Lue keskustelun säännöt.
Miten unohtaa ihastus? Ei tässä ole mitään järkeä.
26.01.2023 |
Olen kiinnostunut yhdestä miehestä, jota näen lyhyesti viikoittain, mutta en koskaan kahdestaan enkä pidempiä aikoja. En osaa selittää mikä hänessä oikein on, mutta hänellä on hyvä huumorintaju ja jotenkin tykkään hänen rauhallisesta olemuksestaan. Olen itse aika sosiaalinen ja halutessani voin jutella kaikille, mutta hänelle en uskalla puhua kerta kaikkiaan mitään. Menen ihan lukkoon ja punastelen. Hän on vähän hiljaisempi ja ujompi eikä myöskään puhu minulle oikeastaan mitään ja olen huomannut, että häntä jännittää puhua minulle. Ollaan kyllä joskus juteltu, mutta nykyään nähdään niin lyhyesti ettei siinä muiden edessä varsinkaan tule juteltua mitään, etten rupea änkyttämään ja ettei muut huomaa että muutun oudoksi. Tämä on ihan naurettavaa, hän varmaan luulee että en tykkää hänestä, vaikka tilanne on ihan päinvastainen. Tunnen itseni ala-asteikäiseksi kakaraksi vaikka olen ihan aikuinen nainen. Tämä mies on minua vanhempi ja varmaan ajattelisi että olen ihan kuin joku typerä teini, jos tietäisi nämä ajatukset.
No, joka tapauksessa tiedän että en tule koskaan uskaltamaan tekemään asian eteen yhtään mitään, joten nyt vinkkejä kaivataan. Miten voin unohtaa hänet?
Kommentit (54)
Olette molemmat vapaita? No lähesty sitä. Daa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa unohtaa. Olet ollut koko ikäsi sinkkuna ja nyt joku saa sinut epävarmaksi. Olen omassa terapiassa I käsitellyt aihetta, koska yleensä se epävarmaksi punastelijaksi tekijä on narsisti tms hullu, johon kehosi reagoi. Itsekin kuvittelin sitä outoa tunnetta ja hormonimyrskyä aina ihastukseksi, mutta en enää. Kunnollinen ihastus saa sinut tuntemaan olosi hyväksi ja avoimeksi. Saalistajan kanssa tunnet itsesi saaliiksi ja jähmetyt. Tuon miehen perässä on luultavasti ollut lauma samanlaisia punastelijoita. Itse jouduin turvautumaan terapeuttiin viimeisen jälkeen.
Joo, tavallaan ymmärrän että näinkin voi olla. Kuitenkin on todella yleistä, että alussa sen ihastuksen kanssa iskee älytön ujostelu tms. menee pasmat sekaisin. Ei se kai nyt aina voi olla joku varoitusmerkki...? Mielipiteitä, kokemuksia muilta? Oletko ollut alussa "ihastunut teinityttö fiilikset" ja suhteesta on kehittynyt hyvä ja tasapainoinen?
Täytyy kyllä myöntää, että itselläni suhde, josta tuli sitten todella vaikea, ja jossa oli myös henkisen väkivallan käytösmalleja tms, niin mulla oli alussa kyllä toi fiilis...
No tämä tyyppi ei kyllä ole mikään saalistaja, vaan ihan päinvastoin. Minä vain olen tällainen, että ihastuessani muutun teinitytöksi :D ap
No miten kävi ap? Joko teit asialle jotakin?
Tsiisus, nyt toimintaa vai haluatko ihan oikeasti olla se joka vanhana palvelutalossa murehtii että s**tana kun ois uskaltanut elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee aloitetta. Etsi sellainen mies, jonka kanssa ei tarvitse leikkiä tuollaisia punastumisleikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee aloitetta. Etsi sellainen mies, jonka kanssa ei tarvitse leikkiä tuollaisia punastumisleikkejä.
Joo. Olen myös tyytynyt mauttomaan ja hajuttomaan. Hyvä mies, hyvä suhde, vaikka väljä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teistä jompi kumpi varattu, vai miksi pitäisi unohtaa?
Ei olla varattuja. Tiedän vaan, että mulla ei koskaan olisi pokkaa tehdä mitään aloitetta. Olen maailman huonoin sellaisissa ja se varmaan osaltaan selittääkin sitä miksi olen ollut koko aikuisikäni sinkkuna. Ap
Pahinta mitä voit tapahtua kun teet aloitteen: hetkellinen nolous. Parasta: elämäsi rakkaus.
Pahinta mitä voi tapahtua kun et tee aloitetta: ainutkertainen elämä yksin, pelon vuoksi. Parasta: ei mitään.
Minusta aika selkee panos-tuotos-suhde, mutta missasinko jotain? Karmivaahan se on avata suunsa (siis ihan oikeasti, on) mutta vaihtoehto paljon ahdistavampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
fiksut eivät itke miehen perään! löydät uuden kyllä!!!
Vierailija kirjoitti:
Onko teistä jompi kumpi varattu, vai miksi pitäisi unohtaa?
SEhän nyt on vain pienoinen hidaste ;) minä en ainakan ole koskaan välittänyt jos joku on varattu koska hän voi lähteä siitä suhteesta jos minut haluaa, ja moni haluaakin ;)
Todella ärsyttävää tämä ajattelu, että miehet olisi niinkuin koneita ja toimisivat vaan. Ei, ihan samanlaisia ihmisiä ollaan ajatuksinemme, tunteinemme ja epävarmuuksinemme kuin naisetkin. Ja todellakin voi kiinnostavaa naista jäädä lähestymättä, tämän jäädessä kuitenkin mieleen pyörimään. Joten sen "mies ei ole kiinnostunut jos ei lähesty" voi myös tunkea jonnekin syvälle.