Onko mitään järkeä perustaa kyläkauppaa?
Asun kylässä jossa asuu n.500 asukasta.
Lähin kauppa täältä on 30km päässä.
Nyt on tullut kylältä sopiva kiinteistö myyntiin ja vielä aika edullisesti. Kiinteistö on siis toiminut, kauppana vielä muutama vuosi sitten.
Käyn itse kaupassa töissä juurikin 30km päässä, niin tiedän aika hyvin ne kaupan käytännön työt. Alkaa olla vähän kallis työmatka, eikä palkkakaan päätä huimaa.
Olisikohan kauppaa mahdollista saada kannattamaan?
Kommentit (90)
Luultavasti baari kannattaa paremmin, kaljanjuojia löytyy joka kylästä.
Varmaan pitäisi jotain oheisjuttua olla lisänä. Postin ja apteekin palvelut, grilli, josta sais hamppareita ja makkaraperunoita ja pizzaa. Toimisko kesäkauppana vaan?
Vierailija kirjoitti:
Kioski parempi vaihtoehto. Kauppaan liittyy paljon isoja kuluja ja lupia. Kioskissa voit jättää tarjonnasta pois ne luvanvaraiset asiat ja pitää hyllyssä sitä mitä kyläläiset toivoo.
Ei kaupassakaan ole pakko kaikkea myydä.
Vierailija kirjoitti:
Huimia tuloja et varmaankaan kaupalla saa, jollain tavalla voit saada kaupan kannattamaan.
Minä itse kuitenkin pysyisin tilanteessasi palkkatyössä.
Mutta itse päätät.
Kyllä ne 500 ajavat halvemman ruuan pariin kauemmaksi ja ostavat kyläkaupasta sen unohtuneen hiivapaketin.
Entä joku rajoitetusti auki oleva elintarvikekioski?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kioski parempi vaihtoehto. Kauppaan liittyy paljon isoja kuluja ja lupia. Kioskissa voit jättää tarjonnasta pois ne luvanvaraiset asiat ja pitää hyllyssä sitä mitä kyläläiset toivoo.
Ei kaupassakaan ole pakko kaikkea myydä.
Ei, mutta ne kalja, rööki ja veikkaus ovat asioita, joita ihmiset haluavat saada helposti ja läheltä. Siinä samalla voi sitten mennä muutakin tavaraa, kun kerran tullaan kaupalle.
Vierailija kirjoitti:
Keksi oheen jotain omaperäistä. Myy esim. sisustustavaraa, matonkuteita, kankaita jne.
Ei noilla ainakaan miehiä asiakkaiksi saa.
Mielelläni tukisin paikallista kyläkauppaa mökillä käydessä, mutta miksi en tee isompia ruokaostoksia siellä?
1. En voi olla varma, että toivomaani elintarviketta on kaupassa, jos se on jotain vähänkin eksoottisempaa. Tiedän, että kyläkaupasta saa kurkkua ja tomaattia, mutta en menisi takuuseen, että saisin sieltä purjoa tai kirsikoita. En siis halua laskea kyläkaupan varaan isompia ruokaostoksia, koska tuotteita ei välttämättä saa sieltä.
2. En voi olla varma, onko elintarvike loppu kyläkaupasta, koska myyntierät ovat pieniä. Seuraavaan kauppaan olisi kymmenien kilometrien matka, jos kaupasta on leipä, kermaviili tai muu loppu. Helpompi viedä mökille kaikki tarvittava ja ostaa kyläkaupasta sitten jotain ylimääräistä, jos mieli tekee.
3. Aukioloajat ovat haastavat, kun mökille on pitkä matka. Tähtään siihen, että olen kyläkaupalla klo 16.40 ja kauppa menee klo 17.00 kiinni. Matkan aikana tuleekin joku viivästys ja kyläkauppa on ehtinyt juuri nenäni edestä kiinni. Tai kyläkaupan pitäjä onkin sairastunut ja kauppa on tuolta päivältä suljettu, mutta maininta sulkeutumisesta on paperilla kyläkaupan ovessa. Helpompi on ostaa elintarvikkeet isommasta kaupasta matkan varrelta kuin ottaa riski, että kauppaan ei pääse.
Tällä yritän sanoa sitä, että vaikka kyläkauppa on kaunis idea esim. mökkiläisten näkökulmasta, niin ostokset voivat silti jäädä vähäisiksi. Ei se paljon tuloja tuo, jos käyn pari kertaa kesäkaudella ostamassa jäätelöä tai leipää.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus pienempään paikkaan muuttamisesta. Älä vanno, että asukkaat ottaisivat perustamasi kaupan ilolla omakseen. Joissakin yhteisöissä ulkopuolisen on todella vaikea päästä mukaan, varsinkin jos mitään sukutaustaa ei kyseisessä paikassa ole.
Tämä. Kyläläiset saattavat jopa mieluummin ajaa "isolle kirkolle" tutun ja kylältä lähtöisin olevan Matin pyörittämään K-kauppaan kuin siirtyä muualta tulleen kyläkauppiaan asiakkaaksi. Sukujuurilla ja verkostoilla on ihmeen paljon painoarvoa monissa paikoissa.
EI. Ei ei ja ei, ellet halua velkaa vuosikausiksi ja jäädä tyhjän päälle.
Ihan on lähivuosilta esimerkkejä, kun kirkasotsaisesti perustetaan kyläkauppaa. Ei ne kannata. Ihmisillä on nykyään autot ja ne hakee ruoan sieltä missä halvinta. Kyläkauppaan ei millään saa ruokaa edullisemmin kuin isoihin marketteihin.
Jos alueella on kesämökkejä, pystyt tarjoamaan jotain palvelua muutakin kuin kauppaa. Muista että sä et saa pikkukauppaan samoja tuotteilla sillä hinnalla kuin isot saa, vaan maksat niistä paljon enemmän. Lisäksi olisi hyvä, että olisi alue mistä turisteja kulkee ohi ja voisit tarjota vaikka kahvia ohikulkijoille.
Jaa-a. Tiukkaa voi tehdä, mutta toisaalta sinua todennäköisesti harmittaa enemmän, jos jätät kokeilematta kuin se, että kokeilisit. Jos parin vuoden päästä toteat, ettei kauppa kannata, niin sen voi lopettaa ja palata takaisin palkkatöihin.
Sinuna kyllä yrittäisin etsiä entisen kauppiaan käsiini ja kysyä, miksi lopetti kaupanpidon ja oliko se silloin kannattavaa. Se kertoo jo paljon.
Tarjolle kyläkauppaan laitetaan peruselintarvikkeet ja ehkä jotakin paikallista erikoisuutta. Veikkaus, paistopiste ja pieni kahvilannurkkaus kannattaa olla, ne tuovat varmasti kyläkauppaan enemmän asiakkaita kuin luomutuotteet tai sisustusesineet.
Tapahtumia kannattaa lanseerata. Esimerkiksi aina pizzaperjantai, vappuna munkkikahvit kaikille, joku teeveestä tuttu julkkis kahvittamaan tms.
Rohkeaa persoonaa kaivataan ja jotakin erityistä. Ei kannata yrittää matkia Citymarkettia, kun sellaista sun kyläkaupasta ei koskaan tule. Reilusti teet omannäköistäsi, omalla persoonalla palvelet asiakkaita, teet omannäköistä somea jne.
Kyläkaupan pyörittäminen on enemmänkin elämäntapa kuin mikään työ tai ammatti eli pitkiin päiviin kannattaa varautua.
Melko suppea asiakaspohja ihan päätyöksi ajatellen. Joku tän tyylinen voisi toimia sivuelinkeinona:
https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/ilmajoelle-avataan-miehitt%C3%A4m%C…
Vierailija kirjoitti:
Jos se olisi kannattavaa, kiinteistössä ollutta kauppaa tuskin olisi lopetettu.
Onko se aina noinkaan yksinkertaista? Ihan samalla tavalla kuin jotkut ihmiset haluavat palkkatyöstä minimissään 5 tonnin kuukausitulot, toisille riittää 3 tonnia.
Kauppa on voinut kannattaa, mutta sen edellinen omistaja ei tyytynyt saatuihin voittoihin, vaan halusi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Valtio voisi tukea kyläkauppoja maaseudun elävöittämiseksi. Olisi hienoa, jos tuo perinne heräisi eloon. Lapsuudesta on ihanat muistot maalaiskylien pikkukaupoista.
Onhan se tukenut jo monta vuotta. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/aihe/kylakauppatuki
Sipilän hallitus aloitti kyläkauppojen tukemisen ja Marinin hallitus jatkoi. Saa nähdä, mitä tapahtuu, jos kepu ei ole hallituksessa enää kevään jälkeen. Kokoomus keskittää kaiken isoille ketjuille.
Mä autoilen pohjoisella Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, ainakin kolme kyläkauppaa on lopetettu eikä niitä pahemmin missään enää näe.
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni tukisin paikallista kyläkauppaa mökillä käydessä, mutta miksi en tee isompia ruokaostoksia siellä?
1. En voi olla varma, että toivomaani elintarviketta on kaupassa, jos se on jotain vähänkin eksoottisempaa. Tiedän, että kyläkaupasta saa kurkkua ja tomaattia, mutta en menisi takuuseen, että saisin sieltä purjoa tai kirsikoita. En siis halua laskea kyläkaupan varaan isompia ruokaostoksia, koska tuotteita ei välttämättä saa sieltä.
2. En voi olla varma, onko elintarvike loppu kyläkaupasta, koska myyntierät ovat pieniä. Seuraavaan kauppaan olisi kymmenien kilometrien matka, jos kaupasta on leipä, kermaviili tai muu loppu. Helpompi viedä mökille kaikki tarvittava ja ostaa kyläkaupasta sitten jotain ylimääräistä, jos mieli tekee.
3. Aukioloajat ovat haastavat, kun mökille on pitkä matka. Tähtään siihen, että olen kyläkaupalla klo 16.40 ja kauppa menee klo 17.00 kiinni. Matkan aikana tuleekin joku viivästys ja kyläkauppa on ehtinyt juuri nenäni edestä kiinni. Tai kyläkaupan pitäjä onkin sairastunut ja kauppa on tuolta päivältä suljettu, mutta maininta sulkeutumisesta on paperilla kyläkaupan ovessa. Helpompi on ostaa elintarvikkeet isommasta kaupasta matkan varrelta kuin ottaa riski, että kauppaan ei pääse.
Tällä yritän sanoa sitä, että vaikka kyläkauppa on kaunis idea esim. mökkiläisten näkökulmasta, niin ostokset voivat silti jäädä vähäisiksi. Ei se paljon tuloja tuo, jos käyn pari kertaa kesäkaudella ostamassa jäätelöä tai leipää.
Ihmisten mökkeilytottumukset ovat myös muuttuneet vuosien varrella. Ennen oli aivan tavallista, että mökille muutettiin koko kesäloman ajaksi ja sieltä ei sitten poistuttu, kuin korkeintaan juhannustansseihin. Nykyisin monet haluavat tehdä lomillaan muutakin ja mökille tullaan usein lyhyemmäksi ajaksi, jolloin on helpompaa tuoda kaupungista pitkän viikonlopun ruoka-aineet mukanaan.
Autot ovat myös mukavampia ja luotettavampia kuin 80-luvulla, ja ilmastoidussa autossa on ihna OK ajella se 30 km, toisin kuin tuurilla käyvässä kasaricorollassa.
Kyläkauppoja on jäljellä n. 100 ja suuri osa niistä sijaitsee Lapissa ja Kainuussa, joissa on pitkät etäisyydet.
Meillä oli kyläkaupan loppuunmyynissä tungosta, papat ja mammat valitteli "nyt tämäkin loppuu, mistä nyt ruoka ja muut". Kauppias tuumaili että jos teistä puoletkin olisi viikottain täällä käynyt niin nyt ei olisi loppuunmyyntiä.
Turhan monella periaate "meidän rahoilla se ei kyllä rikastu"
Valtio voisi tukea kyläkauppoja maaseudun elävöittämiseksi. Olisi hienoa, jos tuo perinne heräisi eloon. Lapsuudesta on ihanat muistot maalaiskylien pikkukaupoista.