Miksi lykkäätte lapsenne hoitoviikon jälkeen hoitoon isovanhemmille?
Ihmettelen miten vähän aikaa vanhemmat loppujen lopuksi viettävät lastensa kanssa. Ensin viikot hoidossa sitten viikonlopuksi mummolaan. Kätevää tietysti: vanhemmilla on paljon ns. laatuaikaa keskenään. Mutta miettikää lapsiparkoja. Eipä kovinkaan montaa yhteistä tuntia vietetä arkipäivänä ja sitten viikonloputkin mummolassa ilman äitiä ja isää.
Tämän huomion tein tänään, kun viimeinen lapsi haettiin hoidosta ja lapsi kysyi surullisena, että "eihän äiti tänään mennä minnekään hoitoon, mennäänhän kotiin". Tuo lapsi on joka viikonloppu isovanhemmillaan ja hoidossa klo 7-17 arkipäivisin. Ikää 3 vuotta... Eikä ole ainut tapaus...
t. lh päikkäristä
Kommentit (14)
Tämän yh-äidin lapset eivät ole olleet isovanhemmilla kertaakaan ja lapset ovat sentään jo 5- ja 7-vuotiaita! Eikä muuten ole alati vaihtuvia miesystäviäkään, ei edes pysyvää. RAnkan eron jälkeen en todellakaan kaipaa miestä riesaksi.
varsinkin yh-äidit harrastavat tätä. lapset hoidossa arkisin ihan tappiin asti ja viikonlopuksi hoitoon joko isälle tai isovanhemmille. Mukava kun saa sitten viettää "vapaata" alati vaihtuvien miesystävien kanssa. Eipähän ole lapset pyörimässä jaloissa kun äiti yrittää tehdä vaikutusta uuteen ukkoon...
Mä vien lapseni hoitoon mummille ja papalle muutaman kuukauden välein viikonlopuksi. Nyt seuraava viikonloppu on juuri sellainen. Saa vielä 2serkkuaankin sinne leikkikaveriksi.
Mitään morkkista tuosta en ota. Tekee ihan hyvää viettää omaa aikaa, nukkua, käydä ulkona syömässä, leffassa, teatterissa, shoppailemassa, baarissa tms. Ei ole aina kovin helppoa olla tuon uhmaikäisen kanssa.
ja sen tajuaa kun elämää vähän enemmän elää. Silloin keskittyy omaan elämäänsä ja lakkaa arvostelemasta kateellisena toisten elämää.
Meidän kuopus 2,5 vuotias on mummulassa 1-2 yötä kuukaudessa vaikka on päivähoidossa 8h/5pvänä viikossa. Ollaan todella väsyneitä ja kiireisiä suurperheen vanhempia, jossa isommat lapset harrastavat kaikki illat ja viikonloput. Toinen on sitten lähes aina yksin kuopuksen kanssa eikä kotitöiden teosta meinaa tulla mitään (6 urheilevalla perheenjäsenellä mm pyykkiä riittää) Niinpä kuopus saa kerran kuussa erityishuomiota mummolassa ja me vanhemmat nukkua pari tuntia tavallista pidempää. ja tehdä suursiivousta rauhassa. Että se siitä parisuhteen laatuajasta. Vanhempia sisaruksia mummo ei jaksanut hoitaa ollessaan vielä työelämässä. Nyt vähintään viikottain pyytää kuopusta luokseen ja ikävöi häntä usein.
antaa lapsensa vkonlopuksi esim. mummolaan. Mä en juurikaan pysty. Miettisin koko ajan ovatko vielä hengissä tai miten sujuu. Lisäksi tunnen suorastaan huvittavaa syyllisyyttä ja huono äiti fiiliksiä, vaikka lapset viihtyisivätkin :O
Ja kaiken lisäksi meillä isovanhemmat suorastaan ruinaavat lapsia yökylään. Selitä siinä sitten että ei nyt oikein ole hyvä ajatus.... Yhden yön ovat joskus olleet kun en ole kehdannut kieltää.
En lähtis yleistämään, itselläni on 6-vuotias poika joka ollut isovanhemmilla yökylässä yhteensä varmaan 10 yötä, mikä ei tod. ole paljoa. Joillain vanhemmilla on vaan jäänyt "teini" vaihe päälle eikä jaksa lasten kanssa touhuta.
Hän ei tosin ollut hoidossa päivääkään viime viikolla, ja normaalistikin on 4pv/vko n. 6h/ päivä.
Ja ei, tunne syyllisyyttä viikonlopusta, enkä aio tuntea syyllisyyttä jatkossakaan kun poika isovanhemmille menee.
En kylläkään joka viikonloppu, mutta kun ei meidän 7v esikoinenkaan ei ole ollut vielä koskaan kahta yötä isovanhemmillaan ja yhden yön hoidossa on ollut 3 kertaa. Että kyllä olis kiva kun edes vähän useammin saisi lastenhoitoapua!
Mutta en veis hoitoon viikonlopuksi, mitä nyt joskus tietysti voisin viedä.
Kuullostaa minusta tosi hullulta tuo, mistä kerroit..
varsinkin yh-äidit harrastavat tätä. lapset hoidossa arkisin ihan tappiin asti ja viikonlopuksi hoitoon joko isälle tai isovanhemmille. Mukava kun saa sitten viettää "vapaata" alati vaihtuvien miesystävien kanssa. Eipähän ole lapset pyörimässä jaloissa kun äiti yrittää tehdä vaikutusta uuteen ukkoon...
Epäilen tapausta provoksi. :D
Ei millään pahalla, mutta jos lapsi tottuu viettään paljon aikaansa isovanhempien kanssa niin ei sinne mennessä mutise.
Tai no: itse oon hoitoon mennessä mutissu kun viety tarhaan ja mutissu kun on lähdetty kotiin.. Silti viihtyny kummassakin. Periaate-kitinää.
mutta ei, lapset 7v ja 10v, ja elämänsä aikana ovat ehkä olleet isovanhemmilla yökylässä 3 kertaa... Asuvat vielä suht lähellä, ei vaan lapsenlapset kiinnosta :(.
heti kun on vanhemmilla vapaata,ei voi muutakuin ihmetellä--katellisenakin välillä kun ei itsellä ole lapsilleen hoitopaikkoja
Mä vien lapseni hoitoon mummille ja papalle muutaman kuukauden välein viikonlopuksi. Nyt seuraava viikonloppu on juuri sellainen. Saa vielä 2serkkuaankin sinne leikkikaveriksi.
Mitään morkkista tuosta en ota. Tekee ihan hyvää viettää omaa aikaa, nukkua, käydä ulkona syömässä, leffassa, teatterissa, shoppailemassa, baarissa tms. Ei ole aina kovin helppoa olla tuon uhmaikäisen kanssa.