Ekaluokka ja lukeminen
Onko se muiden mielestä ihan normaalia, että lapsi saa läksyksi lukemista aapisesta vaikkei osaa vielä edes lukea? Vai onko se nykypäivänä vanhempien tehtävä opettaa sekin? Ajattelin tuon lukemisen opettamisen jättää opettajalle, muttei näkyy kannata. Opettajalla kuitenkin on ammattitaito opettaa se lukeminen ns. "oikein", äänteet ja muut. Onneksi sentään laskemaan opetin, mutta tylsäksi sekin meinaa käydä kun osaa jo kaikki ekan luoka laskut.
Kommentit (22)
Tiedän mitkä esikoulun tavoitteet ovat, kuten myös miten lapset opetetaan lukemaan, mutta halusin selvennystä lukukinkereistä, sillä en ole koskaan moisista kuullut. Jäi kiinnostamaan nimenomaan kenen aloituksesta sellaiset on kehitetty ja ymmärrän toki, kun aloite on tullut vanhemmilta. Muutenhan esikoulun tavoitteena ei suinkaan ole opettaa lapsia lukemaan, mutta kylläkin tutustuttaa lapsi kirjaimiin, jopa sanoihin tai lauseisiin. Myös motorisia valmiuksia kirjainten kirjoittamiseen vahvistetaan erilaisten harjoitusten avulla. On totta että monet lapset oppivat lukemaan esikouluvuotensa aikana, mutta itse tarkoitus se ei ole. Vuorovaikutustaitojen oppiminen on tärkeämpää, kuten myös se, että lapset saavat eri osa-alueilta kouluvalmiuksien kannalta tarpeelliset valmiudet. =)
Olisiko ihan niin yksinkertainen asia kuin että eskarissa opetellaan kirjaimet (ja meillä ainakin on vielä aikanaan lapsella että oppimista kontrolloitiin testillä montako kirjainta tunnisti). Näiden kirjainten osalta eskarilaisten osalta opetellaan tunnistamaan millä kirjaimella sana alkaa ja tavustusta harjoitellaan taputtamalla. Lisäksi jos tuntuu helpolta/tarpeelliselta voidaan harjoitella kirjainten yhteen sanomista-tavuja. Eli kai lasten mukaan opetellaan ja jos ryhmästä löytyy intoa, niin ei se lukuharjoituksetkaan mahdoton ole (esim. meillä keskimmäisen lapsen esikouluryhmästä kaikki tytöt oppivat lukemaan ennen eskaria-eskarissa, eli oli homogeeninen ryhmä jota oli helppo "opettaa" lukemaan ja eskariopettajakin sai toteuttaa itseään).
Kirjaimet ei opetella enää niin kuin meidän lapsuudessa, eli ei a-kirjain=aaaa, vaan lausutaan niin kuin se lausuttaisiin sanassa a-kirjain=a. Eli aakkosia ei opetella aakkosten nimillä, vaan niiden äänneasulla. Olisiko lukukinkereissä kyse tästä? Ja sinällään on fiksua opettaa aikuisillekin tämä, tosin meillä vanhempainillassa tämä on opetettu aikuisille aina 5minuutissa kertomalla, sekä eskarissa ja koulussa.
Kun aikuiset osaavat nykyisen systeemin, niin voivat auttaa ja opetella yhdessä kotona lasten kanssa. Sitten lukeminen lähtee tuosta lausumalla vain kirjaimet perättäin, alkuun hitaasti ja sitten nopeammin. Näin suoraan kirjaimista muodostuu tavut ja sanat.