Oletko kateellinen heille keillä on hyvät vanhemmat?
Koetko katkeruutta siitä, jos itselläsi ei ollut?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vanhemmuus ei aina näy ulospäin eikä todellakaan liity tulotasoon.
On tyhmää väittää kaikilla olevan samat lähtökohdat ja elämän olevan tasa-arvoinen kilpailu.
Yhtä tyhmää on jäädä itkemään sitä että sai paskat vanhemmat. Useimmat saa. Ihmisiä kun ollaan, vanhemmatkin.Sain persoonallisuushäiriön.
Onko se omaa syytäni?
Vastaa
Ei se ainakaan vanhempiesi syy ole.
Vierailija kirjoitti:
Kukapa ei olisi kateellinen jos tuttavan vanhemmat on lääkäri ja pankkiiri tai juristi ja pankkiiri.
Tuo nyt ei kerro vanhemmuustaidoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
En. Koen katkeruutta siitä, ettei esimerkiksi vielä elossa oleva isäni tahdo ottaa minuun yhteyttä.
Leikitään että ottaisi.
Antaisit anteeksi?
Nauroin niin että p.askoin housuni.
Olet vahinko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vanhemmuus ei aina näy ulospäin eikä todellakaan liity tulotasoon.
On tyhmää väittää kaikilla olevan samat lähtökohdat ja elämän olevan tasa-arvoinen kilpailu.
Yhtä tyhmää on jäädä itkemään sitä että sai paskat vanhemmat. Useimmat saa. Ihmisiä kun ollaan, vanhemmatkin.Sain persoonallisuushäiriön.
Onko se omaa syytäni?
VastaaEi se ainakaan vanhempiesi syy ole.
Persoonallisuushäiriö kehittyy usein kaltoinkohtelun seurauksena.
Eri
Elämä on kärsimystä. Jumala laittoi Jeesuksen ristille vain osoittaakseen tämän ihmisille.
Kärsimys jalostaa. Mikä ei tapa, vahvistaa.
Olen vähän. Olisihan elämä ollut helpompaa, jos vanhemmat olisivat olleet kannustavia ja positiivisiä sen ikuisen valittamisen suhteen.
En halunnut jatkaa näitä geenejä, vaikka tiedän että voisin itse vaikuttaa lasteni kasvatukseen. Sen sijaan valitsin vapaaehtoisen lapsettomuuden. En ole katunut päätöstäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vanhemmuus ei aina näy ulospäin eikä todellakaan liity tulotasoon.
On tyhmää väittää kaikilla olevan samat lähtökohdat ja elämän olevan tasa-arvoinen kilpailu.
Yhtä tyhmää on jäädä itkemään sitä että sai paskat vanhemmat. Useimmat saa. Ihmisiä kun ollaan, vanhemmatkin.Sain persoonallisuushäiriön.
Onko se omaa syytäni?
Vastaa
Ei ole omaa syytäsi. Miten tästä eteenpäin? Se on asia, johon voit yrittää vaikuttaa.
Lapsena olin, mutta en enää. Kadehdin lapsena naapurin poikaa, jolla oli tosi mukavat vanhemmat ja poika sai paljon kaikkea. Hänellä oli mm. tietokone, joka siihen aikaan oli harvinaisuus aikuisellakin. Myöhemmin hänen isänsä teki itse_murhan ja vasta silloin minulle selvisi, että hän oli ollut alkoholisti, kuten minunkin vanhempani.
Vierailija kirjoitti:
Kukapa ei olisi kateellinen jos tuttavan vanhemmat on lääkäri ja pankkiiri tai juristi ja pankkiiri.
Niinkuin Ullanlinnan lääkäri ja pankkiiri vanhemmat?
Ihanko oikeasti joku on kateellinen?
Nuorempana olin, enää en jaksa tuhlata energiaa kateuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä voi kateudeksi kutsua. Mietin joskus, että ymmärtävätkö tasapainoisessa kodissa kasvaneet sitä minkä etumatkan ovat saaneet verrattuna traumatisoivissa olosuhteisessa kasvaneisiin. Hyvä startti näkyy ihmisessä monin tavoin ja yleensä nämä poikkeuksellisen turvallisen ja emotionaalisesti ehjän lapsuuden kokeneet tunnistaa levollisuudesta ja tasapainoisuudesta. He ovat mukavia ja herttaisia. Heillä ei esim. ole syytä tuoda itseään tai mielipiteitään aggressiivisesti esille, koska ovat tottuneet lapsuudessaan siihen, että heidän tarpeisiinsa vastataan ilman että heidän tarvitsee taistella huomiosta tai hyväksynnästä. He osaavat olla muita kohtaan ihania, koska heille on oltu ihania. Hyvällä kodilla ja vanhemmuudella tarkoitan tässä nimenomaan emotionaalisesti tukevaa ja lempeää vanhemmuutta.
Niin hyvin puettu sanoiksi, kiitos. Ihan samaa mieltä.
Ap
Minulla on ihanat vanhemmat! Lapsena isäni oli muiden lasten suosikkiaikuinen, kun hän tuli mukaan leikkeihin ja keksi kaikenlaista hauskaa. Nyt keski-ikäisenäkin olen kuullut monelta kaveriltani, kuinka he kadehtivat idyllistä perhettämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii suunnatonta itsekkyyttä lisääntyä, mistä seuraa että lapsilla on itsekkäät vanhemmat.
Olisi kieltämättä jännä ajatus, jos yhtäkkiä koko maailma päättäisi olla lisääntymättä. Ihmiset olisivat elossa enää vajaat sata vuotta.
Tämä. Jännä ajatus ajatella ihmisten sukupuuttoa rankan liikakansoituksen keskellä.
Liikakansoitus-propagandaa. Normaalia kiertokulkua. Linkolakin lähti luonnollisen poistuman kautta luonnon resursseja "tuhlaamasta".
En ole katkera. Olen itse vastuussa omasta elämästäni.
Tavallaan joo, mutta on siinäkin puolensa, että on saanut ns. hyvällä omallatunnolla laittaa välit poikki omiin vanhempiin. Ei tartte tuntea tuskaa heidän vanhuudesta ja lähestyvästä kuolemasta, voi keskittyä omiin asioihin. Toki hoitaisin vanhempiani mielelläni, jos sen ansaitsisivat, mutta kun eivät ansaitse, niin minä elän täysillä vain itselleni ja miehelleni. Omia lapsia ei ole, enkä hanki - koen itsenäisen elämän tärkeäksi asiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan joo, mutta on siinäkin puolensa, että on saanut ns. hyvällä omallatunnolla laittaa välit poikki omiin vanhempiin. Ei tartte tuntea tuskaa heidän vanhuudesta ja lähestyvästä kuolemasta, voi keskittyä omiin asioihin. Toki hoitaisin vanhempiani mielelläni, jos sen ansaitsisivat, mutta kun eivät ansaitse, niin minä elän täysillä vain itselleni ja miehelleni. Omia lapsia ei ole, enkä hanki - koen itsenäisen elämän tärkeäksi asiaksi.
Vastaava tilanne täällä, mutta en olisi halunnut laittaa välejä poikki, ja loppuelämä erillään myös surettaa. Olisin myös mielelläni ollut apuna yms. Tilanne oli kuitenkin niin paha (kyseessä väkivaltaiset henkilöt), että jouduin valitsemaan oman terveyteni ja vapauteni. Koen tehneeni ainoan oikean päätöksen -vihdoinkin voin hengittää.
Vierailija kirjoitti:
Kukapa ei olisi kateellinen jos tuttavan vanhemmat on lääkäri ja pankkiiri tai juristi ja pankkiiri.
Mulla oli kaverin isä pankkiiri joka kusi asiat pahasti lamassa ja oli rikollislistalla. Sen helvetin kun näki alkoi työläinen tuntua turvalliselta.
Todellakin olen, olen hirviövanhempien alistettu ja pahoinpidelty lapsi, ja koko aikuisiän vanhemmat yrittäneet kaikin tavoin vahingoittaa minua. Toinen vanhemmista erittäin paha narsisti.
En ole koskaan saanut mitään tukea, välittämistä, kauniita sanoja. Vain haukkuja ja nälvimistä ja ainoa kosketus väkivalta.
Sydämeen sattuu kun näen tuttujen ja kavereiden perheet joissa vanhemmat mukana. Omat vanhempani ei ole koskaan halunneet nähdä lapsenlapsiaan eli lapsillani ei ole isovanhempia lainkaan (vaikka elossa ovat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii suunnatonta itsekkyyttä lisääntyä, mistä seuraa että lapsilla on itsekkäät vanhemmat.
Olisi kieltämättä jännä ajatus, jos yhtäkkiä koko maailma päättäisi olla lisääntymättä. Ihmiset olisivat elossa enää vajaat sata vuotta.
Ei pelkoa, yltäkylläisyyskuplan ulkopuolella eletään vielä luonnollisesti. Joka toinen ihmislajin 18- vuotias naaras on naimisissa ja joka neljäs jo äiti.
Joo, mutta en kyllä pahemmin tunne sellaisia. Tuntuu että kaikilla on joku häikkä. Olen kyllä kaivannut parempia vanhempia. Olisihan se ihanaa. Vanhempani olivat pitkään alkoholisteja. Jossain vaiheessa juominen on vähentynyt, mutta ovat edelleen yksinkertaisia ja omanapaisia.