Ulkopuolisuus kouluissa

Niin peruskoulu kuin ylemmän asteen opiskelu meni niin että olin aina jotenkin ulkopuolinen ja osa jotain syrjitympää, huonompaa porukkaa. Loput luokkalaisista tai ikätovereista ei siis käytännössä koskaan ollut puheissa tai tekemisissää kanssani. Työelämässä olo kaikissa paikoissa taas on ollut aivan erilaista, ihmiset ottivat minut huomioon ja joukkoon ja juttelivat.
Ammattikorkeastakin jäi ikävät muistot, osa tytöistä oli täysin omassa porukassaan, eivät ottaneet mitään kontaktia ja olin taas jossain syrjässä. Jäin jälkeenpäin kateelliseksi, koulumenestyksemme oli kyllä samalla tasolla, mutta he pyörivät opiskelijataphtumissa, olivat vaihdossa jne.
Työelämässä mitään tällaista ulkopuoliseksi jäämistä ei ole ollut, ja havahduin vain miten onnellinen olen ollut työelämässä, kun olen osa työyhteisöä ja elämä on paremmin mallillaan.