Oletko kateellinen heille keillä on hyvät vanhemmat?

Up

Olen kateellinen. Hauska ajatella miten elämä olisi mennyt jos vanhempani olisivat, kuten erään puolisokokelaani vanhemmat. Tukivat aina kaikessa, halasivat ja selkeästi välittivät lapsestaan ja mitä tälle kuuluu. Itse pitänyt kaikki tehdä itse ja opiskeluista ym. saanut vain haukkumista ja vähättelyä.

Otsikossa pitäisi ollaniille, joilla ei heille keillä

Vierailija kirjoitti:

En ole kateellinen, koska omat vanhempani ovat olleet hyvät. Ainut mistä olen "kateellinen" on se, että monet ikäiseni alle viisikymppiset saavat pitää vanhempansa vielä pitkään - oma äitini lähestyy yhdeksääkymppiä ja isäni on kuollut jo parikymmentä vuotta sitten.

Olen 24v ja vanhempani ovat 68 ja 72. Minäkin olen kateellinen kavereille, joiden vanhemmat ovat paljon nuorempia. Typerää ja turhaa, mutta en voi tunteelle mitään.

Tämä on vain tämä keillä- hullu, joka ei ole jaksanut kuunnella koulussa äidinkielen tunnilla

Up

Nuorempana olin kateellinen toisten

huolehtivista vanhemmista. Myöhemmin

olen tullut siihen tulokseen, että

lähes kaikilla perheillä on omat ongelmansa

eikä sellaista täydellistä perhettä ole kuin

jossain mielikuvituksessa. Vaikka omat

vanhempani olivat todella hankalia, niin

onneksi eivät olleet alkoholisteja.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana olin kateellinen toisten

huolehtivista vanhemmista. Myöhemmin

olen tullut siihen tulokseen, että

lähes kaikilla perheillä on omat ongelmansa

eikä sellaista täydellistä perhettä ole kuin

jossain mielikuvituksessa. Vaikka omat

vanhempani olivat todella hankalia, niin

onneksi eivät olleet alkoholisteja.

Tuo on kyllä lohduttavaa, ettei täydellistä idylliperhettä ole olemassa. Kaikilla perheillä on omat luurankonsa. Alkoholisti vanhempi laittaa aina juomisen ykköseksi, joten siitä voi todellakin olla kiitollinen jos ei ole alkoholistia vanhempana!

Ap

.

Kateus on perseestä ja ajan hukkaa. Oisit onnellinen niiden puolesta joilla on

Vierailija kirjoitti:

Olen todella kateellinen. Itselleni puhkesi vaikea kakssuuntanen lapsuuden traumoista, ja olen työkyvytön.

Voinko kysyä pääsitkö eläkkeelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella kateellinen. Itselleni puhkesi vaikea kakssuuntanen lapsuuden traumoista, ja olen työkyvytön.

Voinko kysyä pääsitkö eläkkeelle?

No ei kovin kiva kohtalo "päästä" eläkkeelle traumoista aiheutuneen mt-diagnoosin takia

Yritän olla onnellinen heidän puolestaan. Omasta puolestani olen kyllä vähän katkera, koska lapsuudella ja lähipiirillä on aivan valtava vaikutus kehitykseen ja identiteettiin, eikä lapsuudessa muodostunutta identiteettiä voi muuttaa. Tiettyjä piirteitä ehkä, mutta ei sitä mutkikkaasti muodostunutta kokonaisuutta, mitä ihminen on. Lapsuuteni takia minun on vaikea olla tyytyväinen tai onnellinen ja oikeastaan mahdotonta luoda luottamuksellisia, rakastavia ihmissuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Olen kateellinen. Hauska ajatella miten elämä olisi mennyt jos vanhempani olisivat, kuten erään puolisokokelaani vanhemmat. Tukivat aina kaikessa, halasivat ja selkeästi välittivät lapsestaan ja mitä tälle kuuluu. Itse pitänyt kaikki tehdä itse ja opiskeluista ym. saanut vain haukkumista ja vähättelyä.

Sama täällä. Heikot eväät repussa, lapsesta saakka. Isäsuhde varsinkin vaikea.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiks pääasia ole että pysyy leivässä?

Perheväkivalta on siis ok, jos on kuitenkin annettu ruokaa?

Paljon ÄO? Tossa otsikossa ei kysytty tuolla tavoin.