Onnistunut laihduttaja vastailee kysymyksiin..

Itselläni on edelleen tavoitteeseen 12kg ja sitten on vasta BMI 23,5, mikä on minulle sopiva taso. Takana jo 16 kiloa. Olen vuosia vihannut itseäni ja yrittänyt ja yrittänyt laihduttaa... Laihtarit ovat yleensä kestäneet pari päivää, kun olen taas sortunut herkkuihin. Yhtenä työpäivänä 4,5kk sitten istuin työpöytäni ääressä ja katsoin reisiäni, ja siitä tajusin, että nyt loppui. Painontarkkailu alkoi siltä istumalta ja lounaaksi kävin hakemassa jo salaatin.. Samoin kävin ekaa kertaa pitkään aikaan kävelyllä sinä iltana. Ei tämä 4kk ole ruusuilla tanssimista ollut, mutta ensimmäinen kuukausi meni ihan huumassa, enkä sortunut kertaakaan kuin korkeintaan maistamaan yhden haukun kuivakakkua mieheltä. Ei tehnyt yhtään tiukkaa, ei ollut edes nälkä. Ikinä ennen en ole näin helposti laihtunut kuin nyt ja olen minä ennenkin laihduttanut enemmän kuin sen pari päivää. Tärkeintä on, että olen löytänyt nyt uudelleen (viimeksi teini-iässä) urheilun ja käyn lenkillä 3-4 krt/vko ja oikeasti nautin siitä. Olen alkanut keveästi nyt hölkätä, mutta otan vielä varovaisesti, kun tuota painoa on vieläkin liikaa.



Nyt pitää jatkaa vaan sitkeästi ja sitten aikanaan olla tiukkana siinä painonhallinnassa. Pitää käydä vaa'assa säännöllisesti. Vaa'alla käynnit vähenivät vaivihkaa minulta 6-7 vuotta sitten, ja silloin paino ryöpsähti. Siihen asti pystyin aina laihduttamaan 2-4 kg, jos olin päässyt paisumaan.

Minulla laihdutus etenee aina samalla kaavalla: isompi tai pienempi alkuinnostus, jolloin pysyn hyvin ruodussa. Mutta sitten 2-4 viikon kohdalla tulee aina hälläväliä-vaihe, jolloin ajattelee että ei se laihtuminen nyt niin tärkeää olekaan. Miten ihmeessä pääsen yli tuon vaiheen, pelkään sitä jo etukäteen ? Ylipainoa 25 kg jonka olen kerran elämäni aikana saanut pois. Nyt takana 2 viikkoa ja -4,2 kg.

Itselleni tällainen projektiajattelu ei sopinut lainkaan. Yritin olla ajattelematta koko ajan laihduttamista ja tulosten näkymistä. Onnistuin noita herkkuja syömällä 'huijaamaan' itseäni, siten, että kuuri ei tuntunut kuurilta. Minulle sellainen tiukka ruodussa ja pelkästään terveellisellä linjalla oleminen ei sovi.



Voisitko ajatella, että söisit vaikkapa hankalina päivinä normaalisti. Siten, että et yritä laihduttaa, mutta et anna myöskään repsahtaa täysin. Tai vaikkapa viikon söisitkin 2000 kcal joka päivä ja sitten taas jatkaisit. Annat siis luvan viettää silloin tällöin normaaliviikon.



Sulla on pudonnut alussa niin paljon paino, että varmastikin putoamisen hidastuminen saattaa tuntua, että mitään ei tapahdu. Mulla paino tippui paljon hitaammin alusta lähtien.



Mielestäni tämä aika vuodesta on parasta laihduttamisen aikaa. Kevään aurinkoisiin päiviin on aikaa ja voi edetä rauhassa paksujen syys- ja talvivaatteiden sisässä :).



ap

Kiinnostuin sun jutusta.



Itse huomasin vuosi sitten,että painoni on hiipinyt huippulukemiin,pahimmilleen vaaka näytti 82 kg.Pituutta 160-162.



Päätin karistaa kilot,tavoitteeni oli 68 kg.Nyt,vaaka näyttää 55.2.



Eli vähän hurahti alakanttiin.Asia,mikä askarruttaa,tarkkailen kyllä kaloreita,mutta olen armoton herkkusuu ja nytkin on takana viikko,jolloin olen syönyt surutta pullia ja suklaata.Silti paino laskee.En siis ole laihdutellut enää kuukausiin,olen pyrkinyt pitämään kuudenkympin tietämissä.



Toki liikun päivittäin kävellen,sauvaillen tai pyöräillen aktiivisesti.Eli voiko olla niin,että laihduttaessani vedin miinuskaloreilla niin paljon,että vaikka nyt tuntuu että syön tosi paljon,kulutus vastaakin tarjontaa tai jopa vähän alle kun paino kuitenkin hilautuu vielä alaspäin?



Esim.eilen:



-2 pientä pyöreää näkkäriä+kevytkeijua+polar savulohisulatejuustoa+banaani



-Kuitumannapuuroa+kevytmehukeittoa lautasellinen,2 palaa täysjyväruisleipää päällä 2 siivua leikkelettä ja omatekemä pieni paistijauhelihapihvi



-profeel puolukka-raejuustorahkapurkki lisättynä siihen kaurahiutaleita ja hasselpähkinämuruja



-illalla vielä 2 palaa täysjyväruisleipää keijulla+ jauhelihapihvi+2 leikkelettä



-4 sukulakua,läkerol pehmeitä pastilleja pieni pussi



Onko tuo muiden mielestä hirveästi ruokaa?Itsestä nimittäin meni ahminnan puolelle.Liikuntana tunti reipasta sauvakävelyä+hyötyliikunnat.Olin varma,että vaaka näyttää aamulla huippulukemat,mutta näyttikin alimman kuin koskaan eli tuon 55.2



Viime perjantaina kävin viimeksi vaakalla ja silloin oli 55.8,vkonloppuna meni pullia ja suklaata muun muassa,oli myös liikuntaa kylläkin.Mitä olette mieltä?



Syksynjatkoa!Olisin tosi iloinen kommenteista!

on pitkälti samankaltainen kuin sinulla, mutta makeita herkkuja en niin paljon ja usein syö, kun ei tee mieli. Sen sijaan herkuttelen ruoalla. Oma salaisuuteni painonhallintaan on kunnon ruoan syöminen kaksi kertaa päivässä ja liikunta 4 krt/vko (astangajooga). Välipaloja en juurikaan popsi, kun kunnon/täyttävän ruoan syöminen pitää nälän ja mieliteot poissa.



Tsemppiä kaikille upeille naisille painonhallintaan!

Olet niin kevyt, että peruskulutuksesi ei mielestäni voi millään sallia 2000 kalorin syömistä 300 kalorin liikuntapanostuksella päivittäin.



Itse painan 70 kiloa enkä kokemukseni mukaan laihdu grammaakaan, jos syön 1500 kcal päivässä. Peruskulutukseni on ilmeisesti niillä hujakoilla, vaikka kaikki tietokoneohjelmat väittävät sen olevan noin 1750. Jos syön 2000 kcal, mikä olisi minulle luontaisesti sopiva ruokamäärä (eli tunnen että olen syönyt tarpeeksi), lihon pikku hiljaa koko ajan. Tästä on nyt 10 vuoden kookemus.



Joudun liikkumaan 350-400 kcal:n verran päivässä ja pitämään ruokailun 1300-1400 kcal:ssa, jotta laihdun vauhdilla 900 g/kuukausi, tästä on nyt 6 kuukauden kokemus.



Mielestäni aineenvaihduntani on hidastunut vanhetessa jatkuvasti. Alle 30-vuotiaana laihdutin vain kerran ja se oli todella helppoa. Helppoa se oli edelleen ikävuosina 30-40, mutta sen jälkeen se on ollut lähes mahdotonta.



Siis kuka nyt jaksaa kirjata syömisiään ja käytännössä kärsiä nälkää kuukaudesta toiseen, kun palkinnoksi laihtuu vain 900 g kuussa!

Käyn kolme kertaa viikossa juoksulenkillä ja lisäksi joogaan joka päivä 30-70 minuuttia ja teen kävelylenkkejä. Keskimäärin liikun 1,5 tuntia päivässä, minimissäänkin tunnin. 200 kaloria kuluu puolen tunnin hölkkä- tai tunnin kävelylenkillä.

Jos mielestäsi söit liikaa, sinulla täytyy olla aika tavalla vääristynyt kuva ruoka-aineiden ravintopitoisuuksista. Kun kerrot Kalorilaskurille, mitä olet syönyt ja minkä verran liikkunut, se näyttää, saatko tarpeeksi energiaa, proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja.

Kyllä minä kulutan päivässä 1800kcal, jos en harrasta liikuntaa. Viikottaiset perusliikunnat, jotka tulevat juoksemisesta (toki liikun enemmänkin, sillä myös pyöräilen, marjastan, sosiaalikävelen jne.) on n. 1400-1700 kcal. Oman kulutuseni on melko tarkka, sillä olen oppinut sen näiden vuosien aikana. Olen siis aivan varma, että kulutan sen 2000-2200kcal/pv. Jos painoni hivuttautuu edes vähän ylös päin, tarkastan syömisiäni. Tällä kalorimäärällä (2000-2200kcal/pv) olen elänyt nyt vuosia, painon pysyessä suht. samassa. Ikäni on 30v.



Kuurini aikana en kärsinyt koskaan nälkää. Menkkoja ennen tosin minulla oli ja on aina kausi, jolloin tuntuu, että haluttaa koko ajan syödä. On muka nälän tunnetta ja syö suolaista. Kun on syönyt suolaista, haluttaa sen jälkeen makeaa ja kierros taas alusta.



ap

Elintoiminnot alkavat hidastua yleensä 40. ikävuoden tienoilla.

Tavoite on 58 kg, pituutta on 168.

Laihduttaminen on onnistunut ja olen laihtunut 9kk kaikki nämä kilot, joten tahti on ollut aika hurjaa.

Eniten pelottaa juuri tämä aika jälkeen laihdutuksen, olen intohimoinen kokkaaja ja herkkujen syönti, tuntuu etten edes vieläkään näiden kuukausien jälkeen ole saanut elämäntapaani remonttiin pysyvästi vaikka olenkin elänyt nyt mallikkaasti.

Liikunta varmasti pysyy, mutta ne kaikki muut herkut, kuinkahan ne saa pysymään vähemmällä kuin ennen.

Mielestäni painon pudottaminen oli helpompaa kuin painon ylläpitäminen alussa. Kun lopetin painon pudottamisen, minulla kävi paino alempana kuin oli tarkoitus.



Minulla vaikutti painon pitämiseen ensinnäkin päätös siitä, että kaikki ei ole nyt ohi, kun pudotus on tapahtunut. Eli olin edelleen itseni tarkkailulinjalla. Toinen päätös oli, että jatkan edelleen liikuntaa. Ja kolmas päätös: en yritä luopua intohimostani ruokaan, vaan yritän keskittää syömistäni tiettyihin tilanteisiin tai nautikselen pienissä erissä. Sallin myös itselleni päiviä, jolloin en ajattele ruuan terveellisyyttä (ehkä kerran kuussa/parissa). Saatan syödä koko päivän ainoastaan rasvaista ja sokerista ruokaa esim. 3 mars-patukkaa (vajaa 800 kcal), puolikkaan sipsipussin (500kcal), jäätelön (200kcal) ja jonkun tuhdin ruuan, esim. lasagnen (500kcal) = yhteensä 2000kcal, jonka kulutan normaalin päivän aikana, nyt kun en laihduta.



Eli olen tuolla aikasemminkin kertonut, että syön nykyään 2000-2200kcal päivässä. Peruskulutukseni on n. 1800kcal + liikunnalla saan nuo lisäkalorit.

Toisinaan liikun enemmän, jolloin saan myös syödä enemmän.



Sen olen itsestäni huomannut, että en onnistu, jos ajattelen vain terveellisiä elämäntapoja, yritän syödä pelkästään terveellistä ruokaa tai joudun luopumaan itselleni nautinnollisista asioista. Sen myönnytyksen olen joutunut aikanaan laihduttamisen myötä tekemään, että aloitin liikkumisen. Sitä en ole katunut koskaan. Nykyään tykkään liikkumisesta, ennen kaikkea juoksemisesta. Minulla juoksu tehoaa etenkin stressiin. Kun olen stressaantunut, alamaissa tms. lähden juoksemaan. Sen jälkeen ei halutakaan lohduttaa itseä syömisellä. Kumma juttu, mutta toimii.





ap

Nostan todella hattua, koska itse en pääse siitä ekasta 2 viikosta ohi, vaan aina repsahdan. 10 kg haluaisin pois, mutta se on NIIN vaikeaa. Entäs makeanhimo? Ja jatkuva näläntunne? Minä en vain totu siihen kurnivaan nälkään, siksi en ikinä onnistu pysymään ruodussa.

Laihduttaessa päätin, että en luovu kaikesta. Syön edelleen usein suklaasuukkoja, milk way- ja muita suklaapatukoita, bis bis- ja sukulakuja (joissa kaloreita alle 100). Silloin tällöin syön pullan kahvin kanssa tai palan suklaata. Joskus syön hampurilaisen, käyn kiinalaisessa, intialaisessa jne. Mutta pääsääntöisesti syön viikot normaalisti.



Nälän tunteesta. Söin päivittäin melko tiheästi. Vieläkin yritän estää syntymästä tilannetta, että en ole syönyt esim. päivän aikana juuri mitään, se saa minut helposta syömään enemmän kuin oli aikomus. Ehkäpä ne ensimmäiset viikot olivat vaikeimpia myös minulle. Mutta kun olin päättänyt pudottaa painoa, niin olin päättänyt. Ehkäpä tyrmistys omasta ylipainosta ja siitä, että joku muu huomasi sen niin selvästi, sivuutti nälän tunteet :).



Minulla liikkuminen on myös tapa pitää ruokavalio suht. hyvänä. Jostakin syystä päivinä, jolloin liikun (juoksen), ei haluta syödäkään herkkuja. Olotila liikkuessa on raskas, jos on syönyt huonosti. Minulla liikunta selvästi auttoi painonpudottamisessa ja nyt saavutetun tuloksen ylläpitämisessä.



Kyllä sinä onnistut, jos minäkin siihen olen pystynyt!



Ap, joka luuli, että ei laiskempaa tai pahempaa herkkusuuta ole olemassakaan :)

Itse olen laihduttanut nyt 25 kiloa ja alkuperäiseen tavoitepainoon on matkaa vajaa 5 kiloa. Nyt on ruvennut houkuttamaan vielä siitäkin enemmän laihduttaminen. Olen nyt jo normaalipainoinen, mutta vaikka laihduttaisin vielä yli 10 kiloa, en olisi siltikään vielä alipainoinen. Mihin sen rajan vetää?

varmaankin ajattelen, että olen parhaimman näkönen ja eniten itseni kanssa sinut tässä koossa. Silloin, kun lopetin painon pudottamisen, kävi painoni matalimmillaan 55kg. Minusta tuntui, että paino oli minulle liian vähän :). 57kg on minun vartalollani sellainen, että olen kauniin mallinen, ei läskipahkuroita. Ympärillä sen verran rasvaa, että en näytä alasti ihan luisevaltakaan. Hoikka, mutta ei laiha. Sellainen minulle sopiva paino :).



ap

Itse yritän laihduttaa 10 kiloa. Tammikuusta olen laihtunut noin 5-6 kiloa, välillä on tullut aina 2-3 kiloa takaisin. Sitten taas olen "nälkäkuurilla" ja tsemppaan ja muutama kilo tippuu. Tuo 10 kg tuntuu kaukaiselta haaveelta! Minulla maksimitiputus viikossa on yleensä n. 200-300 grammaa ja se tuntuu todella pieneltä. Urheilen 3-4 kertaa viikossa ja mikään ei tunnu auttavan. Minulla on koko ajan "mussuttamisen" himo, koko ajan pitää jotakin syödä - useimmiten porkkanaa, joka alkaa jo pikkuhiljaa tulla korvista ulos. Kerro minulle pliis ohjeita jos vaan osaat, kiitti :o)

puolesta puhujat älähtämään, mutta uskaltaudun sen tänne kuitenkin laittamaan. Eli olen tuolla aikaisemmin tunnustanut, että olen melkoinen herkuttelija ja en ole jättänyt herkkuja pois ruokavalioistani. Roskaruokaa syön harvemmin, mutta karkkia syön omalla luvallani melko paljon. Tärkeintähän on syödä vähemmän kuin kuluttaa. Laihtumisen kannalta on saman tekevää mistä energia tulee. Ja yksinkertainen ohje kuuluu näin: anna itsellesi lupa syödä herkkuja. Esimerkiksi olen käynyt liikkumassa 300kcal:n verran ja haluan syödä päivän aikana 1500kcal. Päivän ruuat:



Aamupala:

Kaurapuuro (esim. Elovena valmispussi) 130kcal

ruispala + becel35% + pari kinkkusiivua 100kcal

maitolasillinen 60kcal + kahvi



Välipala:

Pieni kismet-suklaapatukka 114kcal

Omena/banaani tms. 100kcal



Ruoka:

Keitto 200-300kcal

salaatti 50kcal

jogurtti, rasvaton 200g 80kcal



Välipala:

Milk-way suklaa patukka 98kcal

Brunbergin suklaasuukko n.100kcal



Ruoka:

Kasvissosekeitto 80kcal

maito 60kcal



Iltapala:

pari ruisleipää + becel + kinkku tms. n. 200kcal

maito tai jogurtti 60-80kcal



Eli nautiskele hyvällä omalla tunnolla! Minulla suklaan syönti ei estänyt painon putoamista ollenkaan.



Ap

Tämä on varmaan lohduttavin viesti minkä olen kuullut koko "laihdutusurani" aikana. Eli minäkin pidän makeasta kovasti ja estääkseni makean syönnin niin olen mussuttanut kaikkea mahdollista. Itse asiassa syömällä pienen makean (=suklaan) niin voisin kenties syödä loppujen lopuksi kaloreita vähemmän. Täytyykin kokeilla!!

vai miten? Siis koko laihdutuskuurisi ajan? Ja toisekseen, lasketko vielä kaloreita? Ja vielä :) käytitkö jotain kalorilaskuria?