Miksi adhd ihmisiä loukataan?

Yksi syy on että ADHD.n omaava ihminen saattaa olla hyvin poissaoleva esim. ystävien tavatessa. Toiselle jää kumma olo että ovatko juttuni niin tylsiä kun toinen ei tunnu olevan läsnä. Samoin kun taas kerrot jotain mistä olet usein ennenkin puhunut, mutta tämä kysyy asiaa kuin ei olisi ikinä kuullutkaan siitä.

Jotkut ADHD -ihmiset antavat itsestään hyvin itsekkään kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on että ADHD.n omaava ihminen saattaa olla hyvin poissaoleva esim. ystävien tavatessa. Toiselle jää kumma olo että ovatko juttuni niin tylsiä kun toinen ei tunnu olevan läsnä. Samoin kun taas kerrot jotain mistä olet usein ennenkin puhunut, mutta tämä kysyy asiaa kuin ei olisi ikinä kuullutkaan siitä.

Jotkut ADHD -ihmiset antavat itsestään hyvin itsekkään kuvan.

Omien kokemusten pohjalta voin todeta että monelle tulee vielä yllätyksenä se että myös muut odottavat ihmissuhteiltaan jonkinlaista palkitsevuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä ei ole ylivilkkautta.

Mutta ymmärrän kyllä sen, että joku voi loukkaantua, kun keskeytån toisen puheen, en keskity toisen sanomisiin kun on tuhat asiaa mielen päällä, töksäyttelen ja esim kävelyllä tai kaupassa häviän viereltä katselemaan jotain mukamas mielenkiintoista kun toinen yrittää puhua mulle ja luulee että olen siinä vieressä.

Tunnen pari ylivilkasta ja ihmettelen, miten ihmeessä heidän puolisot jaksaa sitä häsellystä katsoa. Itselläkin on suhteissa ongelmia kun unohtelen ja olen täysi kaaos vaikka ei tuota ylivilkkautta olekaan.

 

Miksi sitten teet niin? Jos aikuinen ihminen ei pysty kontrolloimaan omaa käytöstään ja keskittymistään, hänellä on jokin häiriö. Sitten lääkäriin ja lääkkeet käyttöön, joskin käyttäytymistera

Siellä taas yksi pöljä totuudentorvi laukoo "viisauksiaan". Ja on niin pöljä, ettei itse tajua sitä, pöljyyttään.

Esitän asian vertauskuvallisesti, menisikö kaaliin? Yrität selittää, että kun se adhd-nepsyihminen nyt vaan lukee ahkerasti, seuraa muita ja ottaa kaiken mahdollisen opin miten Windowsia käytetään, niin kyllä se sitten "oppii" käyttämään omaa konettaan, niin kuin me muutkin. Mutta kun sillä nepsyllä on Ubuntu tai joku muu Linux OS.  Ei toimi Wintoosan ohjeet, vaikka miten paukutat päätäsi.

Aspergerpiirteisenä ADHD henkilönä minua rasittaa kauheasti tällaiset liian laajat ja yleistävät keskustelunavaukset. Kaipaisin vähän spesifimpää, tarkempaa määrittelyä. 

Miten tarkalleen esimerkiksi on loukattu? "Loukataan", sanotaan yleistetysti tässä aloituksessa. Siis ketkä loukkaa? Missä loukataan? Vai väittääkö Ap, että pääsääntöisesti yleensä loukataan tavalla tai toisella? Mitä tässä oikein oikeastaan halutaan sanoa tai kysyä?

Ylivilkkaus mainittu ainoastaan, joten sitä voin sentään kommentoida. Ylivilkkaus käsitetään usein väärin. Itselläni on ylivilkkautta, mutta se ei tarkoita häiriökäytöstä tai riehumista. Olin mitä rauhallisin ja kiltein lapsi. Ylivilkkaus näkyy minulla levottomuutena ja ahdistumisena tilanteissa, joissa ei ole järkevää tekemistä ja pitää olla pitkään paikallaan. Esim. Ravintolassa annoksen odottaminen on sietämätöntä, koska en voi useimiten esim. piirtää, virkata tai lukea kirjaa. Jos seura on kiinnostavaa, niin voin sentään keskustella. En silti ala riehumaan ravintolassa. En alkanut edes lapsena. Olo vain on ahdistunut ja ravintolakäynnin jälkeen tuntuu kuin olisin ponnistellut kovastikin ja pitää levätä. Ylivilkkaus voi ilmetä eri tavoin ja ihmiset purkaa sitä yksilöllisesti eri tavoin. Samoin impulsiivisuus. Itsellä se näkyy siinä, että innostun helposti uusista asioista. Siis todellakin hyvin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä ei ole ylivilkkautta.

Mutta ymmärrän kyllä sen, että joku voi loukkaantua, kun keskeytån toisen puheen, en keskity toisen sanomisiin kun on tuhat asiaa mielen päällä, töksäyttelen ja esim kävelyllä tai kaupassa häviän viereltä katselemaan jotain mukamas mielenkiintoista kun toinen yrittää puhua mulle ja luulee että olen siinä vieressä.

Tunnen pari ylivilkasta ja ihmettelen, miten ihmeessä heidän puolisot jaksaa sitä häsellystä katsoa. Itselläkin on suhteissa ongelmia kun unohtelen ja olen täysi kaaos vaikka ei tuota ylivilkkautta olekaan.

 

Miksi sitten teet niin? Jos aikuinen ihminen ei pysty kontrolloimaan omaa käytöstään ja keskittymistään, hänellä on jokin häiriö. Sitten

Minulla on ADHD (diagnosoitu) ja mielestäni nuo "pöljän totuudentorven" ohjeet ovat oikein hyvät. Kyllä ADHD ihmiset pystyvät opettelemaan asioita ja käyttäymistä siinä missä muutkin. Toki se voi usein olla hankalampaa ja raskaampaa. Vai oletko sitä mieltä että ADHD ihmisissä on tosiaan jotain niin perustavanlaatuisesti vikana, että tiettyjen normien tai tapojen opettelu tai noudattaminen koskaan missään tilanteessa on mahdotonta? Itse en ole ainakaan näin omassa elämässä kokenut.

Kuten täällä on monesti jo sanottukin niin ihmiset, myös ADHD:n omaavat ovat erilaisia keskenään. Minulla esim. tuo normien noudattaminen toisinaan uuvuttaa todella paljon ja ihan eri tavalla kuin monia muita. Jos keskustelen ihmisen kanssa kenen jutut eivät välttämättä niin kovin kiinnosta, niin kyllä, joudun käyttämään melko paljon energiaa siihen että olen läsnä keskustelussa, joka uuvuttaa tosi paljon, mutta kuitenkin kykenen siihen. Olen opetellut tämän.

Itseä ainakin ärsyttää ihmiset ketkä pistävät ihan puhtaasti huonon käytöksen jonkin diagnoosin tai nepsypiirteen piikkiin, eivätkä edes yritä käyttäytyä muita huomioiden. Ei siinä aina tarvitse onnistua, mutta toivottavaa olisi yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Aspergerpiirteisenä ADHD henkilönä minua rasittaa kauheasti tällaiset liian laajat ja yleistävät keskustelunavaukset. Kaipaisin vähän spesifimpää, tarkempaa määrittelyä. 

Miten tarkalleen esimerkiksi on loukattu? "Loukataan", sanotaan yleistetysti tässä aloituksessa. Siis ketkä loukkaa? Missä loukataan? Vai väittääkö Ap, että pääsääntöisesti yleensä loukataan tavalla tai toisella? Mitä tässä oikein oikeastaan halutaan sanoa tai kysyä?

Ylivilkkaus mainittu ainoastaan, joten sitä voin sentään kommentoida. Ylivilkkaus käsitetään usein väärin. Itselläni on ylivilkkautta, mutta se ei tarkoita häiriökäytöstä tai riehumista. Olin mitä rauhallisin ja kiltein lapsi. Ylivilkkaus näkyy minulla levottomuutena ja ahdistumisena tilanteissa, joissa ei ole järkevää tekemistä ja pitää olla pitkään paikallaan. Esim. Ravintolassa annoksen odottaminen on sietämätöntä, koska en voi useimiten esim. piirtää, virkata tai

Toiminnanohjauksen ongelmat taas näkyvät siten, että voin helposti ylikeskittyä esim. virkkaamiseen, lukemiseen tai piirtämiseen tms. fyysisesti kevyeen ja ja keskittymistä vaativaan asiaan ja työskennellä jonkun asian parissa tunteja tauotta, huomaamatta nälkää ja janoa, tai väsymättä. Mutta. Sitten kun pitäisi vaikka strukturoida päivän aikataulut. Ehtiä toimittamaan asioita, huolehtia pyykit ja tiskit, vastata viesteihin jne. Se kaikki takkuaa. Kaikki ne pienet pikkuasiat, joita hoidetaan päivänmittaan ihan vaan "siinä sivussa". Ne on niitä joihin kompastun. Aina uudestaan ja uudestaan. Asiat jotka pitää muistaa ja siirtymiset tehtävästä toiseen. Minua on usein sanottu "hajamieliseksi professoriksi". Professori en kyllä ole, ainakaan vielä, mutta akateemisesti koulutettu kylläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te nyt puhutte täällä ihmisistä joilla on adhd että ihan kuin he olisivat yksi ja sama ihminen. "adhd ihminen itkee jälkeenpäin ja adhd ihminen ei koskaan puhu pahaa muista ja sitä ja tätä.  Ihan samanlaisia k-päitä heistä löytyy kuin muistakin.

Minä muistan useita neurotyypillisiä ihmisiä työpaikoilta. Osa oli kaavoihin kangistuneita tosikkoja näkymättömät henkarit selässä. Osa oli muille sääntöjä tekeviä perfektionistejä. Mutta suurin osa ihan tavallisia hyväntahtoisia ja auttavia työkavereita.

Niinpä.

Voisin hyvin loukkaantua monistakin asioista, mutta en jaksa tuhlata energiaani asioista tietämättömiin, asioita yleistäviin, itselleni tuntemattomiin yksilöihin. 

Terkuin:

ADHD & Asperger - henkilö

Ps. Hauska, miten pitää aina lisätä toi henkilö. Ehkä siksi, ettei joku luule, että joku on pelkästään ADHD, tai Asperger tms. vaan hän on myös ihan oikea HENKILÖ

Vähän niinkuin julkisuudenhenkilö 😅

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuota hienoa diagnoosia niitä pidettiin vain "pikkuisen pöljinä" ja ei tuo hieno diagnoosi asiaa muuksi muuta.

Mulle tulee monesta adhd.sta lievästi vammainen mieleen. Anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on että ADHD.n omaava ihminen saattaa olla hyvin poissaoleva esim. ystävien tavatessa. Toiselle jää kumma olo että ovatko juttuni niin tylsiä kun toinen ei tunnu olevan läsnä. Samoin kun taas kerrot jotain mistä olet usein ennenkin puhunut, mutta tämä kysyy asiaa kuin ei olisi ikinä kuullutkaan siitä.

Jotkut ADHD -ihmiset antavat itsestään hyvin itsekkään kuvan.

Niin. ADHD kun on keskittymishäiriö ja se näkyy esimerkiksi noin. Itse olen opetellut sanomaan läheisille, jos tipahdan kärryiltä. Ymmärtäväiset läheiset eivät tuosta loukkaannu vaan ymmärtävät yskän. Jos taas on joku herkkähipiäisempi/ ei-läheinen niin annan selittää, vaikka en kärryillä pysyisikään. Ja ihmiset jotka puhuvat hiiiitaasti ovat ärsyttäviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä ei ole ylivilkkautta.

Mutta ymmärrän kyllä sen, että joku voi loukkaantua, kun keskeytån toisen puheen, en keskity toisen sanomisiin kun on tuhat asiaa mielen päällä, töksäyttelen ja esim kävelyllä tai kaupassa häviän viereltä katselemaan jotain mukamas mielenkiintoista kun toinen yrittää puhua mulle ja luulee että olen siinä vieressä.

Tunnen pari ylivilkasta ja ihmettelen, miten ihmeessä heidän puolisot jaksaa sitä häsellystä katsoa. Itselläkin on suhteissa ongelmia kun unohtelen ja olen täysi kaaos vaikka ei tuota ylivilkkautta olekaan.

 

Miksi sitten teet niin? Jos aikuinen ihminen ei pysty kontrolloimaan omaa käytöstään ja keskittymistään, hänellä on jokin häiriö. Sitten lääkäriin ja lääkkeet käyttöön, joskin käyttäytymisterapiasta varmasti kannattaisi joka tapauksessa aloittaa.

=D niin ja uusi jalka kasvaa pois otetun tilalle, kun tarpeeks toivoo?Laittamalla vaikka jalan kasvatuslannoitetta? Ei ne neurologiset erityisyydet häviä mihinkään. 

Ovat heikkoa ainesta eli ihmis jätettä

Vierailija kirjoitti:

Ovat heikkoa ainesta eli ihmis jätettä

HEIKKOAINEINEN kirjoitetaan yhteen. Samoin Ihmisj...

T: Heikkoaineinen ADHD, AMK

Ehkä ADHD-ihmisiä loukataan siksi, että he itse loukkaavat muita. Ovat mielestään niin äärettömän herkkiä, luovia, erityisiä, ettei mitään määrää. Eivät reagoitoisen puheisiin ehkä mitenkään, suoltavat omat asiansa jatkuvana puhetulvana ulos ja toteavat sitten puhelussa ettei tässä muuta.

Itsekeskeisyys ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä ei ole ylivilkkautta.

Mutta ymmärrän kyllä sen, että joku voi loukkaantua, kun keskeytån toisen puheen, en keskity toisen sanomisiin kun on tuhat asiaa mielen päällä, töksäyttelen ja esim kävelyllä tai kaupassa häviän viereltä katselemaan jotain mukamas mielenkiintoista kun toinen yrittää puhua mulle ja luulee että olen siinä vieressä.

Tunnen pari ylivilkasta ja ihmettelen, miten ihmeessä heidän puolisot jaksaa sitä häsellystä katsoa. Itselläkin on suhteissa ongelmia kun unohtelen ja olen täysi kaaos vaikka ei tuota ylivilkkautta olekaan.

Miksi sitten teet niin? Jos aikuinen ihminen ei pysty kontrolloimaan omaa käytöstään ja keskittymistään, hänellä on jokin häiriö. Sitten lääkäriin ja lääkkeet käyttöön, joskin käyttäytymisterapiasta varmasti kannattaisi joka tapauksessa aloittaa.

ADHD nyt ei ole semmoinen, mikä hoidetaan yhdellä lääkärikäynnillä ja isketään lääkkeet kouraan.

Itse oon ollut jonossa 9kk ja jo pelkän lähetteen saanti kesti vuoden rumbaa.

Terapiaa ja muuta psykiatrista apua olen hakenut kolmen vuoden ajan tasaisin väliajoin. Mä en saa sitä, terveydenhuolto on ylikuormittunut ja hoidetaan vain akuutit tapaukset.

Ok, sitten pitää yrittää hoitaa asiaa itse. Ehkä lukea vähän selfhelppiä, kysellä kavereilta tai perheenjäseniltä omasta käytöksestä heidän seurassaan ja pyytää vinkkejä, miten he toivoisivat sinun ottavan heidät huomioon ja käyttäytyvän paremmin. Jos osoitat olevasi tosissasi, uskon, että sinut otetaan tosissasi ja läheisesi haluavat osallistua sinun yritykseesi, jolla pyrit parantamaan sekä omaa että heidän elämäänsä ja teidän välistänne vuorovaikutusta.

Sitten kun olet saanut neuvoja ja vinkkejä tarpeeksi, jalkautat ne käytäntöön. Opettelet tietoisesti keskittymään kävelyllä ystäväsi puheeseen - tarvittaessa jätät linnut ja meren aaltojen loiskeen kokonaan huomiotta, vaikka olisi kuinka kaunista - ja jos ajatus lähtee harhailemaan, keskeytät sen ajatuksen ja tarvittaessa pyydät ystävääsi toistamaan juuri sanomansa.

Ihan samalla tavalla kuin lasta opetetaan käyttäytymään, voi aikuinen ihminen opettaa itseään. Toki vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitä varten olet siellä hoitojonossa. Vai kuulutko siihen osaan väestöstä, joka ajattelee, että se on jonkun muun asia kuin sinun hoitaa oma päätäsi kuntoon?

Jos toimit noin, uskon, että saat arvostusta lähipiirissäsi. Toinen vaihtoehto tietenkin on kirjoittaa addi-tukiryhmään suuri valitusvirsi tästä neuvostani ja olla tekemättä asialle yhtään mitään.

On ihan oma päätöksesi, kumman tien valitset. Mutta jos valitset jälkimmäisen, ei kannata ihmetellä, jos läheisesi tai kaukaisemmatkin tuttavasi pitävät käytöstäsi huonona. Jos se sitä on.

Eli riittää, että ADHD-ihminen parantuu ADHD:sta 🙄🤣🤣🤣. 

Siis sori, mutta esim. tää "Opettelet tietoisesti keskittymään kävelyllä ystäväsi puheeseen - tarvittaessa jätät linnut ja meren aaltojen loiskeen kokonaan huomiotta, vaikka olisi kuinka kaunista - ja jos ajatus lähtee harhailemaan, keskeytät sen ajatuksen ja tarvittaessa pyydät ystävääsi toistamaan juuri sanomansa."

Jos se ADHD pystyisi opettelemaan tietoisesti keskittymään, niin silloinhan sillä ei olis ADHD. 

Ovat rasittavia luten melkein kaikki muutkin nepsy-perkeleet.

Koska niin monet adhd-henkilöt näkevät aina syyn kaikissa muissa paitsi itsessään. Omasta käytöksestä tai toiminnasta ei oteta vastuuta, vaan "kun mulla on tää adhd" . Hehkutetaan kuinka adhd on supervoima, mutta samalla ulistaan kuinka kaikkien pitäisi huomioida heitä ja miten kaikki on niin vaikeaa. Kuulooko sitten tähän diagnoosiin narsistiset piirteet, vai onko nyt mediamylläkän takia tämä minäminä-asenne.

Vierailija kirjoitti:

Huonon käytöksen vuoksi.

Etenkin, jos itselleen tärkeässä asiassa ADHD-aikuinen toimii aivan normi-ihmisen tavoin, se herättää kysymyksen, miksi sitten muulloin ollaan kuin ellun kana ja selitellään omaa huonoa käytöstä. 

Huonoa käytöstä: päällepuhumista, sitä ettei kuuntele toista, sitä että keskeyttää toisen, sitä että ei vaivaudu lainkaan painamaan mieleen, mitä toinen hänelle sanoo ja seuraavan kerran asiaan palatessa hänelle asia on kuin uusi, sitä, että ei lainkaan oteta huomioon, ettei toista ihmistä välttämättä kiinnosta kuunnella hänen tutuistaan tai naapureistaan tai hänen katsomastaan ohjelmasta puolen tunnin tai jopa tunnin monologia.

Sitä, että ADHD-ihmisen oma kulloinenkin mielentila dominoi kaikkea vuorovaikutusta: jos ihmisellä on hyvä olo, kaikilla on kivaa, mutta jos hänellä on hankala olla, kenelläkään ei ole kivaa. Tällaista ihmistä ei voi kutsua samalla tavalla juhliin tai piknikille kuin normaaleja ihmisiä - kyse on liian suuresta riskistä.

Nämä näin esimerkkeinä käytöksestä, jota ei vain jaksa loputtomiin.

Todellakaan kaikki adhdt eivät ole huonokäytöksisiä. Sinä yleistät.

Vierailija kirjoitti:

Koska niin monet adhd-henkilöt näkevät aina syyn kaikissa muissa paitsi itsessään. Omasta käytöksestä tai toiminnasta ei oteta vastuuta, vaan "kun mulla on tää adhd" . Hehkutetaan kuinka adhd on supervoima, mutta samalla ulistaan kuinka kaikkien pitäisi huomioida heitä ja miten kaikki on niin vaikeaa. Kuulooko sitten tähän diagnoosiin narsistiset piirteet, vai onko nyt mediamylläkän takia tämä minäminä-asenne.

Ei pidä paikkaansa. Yleistät sinäkin.