Miten niin monella parisuhteessa olevalla on eksiä tai useampia?
En ole tavannut yhtäkään ihmistä, jonka kanssa olisin halunnut seurustella, vaikka tapaan paljon ihmisiä ja joskus jopa vähän ihastun. Miten niin moni löytää jopa useita ihmisiä, joiden kanssa ovat halunneet aloittaa parisuhteen? Toivon asiallista keskustelua, tein vastaavan aloituksen muuta tunti sitten, mutta se oli poistunut ennen kuin ehdin lukemaan yhtäkään vastausta.
Kommentit (30)
Minulla on kolme ex:ää ja joitain yhden illan juttuja ja yksi tapailukumppani ollut. Nykyisen kanssa olen ollut 16 vuotta.
En koe että olisin koskaan erityisesti halunnut aloittaa parisuhdetta mutta kylläkin tutustua ihmiseen paremmin. Sen jälkeen yksi asia vain on johtanut toiseen.
Olen ollut nuoresta pitäen kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta ja halunnut kokea paljon uusia elämyksiä. Olen etsinyt itselleni sopivaa kumppania, mutta paljon tuli vastaan itselleni sopimattomia, joten siksi on useita eksiä. Yleensä viimeistään 3 kk:n kuluttua huomasi, ettei suhdetta kannata yrittää väkisin jatkaa.
On tullut vastaan monta miestä joiden kanssa olen halunnut olla suhteessa.
No mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Toiset tulee toimeen ihmisten kanssa paremmin kuin sinä ja päätyvät parisuhteeseen.
Ehkä he ovat avoimia ja viriilejä?
Olen miettinyt samaa asiaa. Olen 50+, enkä ole montaa kertaa elämässäni ihastunut, saatika rakastunut. Olen toistamiseen naimisissa, mutta yhtään avoliittoa ei ole takana. Eikä poikalaveriakaan oikein, jos ei teini-iän sähellyksiä lasketa.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että näille sarjapariutujille kelpaa joku. Kunhan on joku kiva tyyppi, sellainen, jota voisi vaikka rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Toiset tulee toimeen ihmisten kanssa paremmin kuin sinä ja päätyvät parisuhteeseen.
Tulen oikein hyvin toimeen käytännössä kaikkien kanssa, mut ei tulisi mieleenikään aloittaa suhdetta. Olisi kiva olla kuten te muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Toiset tulee toimeen ihmisten kanssa paremmin kuin sinä ja päätyvät parisuhteeseen.
Tulen oikein hyvin toimeen käytännössä kaikkien kanssa, mut ei tulisi mieleenikään aloittaa suhdetta. Olisi kiva olla kuten te muut.
Miten kukaan voi milloinkaan olla mikään muu kuin oma itsensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Toiset tulee toimeen ihmisten kanssa paremmin kuin sinä ja päätyvät parisuhteeseen.
Tulen oikein hyvin toimeen käytännössä kaikkien kanssa, mut ei tulisi mieleenikään aloittaa suhdetta. Olisi kiva olla kuten te muut.
Miten kukaan voi milloinkaan olla mikään muu kuin oma itsensä
Ei voikaan. Sehän se ongelma onkin.
Olen samanlainen kuin sinä, en onnistunut löytämään parisuhdetta niin, että olisin ehtinyt saada lapsia. Nyt lähemmäs viisikymppisenä olen elämäni pisimmässä parisuhteessa, jota on kestänyt kolme vuotta. Rakastan miestäni ja hän on paras ystäväni ja tärkeintä maailmassa, mutta tästäkin suhteesta puuttuu minun puoleltani seksuaalinen halukkuus. Tottakai meillä seksiä on, mutta pystyisin olemaan itse täysin ilman ja harmittaa miehen puolesta, kun en ole ikinä innoissani mitään ehdottelemassa, mutta laimea seksivietti lienee minulla iso yksittäinen syy, miksi parisuhteiden muodostaminen on ollut hankalaa.
Näitäkin on kahdenlaisia, niitä joilla on lukuisia lyhyitä suhteita ja niitä joilla useampia pidempiä. Näistä jälkimmäiset ovat sitä parisuhdemateriaalia ja ensin mainitut tuuliviirejä, jotka ottavat kumppanin koska eivät osaa olla yksin. Sitten on myös kaltaisiasi, jotka etsivät jotain prinssiä; sitä oikeaa, ja jotka usein jäävät vanhoiksi piioksi, toki jotkut löytävät vastakappaleensakin, he vain ovat harvassa.
Vastaan on tullut useampikin mies joiden kanssa olisin ollut valmis parisuhteeseen. Parisuhde kuitenkin vaatii kummankin tahdon vakiintua. Exiä on menneisyydessä muutama. Tällä hetkellä sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Toiset tulee toimeen ihmisten kanssa paremmin kuin sinä ja päätyvät parisuhteeseen.
Tuosta kyllä ei ole kyse ollenkaan. Yksi tuntemani ikisinkku on sosiaalisin ja ihanin ihminen, jonka tiedän, mutta miesjutut ei vaan onnistu. Useampi pitkissä parisuhteissa elävistä työkavereistani taas on varsinainen mörökölli, kun pitäisi saada suu jossain auki. Olen ollut itsekin se, josta esimerkiksi kaverien miehet tykkäävät kovasti kaverina, mutta romanttisessa mielessä ei kiinnostu oikein kukaan (enkä siis tarkoita niitä kavereiden miehiä). Ulkonäköäni kehutaankin, joten siitäkään ei ole kyse, mutta jostain syystä en ole sitä vaimomatskua.
En ole varma ymmärränkö mitä aloittaja tarkoittaa, mutta kysehän on aivan tavallisesta parinetsinnästä, joka on välttämätön elämänvaihe varsinkin niillä ihmisillä jotka tietävät haluavansa oman perheen. Koska ihmisistä ei näy päälle, ketkä sopivat pitemmän päälle tarpeeksi hyvin yhteen, on seurusteltava, opittava ja etsittävä kunnes joku kumppani alkaa tuntua oikealta. Ei niitä suhteita nyt yleensä niin paljon kerry yhteensä kuin joku tuossa taivasteli. Itselläni oli kolme varsinaista seurustelusuhdetta ennen kuin löysin aviomieheni, Liittomme on kestänyt tähän mennessä 24 vuotta ja kaikki merkit viittaavat siihen että yhdessä eletään loppuun asti.
Mulla on yksi eksä. Nykyisen kanssa olen ollut yhdessä kohta kolme vuotta ja hyvältä vaikuttaa. Kaikki suhteeni olen löytänyt deittipalstoilta, koska elämäni on ollut hyvin epäsäännöllistä (kolmivuorotyö) ja olen kotona viihtyvää sorttia. Ihmisiin tykkään tutustua ennen kuin teen päätöksen seurustelusta, olen vähän hitaasti lämpiävä ja oppinut antamaan mahdollisuuden, kun toinen vaikuttaa riittävän hyvältä. Olen kolmekymppinen nainen ja uskon, että se hullunlailla ihastuminen ei aina ole vaatimus ja voi ennemmin johtaa intohimoiseen, mutta lyhyeen suhteeseen.
No minulla ei ole yhtään eksää, yksi nyksä on ja toivottavasti loppuiän. En ole monen kymmenen vuoden aikana tavannut kuin muutaman miehen, joiden kanssa olisin voinut ajatella parisuhdetta. Yksi heistä on mieheni.
Yksi ex on. Olin hänen kanssaan 20 vuotta. Nykyisen kanssa olen ollut kuusi vuotta ja hän on todellinen rakkaus. Ei voi suhdetta verratakaan tuohon edelliseen.