävät niitä kuvia kuolleista Neukuista esim. irc-galleriaan.

Suomen sodista puhutaan kouluista hyvin puhtoiseen ja isänmaalliseen sävyyn. Ihmiselle, joka ei muusta tiedä, voi hyvin jäädä turhan kaunisteltu mielikuva. Vaikka samaa sotaahan ne ovat kuin muutkin sodat, täynnä julmuuksia. Asioita, joita normaalitilanteessa ei voisi edes käsittää.



Meillä on sukulaisten arkistoissa sellaisia kuvia, että Irakin kauheudet jäisivät hyväksi kakkoseksi. Suomalaisten käsialaa, joita toiset suomalaiset ovat taltioineet.

En toivo mitään niin kovasti, kuin että sodat saataisiin loppumaan. Naiivia, mutta mitäpä muutakaan sitä voisi tehdä?



Jollain tasolla tuntuu hyvältäkin, että kuvia julkaistaan nyt. Että ei unohdettaisi. Toivon kuitenkin, että julkaistut kuvat eivät aiheuta lisää tuskaa mahdollisille elossa oleville omaisille.

Vierailija:

Suomen sodista puhutaan kouluista hyvin puhtoiseen ja isänmaalliseen sävyyn. i]

Ai puhutaan vai? Mihin perustat tämän ns. tietosi? Siihenkö miten asia oli silloin kun sinä olit koulussa 10-20 vuotta sitten?

Vituttaa tollainen yleistäminen.

Venäläisethän tappoivat ne kaksi pientä poikaa, vai mitä? Sen sijaan sen nauravan venäläisen desantin teloitus tapahtui suomalaisten toimesta tottakai, mutta mitään poikkeuksellisen raakaa ja julmaa siinä ei mielestäni ollut. Ihan asiallisissa fiiliksissä teloittajat ja teloitettava olivat yhdessä tupakalla ennen teloitusta. Eipä silti, kyllä varmaan suomalaisetkin tekivät pahoja juttuja, mutta Hesari ei ilmeisesti halunnut sellaisia kuvia julkaista.

Venäjällä ja entisessä NL:ssä tietysti on, samaan tapaan kuin meillä täällä on tutkittu asioita. Sodassa kun on aina kaksi osapuolta.



Kuvat ovat todella koskettavia ja saavat kyllä kovasti ajattelemaan sodan mielettömyyttä.