Lue keskustelun säännöt.
Uskooko opettajat oikeasti, että 1-2 oppituntia viikossa lisää auttaa oppimistulosten laskuun?
25.01.2023 |
Itse en usko. En usko, että edes tunti lisää joka koulupäivään auttaa. Esim. yläkoulussa meillä oli 2x7h päivä, 2x6h pvä, 1x5h pvä viikossa. Se oli ihan maksimi. Vaikka mulle koulunkäynti oli helppoa, en olisi jaksanut olla yhtään tuota enempää koulussa hälisevässä luokassa.
Oppimistuloksiin vaikuttaisi mielestäni vain oppilaiden ja kotien asenteiden muutos. Se, että sitä kotona tapahtuvaa opittavien asioiden sisäistämistä tapahtuisi enemmän. Että vanhemmat ohjaa ja valvoo läksyjen tekoa, jos oppilaalla on taidoissa puutteita.
Toinen, mikä vaikuttaa, on työrauha oppitunnneilla. Nyt monissa luokissa on liian levotonta.
On helppoa ehdottaa lisätunteja. Noihin asioihin, jotka oikeasti vaikuttaisi oppimistuloksiin enemmän, on vaikeampi tarttua.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Läksykerhot olisi hyvä asia. Eli ne olisi ylimääräisiä, mutta sellaiseen pääsisi jos on jossakin aineessa vaikka poissaolon takia vajetta tai jos opiskelukieli ei ole oma äidinkieli.
lähdetään kouluaikana kahdeksi viikkoa etelänlämpöön. Kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läksykerhot olisi hyvä asia. Eli ne olisi ylimääräisiä, mutta sellaiseen pääsisi jos on jossakin aineessa vaikka poissaolon takia vajetta tai jos opiskelukieli ei ole oma äidinkieli.
lähdetään kouluaikana kahdeksi viikkoa etelänlämpöön. Kyllä.
Joo, nuo lomailut kouluaikana pitäisi kieltää. Esim Saksassa käytännössä hyvin vaikea saada lupaa lomailla kesken kouluvuoden.
Tunteja voisi ennemminkin vähentää, jos muuttelemaan lähdetään. Mölyjengi ei opi mitään millään tunnilla, eli ihan sama, jos mölyävät tyylii 2h äikkää/vko, 2h matikkaa/viikko jne. ja loput saavat hyvää rauhallista opetusta ne toiset samanmoiset tunnit.
Ja toisaalta, onko nyt ihan varmasti opetussuunnitelma vaikkapa äikässä ihan kohdallaan? Yläkoulun kielioppitunnit? Missä ne ovat? On videota, musiikkia, taidetta, luovaa kirjoittamista (runot jne.), vaan ei oikeaa lukemista, kirjoittamista tai kielioppia oikeastaan missään. Sen jälkeen ihmetellään, kun kieliäkään ei oikein opi. Paitsi jotain biisien lyriikoita.
Jos läksykerhoa ei olisi ollut niin meillä ei olisi nuorin päässyt peruskoulusta läpi. Ei ikinä tiennyt mistä on koulupäivän aikana puhuttu ja opetettu, mutta läksykerhossa kävi ja sai tukea edes läksyjen tekoon. Ei sitten tullut unohduksia että niiden takia olisi jätetty luokalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läksykerhot olisi hyvä asia. Eli ne olisi ylimääräisiä, mutta sellaiseen pääsisi jos on jossakin aineessa vaikka poissaolon takia vajetta tai jos opiskelukieli ei ole oma äidinkieli.
lähdetään kouluaikana kahdeksi viikkoa etelänlämpöön. Kyllä.
Joo, nuo lomailut kouluaikana pitäisi kieltää. Esim Saksassa käytännössä hyvin vaikea saada lupaa lomailla kesken kouluvuoden.
Ei, vaan kattava etäkoulu niille, joilta sujuu. Se mahdollistaisi monen lapsen olemisen kouluaikanakin kummallakin vanhemmalla ja ei aiheuttaisi haasteita mummon tai muun sairastuessa.
Vasta oli tapaus, jossa mummo sai toisella puolella Suomea aivoverenvuodon. Vanhemmat tekevät etätyötä ja päättivät lähteä avuksi, jotta voivat vuorotella. Jos eskarilaista ja tokaluokkalaista ei saa mukaan, niin hankalaksi menee vääntö.
Koko maan kattavan etäkoulun ansiosta lapset voisivat siirtyä etäkouluun, kaikki toimisi ja yhteiskunta pyörisi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku voisi perustaa sellaisen yksityisen vanhanaikaisen koulun, mikä vielä 90-l oli. Olis tulijoita. Opetus tapahtuu pitkälti kirjoista, lukemalla ja kuuntelemalla ja kännykkä on kielletty koulupäivän aikana. Luokan ulkopuolelle jäähyt ja jälki-istunnot raggareille. Tukihenkilöt ja erityisluokat niitä tarvitseville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusta ei voi ulkoistaa kotien tehtäväksi. Itse olen opettaja ja elämäni on tätä nykyä pelkkää työtä. Ensin teen oman työpäiväni koulussa ja kotona odottaa toinen työpäivä lasteni koulun kanssa. Eihän se voi niin mennä että kouluopetus ei riitä mihinkään. En minä muista että omassa lapsuudessa vanhempani olisivat muuta tehneet mun koulun eteen kuin kokeisiin kyselleet. Onko aika kullannut muistot?
Minä tein itse läksyt. Koulu on opetusta varten. Äiti ja isä ovat muissa töissä, eivät iltaopettajia.
Tilanne on vain mennyt nyt siihen, että koulu on kaaoksessa jo kohta neljättä vuotta. Koko ajan joku sijainen, välillä ei opettajaa ollenkaan, opetus ei etene, oppilaat sairastaa itse.
Koko ajan on saanut paikata. Varsinkin lukuvuosi 2020-2021 oli täysin kaoottinen koska kaupunki ei ikinä saanut päätettyä, siirrytäänkö etään, lähiin vai hybridiin.
Mun yläkoululaisen vakiopettajista oli liki kaikki virkavapaalla. Pelkkiä sijaisen sijaisia ja sitä, että naapuriluokan ope valvoo kolmea muutakin.
Tärkeimmät aineet oli opetettava kotona, jotta lukiossa ei nouse tien täysin pystyyn.
Tämä. Ja sitten etää haukuttiin. Etä toimi hyvin, ainakin meidän suunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri luin uutisen (tuleekin just nyt Ylen uutisissa, lisää Ylen verkkosivuilla.), jossa sanottiin ettei ketään haluta enää jättää luokalle. Oppilas yksilöidään ja rimaa lasketaan niin alas, että pääsee luokaltaan vaikka ei oppimäärää hallitsisikaan. Kiinnostaakin nyt tietää, että kuinka alas sen riman voi laskea? Onko pakko oppia edes lukemaan, jos ei halua?
Kannattaisiko nyt kuitenkin kiinnittää huomiota ihan siihennperusopetuksen toimivuuteen ja tavoitteisiin sen sijaan, että väkerretään kaiken maailman sateenkaaripajojen kimpussa.
Oppilaalle tehdään oma opetussuunnitelma, jossa määritellään hänelle ne omat tavoitteet, jos ei pysty täyttämään yleisiä tavoitteita. Se riittää, että täyttää ne omat tavoitteet. Vitosen saa, kun edes yrittää yrittää.
Joka oppikirjasta on oma, helpotettu versio, joka jaetaan näille oppilaille.
Niissä kirjoissa ei varmaan paljoa tekstiä ole. Toivottavasti ovat kovaa kerroksista pahvia, että kestävät kuolaa ja pureskelua, varhaisteinillä kun alkaa olla jo melko kova puruvoima
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läksykerhot olisi hyvä asia. Eli ne olisi ylimääräisiä, mutta sellaiseen pääsisi jos on jossakin aineessa vaikka poissaolon takia vajetta tai jos opiskelukieli ei ole oma äidinkieli.
lähdetään kouluaikana kahdeksi viikkoa etelänlämpöön. Kyllä.
Joo, nuo lomailut kouluaikana pitäisi kieltää. Esim Saksassa käytännössä hyvin vaikea saada lupaa lomailla kesken kouluvuoden.
Ei, vaan kattava etäkoulu niille, joilta sujuu. Se mahdollistaisi monen lapsen olemisen kouluaikanakin kummallakin vanhemmalla ja ei aiheuttaisi haasteita mummon tai muun sairastuessa.
Vasta oli tapaus, jossa mummo sai toisella puolella Suomea aivoverenvuodon. Vanhemmat tekevät etätyötä ja päättivät lähteä avuksi, jotta voivat vuorotella. Jos eskarilaista ja tokaluokkalaista ei saa mukaan, niin hankalaksi menee vääntö.
Koko maan kattavan etäkoulun ansiosta lapset voisivat siirtyä etäkouluun, kaikki toimisi ja yhteiskunta pyörisi paremmin.
Kuka sitä etäopetusta pitäisi? Siihen pitäisi sitten palkata toinen opettaja vain sitä varten, että Maija on nyt tällä viikolla Inarissa, kun normaalisti hän on Tampereella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunteja voisi ennemminkin vähentää, jos muuttelemaan lähdetään. Mölyjengi ei opi mitään millään tunnilla, eli ihan sama, jos mölyävät tyylii 2h äikkää/vko, 2h matikkaa/viikko jne. ja loput saavat hyvää rauhallista opetusta ne toiset samanmoiset tunnit.
Ja toisaalta, onko nyt ihan varmasti opetussuunnitelma vaikkapa äikässä ihan kohdallaan? Yläkoulun kielioppitunnit? Missä ne ovat? On videota, musiikkia, taidetta, luovaa kirjoittamista (runot jne.), vaan ei oikeaa lukemista, kirjoittamista tai kielioppia oikeastaan missään. Sen jälkeen ihmetellään, kun kieliäkään ei oikein opi. Paitsi jotain biisien lyriikoita.
Luova kirjoittaminen ja runojen kirjoittaminen ovat oikeaa kirjoittamista.
Itse haluaisin median pois äidinkielestä. Aikoinaan kun media lanseerattiin osaksi opetusta, siitä piti tehdä erillinen oppiaine, jota on tunti viikossa koko yläkoulun. Sitten päätettiinkin, että laitetaanpas se osaksi äidinkieltä. No, eipä sinne sitten paljon jää aikaa ihan peruslukemiselle ja -kirjoittamiselle. Luojan kiitos Virkkusen draamaidea torpattiin. Joka oppiainetta olisi pitänyt opettaa draaman keinoin.
Alakoulussa on äidinkieltä noin 7 tuntia viikossa, yläkoulussa 3 tuntia viikossa. Moni yläkouluun tuleva ei osaa kunnolla lukea. Olen ihmetellyt sitä aikani - omakin lapseni lukee melko heikosti - mutta sain siihen lapselta selityksen: oppitunneilla ei lueta oppikirjojen tekstejä ääneen tai itsekseen vaan ne kuunnellaan tunnilla äänikirjasovelluksista. Eipä ole ihme, että lukutaito on heikko, jos ei oikeasti joudu tavaamaan niitä kirjaimia ja hahmottamaan sanoja. Kirjoitustaitokin heikentyy, kun ei luettaessa tutustu välimerkkeihin ja oikeinkirjoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusta ei voi ulkoistaa kotien tehtäväksi. Itse olen opettaja ja elämäni on tätä nykyä pelkkää työtä. Ensin teen oman työpäiväni koulussa ja kotona odottaa toinen työpäivä lasteni koulun kanssa. Eihän se voi niin mennä että kouluopetus ei riitä mihinkään. En minä muista että omassa lapsuudessa vanhempani olisivat muuta tehneet mun koulun eteen kuin kokeisiin kyselleet. Onko aika kullannut muistot?
Mun vanhemmat kysyi, oletko tehnyt läksyt. Vastasin juujuu ja jos en ollut, tein ne salaa sängyssä taskulampun valossa nukkumaanmenon jälkeen. Mun keskiarvo oli yli 9 enkä tarvinnut apua missään ennen lukiota. Lukiossa minulle ostettiin tukiopetusta laajassa fysiikassa, kun itse pyysin.
Mutta ratkaisevaa ei ollutkaan, mitä vanhemmat teki mun läksyjen suhteen. Ratkaisevaa oli, että mulle oli kotona saati sytytettyä sisäinen motivaatio oppia asioita.
Olen myös itse opettaja. Kyllä mä joudun tuota omas lasta patistamaan, että tekee läksyt, kuten on tarkoitettu. Eikä vaan mene siitä, mistä aita matalin eli lue esim lukuläksyä kerran, kun pitäisi lukea kolme kertaa.
Lapsi hösää oppitunnilla jotain asiaankuulumatonta, jos hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä olisi tunnilla pitänyt oppia. Toki voi olla, että tunnilla on ollut niin rauhatonta, että lapsi ei ole kuullut opettajan ääntä, tai sitten lapsi on modernissa luokattomassa ja seinättömässä koulussa, jossa kukaan opettaja ei oikein tiedä, missä oppilaat menevät.
Tässä ketjussa on monia aikuisia, jotka sanovat, että läksyt tekee tuota pikaa ja kaikki on niin helppoa asiaa. Eivät ne asiat vain ole helppoja kaikille. Toisille jo tekstin lukeminen tuottaa ongelmia ja vie valtavasti energiaa, ja sen perään pitäisi sitten vielä jaksaa miettiä vastauksia kysymyksiin. Eivätkä kaikki vain ole välkkyjä luonnostaan. Joskus se seiskan saaminen on kovan työn takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palattaisiin 90-luvun koulumaailmaan. Tällöin yläasteella, ammattikoulussa ja lukiossa olleet ovat parhaiten koulutettu sukupolvi.
Silloin oli vielä luokkamuotoinen lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusta ei voi ulkoistaa kotien tehtäväksi. Itse olen opettaja ja elämäni on tätä nykyä pelkkää työtä. Ensin teen oman työpäiväni koulussa ja kotona odottaa toinen työpäivä lasteni koulun kanssa. Eihän se voi niin mennä että kouluopetus ei riitä mihinkään. En minä muista että omassa lapsuudessa vanhempani olisivat muuta tehneet mun koulun eteen kuin kokeisiin kyselleet. Onko aika kullannut muistot?
Minä tein itse läksyt. Koulu on opetusta varten. Äiti ja isä ovat muissa töissä, eivät iltaopettajia.
Tilanne on vain mennyt nyt siihen, että koulu on kaaoksessa jo kohta neljättä vuotta. Koko ajan joku sijainen, välillä ei opettajaa ollenkaan, opetus ei etene, oppilaat sairastaa itse.
Koko ajan on saanut paikata. Varsinkin lukuvuosi 2020-2021 oli täysin kaoottinen koska kaupunki ei ikinä saanut päätettyä, siirrytäänkö etään, lähiin vai hybridiin.
Mun yläkoululaisen vakiopettajista oli liki kaikki virkavapaalla. Pelkkiä sijaisen sijaisia ja sitä, että naapuriluokan ope valvoo kolmea muutakin.
Tärkeimmät aineet oli opetettava kotona, jotta lukiossa ei nouse tien täysin pystyyn.
Tämä. Ja sitten etää haukuttiin. Etä toimi hyvin, ainakin meidän suunnalla.
Tyttöni sai parhaat arvosanansa etäopetuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisopetuksen pitäisi olla mieluummin tukiopetusta. Nimittäin meillä jäi erityisopetuksen takia poika ihan sivuun normaaliopetuksesta. Ei erityisopettaja mitään opettanut, vaan valvoi vaan useiden eri aineiden tehtäväntekoa samanaikaisesti.
Arvosanat nousivat heti, kun kielsimme erityisopetuksen täysin.
Ja erityisopetukseen kärkyttiin ihan seiskan oppilaita. En voi vieläkään käsittää.
Yläkouluun ei juuri tarvita lisää tunteja. Toki niitä saisi olla joka vuosiluokalla 30 ( kuten meidän kunnassa onkin, mutta esim. kaseille voi olla myös 29). Sen sijaan alakouluun lisäisin tunteja. Kunnan ei tarvitse tarjota ykkösille kuin 19 tuntia (toki monissa kunnissa on 20-21), mikä on tosi vähän, eskarissakin on se 20.
Ei mitään positiivisia vaikutuksia, samaa kaaosta pari tuntia enemmän viikossa. Ja tämä(kään) ehdotus ei ole tullut opettajilta!
Vierailija kirjoitti:
Läksykerhot olisi hyvä asia. Eli ne olisi ylimääräisiä, mutta sellaiseen pääsisi jos on jossakin aineessa vaikka poissaolon takia vajetta tai jos opiskelukieli ei ole oma äidinkieli.
meidän kolussa näitä on mutta ei ne ketkä tarvitsisi tule sinne
Ehdotusta eivät ole tehneet opettajat, vaan opettajien "edunvalvontajärjestö" OAJ, joka a) ei valvo jäseniensä etuja, vaan päinvastoin, sekä b) antaa julkisuuteen ihan mitäsattuulausuntoja, jotka eivät edusta jäsenistön yleistä mielipidettä.
Lisätunneista ei olisi mitään hyötyä (Mihin oppiaineeseen? Mille vuosiluokille?) Sen sijaan toimivat keinot olisivat mm. ryhmäkokojen pienentäminen ja erityisluokkien palauttaminen. Kustannusvaikutuskin olisi pienempi.
Muuten en ota kantaa edellisiin kommentteihin; totean vain, että opettaja usein puoltaisi oppilaan jättämistä luokalleen, mutta huoltajien kieltäytyessä ei voida muuta kuin pistää oppilas eteenpäin.
Lukeminen reaaliaineiden oppitunneilla on vähentynyt todella paljon. Alakouluikäisellä lapsellani ei ole yhtään (!!!) reaaliaineen oppikirjaa, josta tulisi kotiin lukuläksyä tai jota luettaisiin oppitunnilla. Oppikirjat ovat digitaalisessa muodossa ja läksykappaleet kuunnellaan koulussa. Vielä muutamia vuosia sitten tuo kuuntelumahdollusuus reaaliaineissa oli lukihäiriöisille lapsille oppimisen tueksi.
Kuri ja järjestys ja erityisluokat takaisin. Jos ennen sen opetuksen pystyi opettaja sisäistyttämään normoluokassa ja oppilaat pystyivät itse tekemään läksyt, miksi se on muutettu näin sekavaksi? Apua tarvitsevat erityisluokalle tai tukiopetukseen. Kaikki oppivat omassa ryhmässään paremmin kuin tässä pyhässä inkluusiossa.