"Puupellot"

Onhan noita säätiötä, jotka jo tuota tekevät, se Linkolan onko se Suomen Luonnonperinnön säätiö?

Oletko katsellut metsiä "sillä silmällä"? Kyllä siellä seassa aikamoisia puupeltoja on, ihan oikeasti. On myös metsiä, jotka ovat ihan metsiä, joissa on kaikenikäisiä puita, myös kaatuneena maassa, on pysyyn kuivaneita, on monilajisia metsiä. Ne ovat usein eläimistöltään ja kasvistoltaan monimuotoisempia kuin nämä puupellot.

Niissäkin on kuitenkin suomalaisten näkökulmasta ongelmia: niissä ei kasva kovin paljon marjoja. Puolukka ja mustikka vaativat jonkin verran valoa, ja tuollainen luonnontilaisempi metsä on aika pimeä maanrajassa. No, jos on oikea puupelto, niin siellä ei kyllä kasva sen kummemmin marjoja kuin sieniäkään. Eikä ne puutkaan kasva kovin hyvin sitten loppujen lopuksi.

Monelle suomalaiselle tuollainen yksilajinen ilmava/avara metsä on se "oikea" metsä, siellä on runsaasti polkuja, joita pitkin on helppo kulkea, siellä näkee pitkälle, joten ei ole pelkoa eksymisestä ja näkee helposti muut ihmiset jo kaukaa, niin voi väistää.

Minulla on 4 hehtaaria metsää, josta kaadetaan vain polttopuutarpeen verran puita. Jätän sinne hieman kaatunutta puuta ja pystyynkuivanutta, mutta onhan se paljon tyhjempi kuin mitä luonnontilainen metsä.

Kiva kaupungista huudella mitä metsänomistajan pitäisi metsälleen tehdä! Valtion metsiä voi hallitus säädellä.

Luonnontilainen metsä on umpeenkasvanut ryteikkö mistä ei edes käärme pääse läpi.

On tiettyjä maapohjatyyppejä johon nyt luontaisesti muodostuu tuollainen "puupelto" eikä sille voi mitään, tällaisia ovat esim. karuhkot kankaat.

Rehevimmillä mailla sitten mitään "puupeltoja" ei esiinny.

Just nämä mäntykankaat näyttää puupelloilta vaikka niissä ei olisi ikänään tallustellut muut kuin karhut. Täällä harvaan asutussa idässä varmaan yleisin metsätyyppi.

Teiden varsilla näkyy eniten sitä talousmetsää koska sitä puustoa pitää harventaa jo yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.

Jos metsää ei mitenkään hoida niin ennen pitkää se kasvaa umpeen ja sitten siellä ei varsinkaan kasva enää mikään.

Luonnontilainen metsä ei myöskään ole hiilinielu vaan päästölähde. Jos ennallistetaan niin päästöt lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Just nämä mäntykankaat näyttää puupelloilta vaikka niissä ei olisi ikänään tallustellut muut kuin karhut. Täällä harvaan asutussa idässä varmaan yleisin metsätyyppi.

Teiden varsilla näkyy eniten sitä talousmetsää koska sitä puustoa pitää harventaa jo yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.

Jos metsää ei mitenkään hoida niin ennen pitkää se kasvaa umpeen ja sitten siellä ei varsinkaan kasva enää mikään.

Vanhassa metsässä on tavallisimmin lähinnä vanhoja suuria puita harvakseltaan, ei juurikaan aluskasviisuutta, sillä suuret latvat estävän valon pääsyä maanpohjaan. Siellä täällä on harvakseltaan kaatuneita maatumassa olevia runkoja, jotka ovat aikaansaaneet kaatuessaan pienen valoaukon, jossa uudet taimet pääsevät sitten maanpohjaan pääsevän valon voimin kasvamaan, ja siinä kohtaa on jotain aluskasvillisuutta tai pensaitakin tms.  lyhyempi ikäistä lehtipuutakin (verrattuna havupuuhun), voi siinä nousta. Helppokukuista maastoa siis pääosin on vanhat metsät.

Toki metsän kasvillisuus ja tiheys vaihtelee myös metsätyypin mukaan. Lehtometsät ovat rehevämpiä, joissa on enemmän myös lehtipuita, pensaita ja aluskasvillisuutta. Tämä on kuitenkin harvinaisempi metsätyyppi (kuin kuusi tai mäntyvoittoiset kangasmetsät). Eikä sekään kuvauksesi mukainen laisinkaan. Yleisesti ottaen isot vanhat puut kun kasvavat vanhemmassa koskemattomassa metsässä aika harvassa ja uusi nouseva kasvillisuus on siellä täällä. Toki myös maanpinnan muodot ja kivikkoisuus, kalliot vaikuttavat metsän kuljettavuuteen.

Kaikkein ryteikköisempiä ja vaikeakukuisempia metsiä ovat hakkuun (päätehakkuu) jälkeiset seuraavat vuosikymmenet. Maanpohja on myllätty, niin että on juurakkoja ja kantoja, oksia isoja kiviä ja risuja. Ensin valloittaa horsmat, heinät, vadelmat jne aluskasviisuus. Kohta uusi taimikko kasvaa tiheänä, maapohja on vieläkin kovin epätasainen hakkuun ja mylläyksen jäljiltä. Harvennuksen jälkeen on pitkään risukkoista, jonka jälkeen helppokulkuisuus pikkuhiljaa lisääntyy maanpohjan vähitellen tasoittuessa ja oksien maatuessa. Kuljettavuus toki talousmetsässäkin riippuu myös metsätyypistä ja maaston muodoista tms..

Vierailija kirjoitti:

On tiettyjä maapohjatyyppejä johon nyt luontaisesti muodostuu tuollainen "puupelto" eikä sille voi mitään, tällaisia ovat esim. karuhkot kankaat.

Rehevimmillä mailla sitten mitään "puupeltoja" ei esiinny.

Kyllä niitä kuusivoittoisiakin talousmetsiä on, joita voi sanoa kyllä puupelloiksi myös. Ja mäntyvoittoisilla karummilla kankailla luonnontilainen metsä kyllä poikkeaa monessa kohtaa talousmetsästä. Ekologisesti ja monimuotoisuudessaan varsinkin. On helppokulkuista, eikä vähääkään ryteikköinen. Ehkä eniten samannököinen kuin saman metsätyypin talousmetsä myöhemmässä kasvun vaiheessaan (ei tietenkään hakkuun jäkeen pitkään aikaan näytä samata.)

Luonnontilaisessa kuivemmassa kangasmetsässä on kuitenkin jonkin verran myös eri-ikäistä puuta ja harvakseltaan kaatuneita runkoja eri maatumisen vaiheissa, jossain joku kelo. Toki ne kannot sieltä myös puuttuu. Ekologisesti ja eliöllisesti paljon rikkaampi metsä joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Just nämä mäntykankaat näyttää puupelloilta vaikka niissä ei olisi ikänään tallustellut muut kuin karhut. Täällä harvaan asutussa idässä varmaan yleisin metsätyyppi.

Teiden varsilla näkyy eniten sitä talousmetsää koska sitä puustoa pitää harventaa jo yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.

Jos metsää ei mitenkään hoida niin ennen pitkää se kasvaa umpeen ja sitten siellä ei varsinkaan kasva enää mikään.

Kannatta vierailla joskus niissä luonnontilaisissa metsissä oikeasti ja korjata oma tieto todellisuutta vastaavaksi, mielikuvien sijaan. Sulla on nyt ihan väärä käsitys luonnontilaisten metsien kiertokulusta, sekä siitä, miltä luonnontilaiset metsät todellisuudessa näyttävät.

Vierailija kirjoitti:

Just nämä mäntykankaat näyttää puupelloilta vaikka niissä ei olisi ikänään tallustellut muut kuin karhut. Täällä harvaan asutussa idässä varmaan yleisin metsätyyppi.

Teiden varsilla näkyy eniten sitä talousmetsää koska sitä puustoa pitää harventaa jo yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.
Jos metsää ei mitenkään hoida niin ennen pitkää se kasvaa umpeen ja sitten siellä ei varsinkaan kasva enää mikään.

Kirjoituksestasi mustaamani on sitkeä väärinkäsitys luonnontilaisesta metsästä. Metsä pärjää vallan mainiosti ja erittäin monimuotoisena ja monimuotoisena, sanoisinko täydellisenä ekologisena konaisuutena, ilman että ihminen siihen koskee.

Toki sitten kun halutaan korjata ja myydä puuta, niin pitää sovittaa tämä "luonnon oma täydellisyys" metsän hyödýntämiseen ja taloudellisiin intresseihin sopivilla tavoilla. Metsä sinällään kyllä voi vallan mainioisti ilman ihmistä, eikä tarvitse itsessään hoitamista.

Kaupunkilaisten hiilidioksidipäästöt ovat maalla asuvia suuremmat ja hiilensidontaa ei nimeksikään. Pitäisikö tukkia sieraimet?

Vihreät suojelevat luontoa muiden rahoilla, siksi.

Suomessa on noin 570 000 ihmistä, jotka omistaa metsää vähintään 0,5ha. Vuonna 2021 vihreillä oli 7800 jäsentä. Jos sinulla on yhtään matikkapäätä niin ymmärrät varmaan että pelkät omat teot ei tässä nyt riitä.

Vanhassa metsässä et näe mitään eläimiä. Taimikko, tai ensiharvennus taas kuhisee elämää. Kirjoittajat on oikeassa siinä, että miksi ei istuttaisi sellaisia puista, jotka kasvaa maaperässä parhaiten? Kasvu toimii parhaiten hiilinieluna.

Vai aletaanko kaskeamaan, kuten ennenvanhaan?

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa metsässä et näe mitään eläimiä. Taimikko, tai ensiharvennus taas kuhisee elämää. Kirjoittajat on oikeassa siinä, että miksi ei istuttaisi sellaisia puista, jotka kasvaa maaperässä parhaiten? Kasvu toimii parhaiten hiilinieluna.

Vai aletaanko kaskeamaan, kuten ennenvanhaan?

höpöhöpö.

Luonnontilaisissa metsissä elämää on monimuotoisemmin ja enemmän. Kaikki tutkimustieto näyttää näin.

Jospa nyt pysyttäsiin siis faktoissa omissa väitteissä, vaikka metsätalouden määrää haluaisikin pitää korkealla ja kannattasi esim. runsaita avohakkuita muista syistä ja perusteista johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa metsässä et näe mitään eläimiä. Taimikko, tai ensiharvennus taas kuhisee elämää. Kirjoittajat on oikeassa siinä, että miksi ei istuttaisi sellaisia puista, jotka kasvaa maaperässä parhaiten? Kasvu toimii parhaiten hiilinieluna.

Vai aletaanko kaskeamaan, kuten ennenvanhaan?

höpöhöpö.

Luonnontilaisissa metsissä elämää on monimuotoisemmin ja enemmän. Kaikki tutkimustieto näyttää näin.

Jospa nyt pysyttäsiin siis faktoissa omissa väitteissä, vaikka metsätalouden määrää haluaisikin pitää korkealla ja kannattasi esim. runsaita avohakkuita muista syistä ja perusteista johtuen.

Usea Suomen metsien harvinaistunut eläinaji vaatii juurikin vanhaa ja luonnontilaista metsää lisääntyäkseen ja pärjätäkseen. Esim. kuukkeli on tällainen. Ja kun suojelee kuukkelin selviämistä ja huolehtii tarpeeksi laajoista sopivista elinympäristöistä, niin samalla tulee suojelleeksi montaa muutakin eläinlajia. Useille lajeille ei löydy tarpeellisia olosuhteita selviytymiseen ja lisääntymiseen talousmetsissä, varsinkaan niissä, joissa on säännölliset päätehakkuut ja korjataan kerralla valtaosa puista.

(Tosin metsätaloudessakin on lajien säilymisen kannalta olemassa parempia vaihtoehtoja kuin tällaiset päätehakkuut. Jatkuvan kasvatuksen metsätalous, joissa lisäksi metsiin jätetään jonkin verran myös lahopuuta, pökkelöitä ja keloja, on monille lajeille huomattavasti parempi vaihtoehto.)

Samalla käytetään myös termiä tuuliPUISTO ihanniloisin mielin, vaikka nimenomaan ne puut sahataan sieltä pois.

No jatkuva kasvatus ei oikein suomen oloissa toimi. Meiltä puuttuu ns. puolivarjopuut joita esim. keski-euroopassa esiintyy. Jatkuvan kasvatuksen periaatehan on että valtapuuston ppa lasketaan valikoivilla hakkuilla luokkaan 12 m2/ha ja odotetaan että puusto siementää alleen uuden sukupolven ja taas poimitaan päältä isoimpia. Eli johtaa Suomen ilmasto-oloissa siihen että metsän kasvu pysähtyy. Uudistuva puuaines ei ole kasvatuskelpoista tai sitä ei synny ollenkaan. Ainoa puulajimme mitä voisi jk-metsätalouteen ajatella on Kuusi (Picea abies). Mutta ongelmia on paljon eikä myrsky- ja hyönteistuhot ole niistä pienimpiä.

Ei pidä sekoittaa 2-jaksoisen metsän kasvatukseen eikä määrämittaharsintaan jota tehtiin paljon ennen 1960-luvun muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa metsässä et näe mitään eläimiä. Taimikko, tai ensiharvennus taas kuhisee elämää. Kirjoittajat on oikeassa siinä, että miksi ei istuttaisi sellaisia puista, jotka kasvaa maaperässä parhaiten? Kasvu toimii parhaiten hiilinieluna.

Vai aletaanko kaskeamaan, kuten ennenvanhaan?

höpöhöpö.

Luonnontilaisissa metsissä elämää on monimuotoisemmin ja enemmän. Kaikki tutkimustieto näyttää näin.

Jospa nyt pysyttäsiin siis faktoissa omissa väitteissä, vaikka metsätalouden määrää haluaisikin pitää korkealla ja kannattasi esim. runsaita avohakkuita muista syistä ja perusteista johtuen.

Usea Suomen metsien harvinaistunut eläinaji vaatii juurikin vanhaa ja luonnontilaista metsää lisääntyäkseen ja pärjätäkseen. Esim. kuukkeli on tällainen. Ja kun suojelee kuukkelin selviämistä ja huolehtii tarpeeksi laajoista sopivista elinympäristöistä, niin samalla tulee suojelleeksi montaa muutakin eläinlajia. Useille lajeille ei löydy tarpeellisia olosuhteita selviytymiseen ja lisääntymiseen talousmetsissä, varsinkaan niissä, joissa on säännölliset päätehakkuut ja korjataan kerralla valtaosa puista.

(Tosin metsätaloudessakin on lajien säilymisen kannalta olemassa parempia vaihtoehtoja kuin tällaiset päätehakkuut. Jatkuvan kasvatuksen metsätalous, joissa lisäksi metsiin jätetään jonkin verran myös lahopuuta, pökkelöitä ja keloja, on monille lajeille huomattavasti parempi vaihtoehto.)

Eri eläinlajit tarvitevat eri-ikäistä metsää. Koska nykyään ei ole enää luonnollisia metsäpaloja ei nuorta metsää ole muuten kuin hakkaamalla.

Suosittelen metsä-asioista kiinnostuneille kolmea asiaa:

a) Lue kirja :Puukansan tarina, Tekijä Veikko Huovinen. Ammattilaisen kuvaus siitä kuin metsä toimii kun se saa toimia omilla ehdoillaan 200-vuoden ajan.

b) Käy Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Vanhojen metsien luonnonpuisto ja on todella vaikuttava. Suojeltu jo 1800-luvulta saakka.

c) Perehty nykyiseen Suomalaiseen jaksolliseen metsänkasvatukseen. Opiskele kasvupaikkatyypit ja Dendrologiaa sen verran että ymmärrät Suomessa kasvavien puiden ominaisuudet ja vaatimukset kasvupaikalle ja ilmasto-olosuhteille.

Suomen metsätalouden tämän hetkinen ongelma on nuorten metsien hoidon puute. Ei mikään muu. Toki voidaan ennallistaa soita ja pitääkin korjata virheet joita on tehty. Mutta muistetaan että yksityinen metsänomistus tuottaa 90% vientiteollisuuden raaka-aineesta ja se raaka-aine on tällä hetkellä alihinnoiteltua bulkkitavaraa jota ei meillä jalosteta tarpeeksi.

Voidaan puhua hiilensidonnasta ja luonnonsuojelusta. Mutta valitettavasti jaksollinen kuviometsätalous on meidän maassa ainoa toimiva menetelmä ja on erittäin ikävää että raaka-aineen tuottaja ei saa riittävä korvausta tuotteestaan ja tämä johtaa siihen että uudistushakkuun jälkeen huolehditaan pakollinen metsän uudistaminen koska laki vaatii sitä (Nykyään varsin väljästi tosin). Mutta tämän jälkeen metsä jää monasti unholaan ja sen kasvukunnosta ei huolehdita. Toki voidaan jättää huolehtimatta molemmista. Luonto hoitaa kyllä tilanteen, mutta aikajänne on pitkä. 100-200 vuotta.