Lue keskustelun säännöt.
Vauvatavaroista luopumisen haikeus
31.01.2023 |
Olemme päättäneet miehen kanssa, että perheemme on nyt koossa. Huomaan kuitenkin kuopuksen lähentyessä 2 v ikää, että vauvatavaroista luopuminen tuntuu tuskalliselta. En saa annettua pinnasänkyä eteenpäin, vauvanvaatteet lojuu laatikossa.
Jännitän uutta elämänvaihetta , tekisi mieli juosta mieluummin tuttuun ja turvalliseen vauva-aikaan. Samaan aikaan tiedostan kuitenkin, että en halua uutta vauvaa. Kuinka muut ovat käsitelleet tätä luopumisen tuskaa? Pala kerrallaan?
Kommentit (22)
Itselläni ainakin helpotti se, että mikäli vauvatavarasta haluaa päästä eroon ekologisesti kierrättämällä ne seuraavalle käyttäjälle, niin niitä tavaroita ei kannata hillota. Vauvan vaatteissakin muoti muuttuu varsin nopeaan, eikä esimerkiksi viisi vuotta vanhoja vaatteita saa yhtä hyvin kaupaksi kuin uudempia. Olen sitten laittanut mahdollisimman nopeasti eteenpäin vaatetta, vaikka meillä on toiveissa vielä toinenkin. Joistain vaatteista on ollut vaikeampi luopua, niin ne olen sitten säästänyt ja katsonut muutaman kuukauden päästä uudestaan. Meillä ei myöskään ole tilaa säilöä kaikkea, kuten vaikkapa omilla vanhemmillani on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysyin lapselta mitkä tavarat ja vaatteet ovat hänelle rakkaita, ne säilytettiin lasta varten ja muut vain pois. On turha sijoittaa omia tunteita materiaan ja täyttää kotiaan turhalla tavaralla. ei muuta kuin myyntiin ja myyntivoitoilla sitten ostaa lapselle jotain kivaa ja monivuotista