"Naiset eivät halua että heitä lähestytään."

Miksi neitsyiden saamattomuutta pitää haukkua? 🤔Onko oma lehmä ojassa, kun niin mitättömästä asiasta kuin seksi pitää lällätellä heille? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä naisia, jotka eivät halua lähestymistä (tietyiltä/keiltäkään miehiltä) pitää sitten olla pakkolähestymättä.

Mikä tässä on ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?

Ajatustenluvullako tämä lähestymiskielto sitten pitäisi havainnoida, vai mitenkä se homma toimii.

Eli se, että jollain on kuulokkeet päässä, ei ota sinuun mitään kontaktia, ei hymyile takaisin, ei vastaa sinulle mitään/ vastailee mahdollisimman lyhyesti eivät toimintana kerro miehille, ettei tämä kiinnosta? Jääräpäisimmät miehet eivät edes lopeta, vaikka sanoo suoraan olevansa imarreltu, mutta ei kiinnostunut menemään treffeille yms. 

Ja sit miehet ihmettelevät, miksi jotkut naiset avaavat keskustelun sillä, että heillä on poikaystävä. 

Tämä. Nainen treenaa = hän ei halua keskustella muiden kanssa.

Nainen lukee kirjaa = hän ei halua keskustella muiden kanssa.

Nainen kuuntelee kuulokkeilla = hän ei halua keskustella muiden kanssa.

Nainen selaa puhelinta = hän ei halua keskustella muiden kanssa.

Jos nainen katsoo sinua kohti ja hymyilee, silloin hän ehkä haluaa keskustella kanssasi.

Kuka antoi naiselle luvan ahdistella hymyilemällä ja katseella?

Vierailija kirjoitti:

Nykyiset lait mahdollistavat sen, että miehet saadaan tuomiolle helposti flirttaamisesta, vilkuilusta tai ulkonäön kehumisesta.

Seksin harrastamiseenkin pitää kohta olla lupalaput.

Tähän asti onkin aina saanut pikkaramboilla rakkikoiratoopena luvatta... EIKU?

Silmäflirtti-videootta - kaikki sosiaalipsykologian perus-knopit läjitettynä alkaen huoneen värityksestä ja kun väri käy lähellä ärsytysrajaa niin heitetään hapanta ja suolaista sillä liiksamaGee on turnofff! 

Kenen kanssa haluat parisuhteeseen? Jonkun tuntemattoman? Ei tuosta muuta kuin creepyä saa jos lähtee jollekin tuntemattomalle puhumaan ajatuksena että sen tuntemattoman kanssa haluaa parisuhteen.

Koita normaaliin tapaan tutustua toisiin ihmisiin. Sitä kautta kaikki minun tuntemat nuoret on suhteessa ja sitä kautta itse ja tutut nuorina oli suhteissa. Ja ei, en ole mikään ikäloppu, 29 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä naisia, jotka eivät halua lähestymistä (tietyiltä/keiltäkään miehiltä) pitää sitten olla pakkolähestymättä.

Mikä tässä on ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?

Ajatustenluvullako tämä lähestymiskielto sitten pitäisi havainnoida, vai mitenkä se homma toimii.

Näetkö tuntemattomista miehistä, voisiko heitä tarvittaessa lähestyä kysymällä jotain akuuttia asiaa? Osaatko lukea miesten sanatonta viestintää? Menisitkö tarvittaessa kysymään neuvoja mieheltä, joka osoittaa koko olemuksellaan, ettei ole edes huomannut sinua, häntä ei vähempää voisi kiinnostaa ongelmasi tai hän jopa katsoo sinua halveksien tai uhkaavasti? Vai menisitkö kysymään siltä mieheltä, joka on jo kiinnittänyt huomionsa sinuun, katsoo myötätuntoisesti tai sen näköisenä, että on valmis ottamaan kontaktia?

Yhtään sen vaikeampaa ei ole naisten kanssa. Älä mene avaamaan keskustelua naisen kanssa, joka ei ole huomannut sinua / teeskentelee ettei ole huomannut sinua / välttelee katsekontaktia / vilkaisee ylimielisesti tai halveksivasti / on keskittynyt kännykkäänsä.

Mutta jos hän katsoo sinua silmiin, elekieli kertoo että hän on huomannut sinut ja suhtautuu sinuun positiivisesti, voit aivan hyvin heittää jonkin tilanteeseen sopivan replan. Parhaassa tapauksessa siitä herää keskustelu, huonoimmassa nainen vain hymähtää jotain vastaukseksi.

Parisuhteeseen tästä on tottakai hurjan pitkä matka. Siksi suosittelisinkin tutustumaan naisiin myös kavereina; hankkimaan laajan kaveripiirin, jossa on sekä miehiä että naisia, jossa tehdään asioita yhdessä ja jossa on helppo tutustua yhä uusiin ihmisiin.

Kerran etsein kaupasta maidotonta suklaata allergiselle lapselleni. Kiertelin hyllyä ja vertailin tuotteiden sisällysluetteloita. Saatoin näyttää hieman epätoivoiselta kun yritin löytää sopivaa suklaata kokeiltavaksi moniallergiselle lapselleni.

Yhtäkkiä vieras mies tuli kysymään voisiko ostaa minulle suklaata. Olettaisin että mies arveli että minun tekisi hirveästi mieli suklaata mutta ei ole rahaa tai jotain sellaista. Kerroin mitä etsin ja miksi. Mies luikki nolona paikalta. Minua harmitti kun olisin mielläni jutellut pidempään enkä kokenut miehen kysymystä mitenkään tunkeilevaksi tai kurjaksi. Harmitti kun minulle tuli tunne että tuo mies oli kerännyt kaiken rohkeutensa ja sitten koki saavansa pakit (tai pettyi siihen että minulla on lapsi). Olisin voinut jutella hänen kanssaan ihan mielelläni enemmänkin.

Vinkkinä aplle että voit kaupassakin jutella asiallisesti toiselle asiakkaalle vaikka naiselle. Jos nainen vastaa lyhyesti ja kääntää selkänsä jatka matkaa ja unohda. Jos nainen jää juttelemaan vaikka siitä miten valmistaa paras kastike tai mitkä juurekset parhaita uunijuureksia niin voit jatkaa juttelua. Ja kysäistä vaikka lähtisikö nainen joskus kahville jatkamaan juttua jne.

Älkää näistä maalittavista trolleista välittäkö, vaan ihan normaalisti naisia saa yhä lähestyä.

Itse pystyn kyllä olemaan viestimättä niin sanalisesti kuin sanattomastikin. Minusta ei ota mitään tolkka. Et saa selvää teeskentelenkö viilisoikkoa  vain olenko luonnostani reagoimaton

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen hymyilee minulle tai tervehtii, en ajattele siitä sen kummempia kuin että olipas mukavaa. Onko tämä muka niin kauhean harvinaista, vai onko suurin osa naisista jämähtänyt jonnekin teiniajan traumoihin juopoista ahdistelevista sedistä? M

Sinäkö kattavasti edustat kaikkia miehiä? Miksi sinullekaan pitäisi turhaan hymyillä kun "ei sen kummempia"?

Oletko sinäkin muka miehen kanssa suhteessa ollut elämäsi? Ei uskoisi tuosta vihan määrästä päätellen.

Kyllä, koko aikuisikäni ja se on helppoa (ja mahdollista) normijärkiselle, joka ei pakkolähesty epätoivotusti. Lisäselvennyksenä: tuossa ei ollut mitään vihaa vaan yrität epätoivoisesti vain projisoida omaa vihaasi. Sinullekaan epäempaattiselle minäminälle ei tarvitse kenenkään hymyillä olit tai et juoppo ahdistelijasetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsit ja löydät naisen, joka on halukas parisuhteeseen juuri sinun ap kanssa + et ikinä ahdistele tai creepyile.

Niin, mutta se vaatii lähestymistä ja mahd. sosiaalista itsemurhaa, jos nainen kokee minut uhaksi.

Mikä on niin ylivoimaisen vaikeaa lähestyä naista ihan normaalilla "anteeksi, saanko häiritä" aloituksella ja sen jälkeen joko lähteä pois tai jatkaa juttua (normaaleilla keskustelunaiheilla) riippuen siitä mitä nainen vastaa.

No en kyl aloittaisi sanomalla "anteeksi, saanko häiritä". Noin tekevät

a) sähkösopimustyrkyttäjät, puhelinliittymätyrkyttäjöt ja rahanker(j)äijät

b) pervot, jotka kuiskaavat äänettömästi viimeisen sanan "seksuaalisesti" ja käyvät sitten kiinni tisseihin, jos nainen erehtyy vastaamaan myöntävästi

c) arat ressukat, jotka ovat päivätolkulla keränneet rohkeutta sanoakseen tuon lauseen, joka kuulostaa säälittävältä: anteeksi olemassaoloni.

Olen samaa mieltä, ei mitään anteeksipyyntöä.

Olen itse ihminen, joka juttelee helposti ja paljon vieraiden ihmisten kanssa, eikä koskaan tule mieleen kysyä, että anteeksi, saanko häiritä. Sanon asiani, tyyliin (luontopolulla): "jaa-a, näyttää kaikki muutkin lähteneen tänään liikkeelle, kun on niin hieno ilma". Eli katsekontakti, hymy, tilanteeseen sopiva repla.

Ja suosittelen: jos kontaktin ottaminen on vaikeaa, kannattaa harjoitella. Ei niin, että töksäyttää jotain vasta, kun näkee kiinnostavan näköisen naisen, vaan juttelemalla lähes päivittäin vieraiden ihmisten kanssa eri tilanteessa. Tietysti edelleen vain sellaisten, jotka selkeästi katsovat silmiin ja osoittavat sanattomalla viestinnällään, että heitä sopii lähestyä.

Neanderthalensis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies: ymmärrä ettet tarvitse naista mihinkään.

No miksi te naiset tarvitsette miestä. Mies kirjoitettuna hyvin pienillä kirjaimilla. Elämä on kuin Speden speliä. Nainen sanoo ei niin se on ehkä ja kyllä samassa lauseessa. Ja mitä tsrkoittaa lausahdus, että nainen antaa anteeksi, mutta ei unohda. Montako anteeksiannon kapeikkoa minä ole käynyt läpi? Enkä traatusti ole naisten mies. Köökki-hirviö kysyi juuri, että eikö minulla ole jo nälkä. Mutta naiset - miksi te vihaatte? Me olemme mister-imperfektejä. Ja ajatte ajoitain meidät äärirajoille? Mitä te sieltä äärirajan kynykseltä löydätte? 

Kuka tässä on edes väittänyt ,että naiset tarvitsisi miestä? Ei kukaan. Miehistä ei ole kuin riesaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vässykkä ap. Päästä parisuhteeseen. Hommaa hyväpalkkainen työ. Se on helpon tapa, sillä naisethan tunnetusti myyvät itsensä rahasta.

Miljonäärijussi Henry Aflechtkin sai ostettua itselleen vaimonaisesineen ja vauvaperijäesineen, eiku EI...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaisit väkisin lähestyä ketään naista, jolle sinä ja lähestymisesi on epätoivottavaa? Perustele kiitos?

Olen yksinäinen ja en halua tuhlata nuoruuttani tietokoneen edessä? Kymmenen vuoden kuluttua ulkonäköni on rappeutunut ja elämä on käytännössä ohi, jos en ole löytänyt sitä oikeaa.

Kannattaa siis lähteä heti tänään liikkeelle. Esimerkiksi elokuviin. Minne tahansa, missä on muita ihmisiä. Ja hakeutua yhteisöllisiin harrastuksiin ja menoihin. Kevätkausi on alussa, ehdit mukaan vielä vaikka mihin ryhmiin.

Ap älä kulje kaupassa miettimässä että tuota naista kysyn treffeille. Vaan aloita uutena harrastuksena ruuanlaiton kehittäminen. Eli etsi netistä mielenkiintoinen resepti. Tee kauppalista ja käy kaupassa. Jos sopiva tilanne niin kysy keneltä tahansa vaikka hevi osastolla apua että minkä näköinen mango on, tai onkohan tämä ananas kypsä kun en ole ennen ostanut tällaista. Opettele juttelemaan rennosti vaikka vanhempien naisten kanssa. Ihan sosiaalisen kanssakäymisen opetteluna.

Jos teet hyvää ruokaa niin sinulla hyvä mieli. Erilaisten ainesten ostamisesta, resepteistä ym saa hyvin jutun juurta monessa paikassa erilaisten ihmisten kanssa. Mitä helpompaa sinun on jutella rennosti naisten kanssa sen paremmat mahdollisuudet päästä treffeillekkin. Ja jos osaat tehdä hyvää ruokaa niin sillä hurmaa monet naiset

Mutta huom tämä ei toimi jos et oikeasti innostu ruuasta ja sen tekemisestä. Koska jos feikkaat niin se ei vaikuta toisesta hyvältä. Rehellinen ja innostunut ihminen on puoleensa vetävä.

easrfesar kirjoitti:

Entä jos on sen verran koulukiusattu että itsetunto naisten seurassa menee aina samalle leveelille kuin mitä se oli joskus illoin kun oli 14-vuotias, vaikka yksinollessa se olisi lähes moitteeton

No mitäpä luulisit? Että naisten pitää tajuta se ja ymmärtää rakastua sinuun ilman että edes lähestyt heitä? Ei ,ei se niin mene. Sinun oma tehtäväsi on korjata itsetuntosi. Tarvittaessa ammattiavulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi päivä ihan hämmästyin, kun nuori iloinen tuntematon nainen tervehti minua lenkkipolulla. Taisi olla aivan ensimmäinen kerta elämässäni, joten tämä kertonee jotain tästä suomalaisesta jörökulttuurista jossa kammoksutaan vieraille puhumista. Eipä tarvi ihmetellä, jos vähän lähestymiset tökkii kun 99% naisista on lähtökohtaisesti naama norsunveellä etenkin tuntemattomille miehille. M33

Olen keskivertoa komeampi mies (empiirisellä tutkimuksella todettu), ja lähtökohtaisesti 'naama norsunveellä' kaikille 'tuntemattomille' (ihmisille joiden kanssa en ole missään tekemisissä).

Käyn myös lenkillä ja yleensä käännän katseen poispäin vastaantulijasta, oli se sitten mies tai nainen. Harvemmin myöskään kuulisin, vaikka joku tervehtisi tjsp. sillä nappikuulokkeissa on melunvaimennus päällä. Suunnilleen ainoat joita pidän silmällä, ovat laitapuolen kulkijat ja muut sen henkiset.

Muutaman kerran minut on "yhytetty" kun olen venytellyt tms. ja on ollut pakko jauhaa niitä näitä, en sentään halua täyttä mulkun kuvaa, he he. Mutta juu, ei hirveästi kiinnostele että ihmiset, oli kyse sitten miehistä tai naisista, tulevat jauhamaan kun olen esim. treenaamassa.

Monet, etenkin huonon itsetunnon omaavat (sukupuoleen katsomatta), saavat usein väärän kuvan pelkästä hymystä, kohteliaisuudesta tai vastaavasta, ja mahdollisesti tulkitsevat sen kiinnostuksena. Kiusallisten tilanteiden välttämiseksi, on useimmiten parempi vain esittää kylmää, eipähän ainakaan tule väärinkäsityksiä.

Tässä tapauksessa kuulostaa siltä, että on enemmän kuin suositeltavaa jatkaa samaan malliin (eli pitää naama sillä norsunv*tulla ja esittää kylmää), jotta kaltaiseni ystävällisiä ja ennakkoluulottomia miehiä arvostavat naiset onnistuvat väistämään kaltaisesi miehen. ;-)

Minun taas oli helppo samaistua tuon edellisen kirjoitukseen. Kyllähän se ärsyttää jos jatkuvasti joku on tulossa häiritsemään tilanteessa, jossa haluat olla yksin. Varsinkin tuo viimeinen kappale, että huonoitsetuntoiset ottavat tavallisen ystävällisyyden/kohteliaisuuden kiinnostuksen osoituksena, on harvinaisen totta. Asiakaspalvelijana olen oppinut tunnistamaan jo päällepäin miestyypin, joka kuvittelee että meidän välillämme olisi jotain. Yleensä kyseessä on juuri sellaiset nössykkämiehet, joiden koko olemus huutaa, että anteeksi kun olen olemassa. Ja varmasti mitään romanttista kontaktia naisiin ei ole koskaan ollut.

Minulle on jäänyt mieleen me toon kulta-aikana eräs keski-iän ylittänyt mies Facebookissa. Hän suuttui minulle kommentistani, jossa sanoin toivonani ihmisten jättävän minut rauhaan mm. kirjastossa ja bussipysäkillä. Hän alkoi inttää, että jos hän haluaa vaikka lähestyä minua kysyäkseen kelloa ja että minä ignooraan hänet, niin minä teen väärin. Vastasin, että minulla on kuulokkeet korvilla, kuuntelen musiikkia enkä komminikoi kenenkään kanssa jos en halua (hätätapaukset erikseen). Mies suuttui niin, että pommitti viesteillä, ja alkoi levittää profiilikuvaani omassa julkisessa profiilissaan!! 

Niin sairasta, että en todellakaan katso hyvällä enää ketään miestä joka missään yrittää minulle puhua. 

lapsuuden rauma toimii kirjoitti:

ENtä jollei tee mieli hymyillä nykyään kellekään, kun muistaa että 20 v sitten yo-kuvissa täytyi hymyillä ja joka koekuvassa näki naamallaan niin inhottavan tekohymyn että romahti ja poltti kaikki ne kuvat huolellisesti ja on piilottanut vanhan yo-kuva triptyykkinsä ksoka ei halua nähdä omaa naamaansa aina kun kävelee kotonnaan kirjahyllyn ohi. ja ku yläasteella ollessani muudan tyty vain  partaansa nauroi ja kaverilleen jotain hihitti kun erehdyin hymyilemään sille

No mitähän vaihtoehtoja sitten on tarjolla. Mitä itse ehdottaisit?

Mutha miksi ihmisen pitäisi tarvita toista ihmistä. Se johta vaan ajatus-synteihin. Ykin ollessa olis paljon helpompi olla tekemäti syntiä. Ei tulisi ajateltua toisesta pahaa, sanottua toiselle mitän, tehtyä toiselle pahaa tai jätettyä tekemättä. Kyllä yksinolo auttaisi synnistä pois pyristelyssä. Ehkä siinnä kiusaksiin aj synteihin kuljettava seksuallisuuskin kuolisi kun ei syntyisi kiusauksia joita toisten  seurassa ollessa syntyy