Joudun tekemään abortin aivan yksin, pelottaa ja ahdistaa
Sain juuri tietää että olen raskaana, ja varasin ajan lääkärille jotta pääsen keskeytykseen. Pelottaa silti ihan tajuttomasti ja tuntuu ettei lääkäriaika voi tulla tarpeeksi pian.
Mies on jenkeissä vaihto-opiskelijana tällä hetkellä eikä pääse tuekseni ja vanhemmatkin asuu kaukana.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
On hyvä että pohdit tarkkaan. Mihin sitten päädytkin.
Sen voisi tähän keskusteluun lisätä, että minulle tuli abortin jälkeen aivan hillittömän kipeitä jälkisupistuksia. Sairaalassa tehtiin, ja tulin bussilla kotiin, ne supistukset alkoi jo vähän siinä bussissa, en vain tunnistanut että mitä ne oli. Ei niistä ollut puhuttu etukäteen. Ehkä kaikille ei tule, en tiedä, miksi niistä ei puhuta. Mutta tuskinpa kuitenkaan olen ainoa, täytyyhän niitä nyt jollain muullakin olla. Sitten kotona ne yltyi aivan järkyttävän kipeiksi. Niin kipeitä supistuksia ei olekaan sen jälkeen ollut ennen kuin synnytin. Tunnistin heti, milloin alkoi synnytyssupistukset. Just samanlaisia, suurinta kipua mitä voi olla. Se vaan erona, että synnytyssupistuksista saa palkinnoksi vauvan. Niistä abortin jälkeisistä jälkisupistuksista ei saa mitään muuta kuin sitä tuskaa.
Niitä abortin jälkeen tulevia kipuja sanotaan vaan kivuiksi. Jälkisupistuksiksi sanotaan, jos on synnyttänyt. Mullakin ne oli ihan samanlaisia. Eikä mitään kerrottu etukäteen. En olis pystynyt käydä kaupassa tai tehdä ruokaa, tai no, enimmäkseen en edes pystynyt syömäänkään. Jos tulee kipuja, ei tosiaankaan pärjää yksin kotona abortin jälkeen!
Toivon kyllä, ettei aborttia vastustavilla ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku abortinvastustaja kertoa, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, missä raskauden jatkuminen uhkaa raskaana olevan lapsen henkeä siten, että tämä raskaana oleva lapsi ei selviäisi edes raskausajasta?
Silloin myöskin annetaan raskaus jatkua. Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos lapsi ei selviä, silloin oli tarkoitus että niin käy.
Ihminen ei voi asettua Jumalan asemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortistakin joutuu jäämän sairauslomalle. Mulla oli kovien jälkikipujen takia 3 viikkoa saikkua, pari kurssia jäi sen takia kesken kun jouduin olemaan liikaa pois, eikä siihen saanut Kelan sairauspäivärahoja eikä kelvannut syyksi opintotukien selittelyyn. Mulle tuli yllätyksenä että keskeytys ei kelpaa Kelan sairauspäivärahojen perusteeksi.
Olin keskeytyksen vuoksi yhden päivän pois töistä.
Sulle ei tullut jäkikipuja? Ole onnellinen että ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkio/sikiö on naisen keho loinen. Ei elä ilman. Joten päätös on naisen omasta kehostaan. Kaikki muu on saivartelua.
Tällä perustelulla vielä 9kk sikiönkin voisi abortoida.
Normaali 9 kk ikäinen sikiö, eli täysaikainen, pärjää kyllä ihan hyvin toisen ihmisen kehon ulkopuolella, eikä ole riippuvainen toisen kehon sisällä olemisesta.
Mainitsin vain tuon 9kk, koska se oli sopivan kärjistävä. Ymmärsit kyllä kuitenkin täydellisesti, että sama argumentti pätee vaikka 5kk sikiöön.
Höpöhöpö.
Alkio tai sikiö on elinkelvoton silloin, kun se ei pärjää toisen ihmisen kehon ulkopuolella ilman tätä toisen kehon sisällä olemista. Silloin myös abortti on ok.
Eivät ne ole elinkelvottomia, vaan eläviä. Ei niiden siinä vaiheessa ole tarkoituskaan elää kohdun ulkopuolella vaan kasvaa ja kehittyä rauhassa.
Jos ei kykene elämään toisen ihmisen kehon ulkopuolella, on elinkelvoton.
Miten niin? Jos pystyy elämään niin silloinhan on elinkelpoinen. Syntymättömän lapsen on tarkoituskin olla kohdussa joten ei ole mitään syytä miksi sen pitäisi elää kohdun ulkopuolella. Sen aika on vasta synnytyksen jälkeen.
Alkio ei elä, paitsi abortinvastustajien unissa ja mielikuvissa.
Jos alkio eläisi, se pysyisi elossa myös kohdun ulkopuolella.
Meinaat, että jokaisella raskaana olevalla naisella on kuollut vauva kohdussaan rv24 asti? Niihin aikoihin vauva vasta säilyy hengissä kohdun ulkopuolella.
Olen eri, mutta ei tietenkään ole mitään vauvaa, kuollutta tai elävää, ainoastaan itsenäisesti elinkelvoton alkio/sikiö.
Vierailija kirjoitti:
Abortistakin joutuu jäämän sairauslomalle. Mulla oli kovien jälkikipujen takia 3 viikkoa saikkua, pari kurssia jäi sen takia kesken kun jouduin olemaan liikaa pois, eikä siihen saanut Kelan sairauspäivärahoja eikä kelvannut syyksi opintotukien selittelyyn. Mulle tuli yllätyksenä että keskeytys ei kelpaa Kelan sairauspäivärahojen perusteeksi.
Ei tietenkään kelpaa, eihän mitään sairauden tai vammaan liittyvää hoitoa ole.
Kerron oma kokemukseni jos se helpotaisi. Minua jänni se miten paljon tulee olemaan kipua. Lääkkeellisesti tehtiin. Ensimmäisellä käynnillä sain yhdeltä lääkäriltä luvan jonka jälkeen varasin ajan toiselle lääkärille. Toinen ultrasi että kaikki on normaalisti ja että keskeytys voidaan tehdä kotona.
Sillä käynnillä sain ensimmäiset lääkkeet suun kautta sekä pahoinvointilääkkeen koska aamupahoinvointi oli alkanut.
Tästä oli kolme vuorokautta aikaa ottaa loput emättimeen laitettavat lääkkeet.
Hoitajan kanssa kävimme tarkkaan läpi mihin aikaan otetaan mikäkin. Ne oli myös kirjoittu joka lääkkeen päälle sekä sain ohjeen mukaan. Sain myös mukaan kipulääkkeet, yhden kolmiolääkkeen ja buranan. Kotona minulla oli lisää apteekista saatavia.
Yöllä aloin tuntea supistuksen kaltaisia.
Kahden vuorokauden kuluttua aamulla otin ensin kipulääkkeet ja puolen tunnin päästä laitoin loput.
Alkuun ei tapahtunut mitään, kohta aloin olla hieman pöhnässä kipulääkkeestä.
Pikku hiljaa alkoivat supistukset ja vuoto. Tässä kohtaa en paljoa tuntunut ja seuraavien tuntien aikana kipu ei ollut kuukautisia suurempi. Vuoto ei ollut niin runsasta kun pelkäsin vaan tuli ulos lähinnä kun kävin pöntöllä päästämässä. Kipu ei muuttunut voimakkaammaksi vaikka iltapäivästä kipulääkkeiden vaikutus alkoi heiketä. En kokenut missään vaiheessa tarvetta ottaa niitä lisää.
Pahin vuoto oli päivässä ohi, siteitä meni vain muutama. Seuraavana päivänä tuli jonkin verran mutta tavallisella siteellä pärjäsi. Kipua ei enää ollut.
Noin viikon oli pientä tiputtelua ja sitten se oli ohi.
Vierailija kirjoitti:
Mietis tätä. Jos hankit kissapennun itsellesi, mutta toteat pian olevas allerginen kissalle.. Vietkö elikon loputuspiikille vai koitat kaikin keinoin etsiä sille uuden kodin ja antaa sen jatkaa elämäänsä
Jep. Miksi et halua antaa lapsesi elää, vaikkei se sovikkaan juuri nyt elämääsi tai vaikka sisutukseesi, tai mitä ikinä te lapsentappajat itsellenne asiaa päässänne puolustelettekaan...
Et sä sitä kissanpentuakaan tapa. Miksi murhaat oman lapsesi
Aika huono vertaus, eläimethän viedään tosi helposti piikille. Eikä sitäkään sanota murhaksi, vaikka ovat paljon pitkälle kehittyneempiä kuin alkio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku abortinvastustaja kertoa, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, missä raskauden jatkuminen uhkaa raskaana olevan lapsen henkeä siten, että tämä raskaana oleva lapsi ei selviäisi edes raskausajasta?
Silloin myöskin annetaan raskaus jatkua. Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos lapsi ei selviä, silloin oli tarkoitus että niin käy.
Ihminen ei voi asettua Jumalan asemaan!
Eikö se juuri ole jumalan leikkimistä jos mikä, jos evätään vaikka 9-vuotiaalta abortti ja katsellaan vaan miten sen käy, kuoleeko se lapsi raskauteen vai synnytykseen, vai tekeekö ehkä itsemurhan kaiken sen psyykkisen ja fyysisen rääkin jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortistakin joutuu jäämän sairauslomalle. Mulla oli kovien jälkikipujen takia 3 viikkoa saikkua, pari kurssia jäi sen takia kesken kun jouduin olemaan liikaa pois, eikä siihen saanut Kelan sairauspäivärahoja eikä kelvannut syyksi opintotukien selittelyyn. Mulle tuli yllätyksenä että keskeytys ei kelpaa Kelan sairauspäivärahojen perusteeksi.
Olin keskeytyksen vuoksi yhden päivän pois töistä.
Sulle ei tullut jäkikipuja? Ole onnellinen että ei.
Ei normaaleja menkkakipuja kummempia. Toki mun kipukynnys on ehkä keskimääräistä korkeampi. Kaksi lasta olen synnyttänyt ilokaasun voimin. Enkä tosiaan tarkoita verrata keskeytystä synnytykseen vaan esimerkkinä omasta kivunsiedosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku abortinvastustaja kertoa, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, missä raskauden jatkuminen uhkaa raskaana olevan lapsen henkeä siten, että tämä raskaana oleva lapsi ei selviäisi edes raskausajasta?
Silloin myöskin annetaan raskaus jatkua. Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos lapsi ei selviä, silloin oli tarkoitus että niin käy.
Ihminen ei voi asettua Jumalan asemaan!
Oliko jumalan tahto, että minut raiskattiin 12-vuotiaana ja tulin raskaaksi?
Olisiko sekin ollut jumalan tahto jos olisin kuollut raskauteen tai synnytykseen?
Aika ihmeen sairas jumala teillä.
Minä tein teininä yksin abortin ja valehtelin lääkärille että kotona on turvallinen aikuinen, koska muuten en olisi päässyt kotiin niiden lääkkeiden kanssa.. voi nuorta pientä minua.
Vierailija kirjoitti:
Kerron oma kokemukseni jos se helpotaisi. Minua jänni se miten paljon tulee olemaan kipua. Lääkkeellisesti tehtiin. Ensimmäisellä käynnillä sain yhdeltä lääkäriltä luvan jonka jälkeen varasin ajan toiselle lääkärille. Toinen ultrasi että kaikki on normaalisti ja että keskeytys voidaan tehdä kotona.
Sillä käynnillä sain ensimmäiset lääkkeet suun kautta sekä pahoinvointilääkkeen koska aamupahoinvointi oli alkanut.
Tästä oli kolme vuorokautta aikaa ottaa loput emättimeen laitettavat lääkkeet.
Hoitajan kanssa kävimme tarkkaan läpi mihin aikaan otetaan mikäkin. Ne oli myös kirjoittu joka lääkkeen päälle sekä sain ohjeen mukaan. Sain myös mukaan kipulääkkeet, yhden kolmiolääkkeen ja buranan. Kotona minulla oli lisää apteekista saatavia.
Yöllä aloin tuntea supistuksen kaltaisia.
Kahden vuorokauden kuluttua aamulla otin ensin kipulääkkeet ja puolen tunnin päästä laitoin loput.
Alkuun ei tapahtunut mitään, kohta aloin olla hieman pöhnässä kipulääkkeestä.
Pikku hiljaa alkoivat supistukset ja vuoto. Tässä kohtaa en paljoa tuntunut ja seuraavien tuntien aikana kipu ei ollut kuukautisia suurempi. Vuoto ei ollut niin runsasta kun pelkäsin vaan tuli ulos lähinnä kun kävin pöntöllä päästämässä. Kipu ei muuttunut voimakkaammaksi vaikka iltapäivästä kipulääkkeiden vaikutus alkoi heiketä. En kokenut missään vaiheessa tarvetta ottaa niitä lisää.
Pahin vuoto oli päivässä ohi, siteitä meni vain muutama. Seuraavana päivänä tuli jonkin verran mutta tavallisella siteellä pärjäsi. Kipua ei enää ollut.
Noin viikon oli pientä tiputtelua ja sitten se oli ohi.
Ai niin tärkeä unohtui. Oli mennyt noin 7 viikkoa siitä kun lasketaan raskauden alkaneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis tätä. Jos hankit kissapennun itsellesi, mutta toteat pian olevas allerginen kissalle.. Vietkö elikon loputuspiikille vai koitat kaikin keinoin etsiä sille uuden kodin ja antaa sen jatkaa elämäänsä
Jep. Miksi et halua antaa lapsesi elää, vaikkei se sovikkaan juuri nyt elämääsi tai vaikka sisutukseesi, tai mitä ikinä te lapsentappajat itsellenne asiaa päässänne puolustelettekaan...
Et sä sitä kissanpentuakaan tapa. Miksi murhaat oman lapsesi
Aika huono vertaus, eläimethän viedään tosi helposti piikille. Eikä sitäkään sanota murhaksi, vaikka ovat paljon pitkälle kehittyneempiä kuin alkio.
Eläin ja ihminen ei ole verrattavissa. Vain ihmisellä on kuolematon sielu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku abortinvastustaja kertoa, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, missä raskauden jatkuminen uhkaa raskaana olevan lapsen henkeä siten, että tämä raskaana oleva lapsi ei selviäisi edes raskausajasta?
Silloin myöskin annetaan raskaus jatkua. Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos lapsi ei selviä, silloin oli tarkoitus että niin käy.
Ihminen ei voi asettua Jumalan asemaan!
Varmaan sitten jos lapsesi joskus kompastuu ja saa polveen haavan, niin et puhdista haavaa etkä varsinkaan vie lasta lääkäriin saamaan antibiootteja jos haava tulehtuu. Tuossahan saattaa olla taustalla Jumalan suunnitelma siitä, että lapsesi kuuluu kuolla tulehtuneesta haavasta alkaneeseen verenmyrkytykseen ja sinä yrität Jumalan puolesta päättää elämästä ja kuolemasta.
Huom. älä ota tätä neuvona, vaan puhdista lapsesi haavat ja vie lapsi lääkäriin jos haava tulehtuu. Mutta logiikkasi mukaan sinun tulisi ehdottomasti toimia yllä kuvatulla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortistakin joutuu jäämän sairauslomalle. Mulla oli kovien jälkikipujen takia 3 viikkoa saikkua, pari kurssia jäi sen takia kesken kun jouduin olemaan liikaa pois, eikä siihen saanut Kelan sairauspäivärahoja eikä kelvannut syyksi opintotukien selittelyyn. Mulle tuli yllätyksenä että keskeytys ei kelpaa Kelan sairauspäivärahojen perusteeksi.
Olin keskeytyksen vuoksi yhden päivän pois töistä.
Sulle ei tullut jäkikipuja? Ole onnellinen että ei.
Ei normaaleja menkkakipuja kummempia. Toki mun kipukynnys on ehkä keskimääräistä korkeampi. Kaksi lasta olen synnyttänyt ilokaasun voimin. Enkä tosiaan tarkoita verrata keskeytystä synnytykseen vaan esimerkkinä omasta kivunsiedosta.
Veikkaan että minullekin keskeytys oli helppo koska takana pari synntystä. Silloin tietää mitä odottaa. Eri asia vaikka nuorelle jolla on ollut "vain" tavallisia kuukautiskipuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis tätä. Jos hankit kissapennun itsellesi, mutta toteat pian olevas allerginen kissalle.. Vietkö elikon loputuspiikille vai koitat kaikin keinoin etsiä sille uuden kodin ja antaa sen jatkaa elämäänsä
Jep. Miksi et halua antaa lapsesi elää, vaikkei se sovikkaan juuri nyt elämääsi tai vaikka sisutukseesi, tai mitä ikinä te lapsentappajat itsellenne asiaa päässänne puolustelettekaan...
Et sä sitä kissanpentuakaan tapa. Miksi murhaat oman lapsesi
Aika huono vertaus, eläimethän viedään tosi helposti piikille. Eikä sitäkään sanota murhaksi, vaikka ovat paljon pitkälle kehittyneempiä kuin alkio.
Eläin ja ihminen ei ole verrattavissa. Vain ihmisellä on kuolematon sielu.
Todisteet sielun olemassaolosta tai puhut paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku abortinvastustaja kertoa, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, missä raskauden jatkuminen uhkaa raskaana olevan lapsen henkeä siten, että tämä raskaana oleva lapsi ei selviäisi edes raskausajasta?
Silloin myöskin annetaan raskaus jatkua. Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos lapsi ei selviä, silloin oli tarkoitus että niin käy.
Ihminen ei voi asettua Jumalan asemaan!
Vaan kun ihminen päättää. Toinen ihminen ei voi sanoa toiselle Jumalan päätöksistä mitään. Tulkoon Jumala itse sanomaan, jos on olemassa. Lisäksi, nukuitko ohi bilsan tunnit? Munasolun hedelmöityminen on biologinen tapahtuma, ei mikään mystinen taikahetki.
Ja kuitenkin ihminen päättää niin monen eliön elämästä tällä planeetalla, että vastenmielistä sanoa, että ihmisen elämä siinä suhteessa on ylivertaista. Elämän kunnioittamista EI ole se, että riistetään toisilta mahdollisuus elää toivomansa elämää. Raskauden PAKOTTAMINEN on julmaa, karjankasvatus- tyylistä. Pimeää sakkia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis tätä. Jos hankit kissapennun itsellesi, mutta toteat pian olevas allerginen kissalle.. Vietkö elikon loputuspiikille vai koitat kaikin keinoin etsiä sille uuden kodin ja antaa sen jatkaa elämäänsä
Jep. Miksi et halua antaa lapsesi elää, vaikkei se sovikkaan juuri nyt elämääsi tai vaikka sisutukseesi, tai mitä ikinä te lapsentappajat itsellenne asiaa päässänne puolustelettekaan...
Et sä sitä kissanpentuakaan tapa. Miksi murhaat oman lapsesi
Koska ei solumömmö ole verrattavissa vauvaan eikä kissanpentuun. Jos olisi, niin abortti olisi laiton.
Monissa maissa saa abortoida vielä 7 kk:n ikäisen vauvan!
Turha puolustella vauvojen murhaajia.
Abortti seitsemännellä kuulla on yleensä poikkeustapaus johon on painavat syyt
Niinpä.
Mikä siis näillä aborttia vastustavilla on ongelmana?