Lue keskustelun säännöt.
Miksi takerrun kumppanin menneisyyteen?
10.01.2023 |
Olen ihan loppu oman pääni kanssa. Tämä toistuu jokaisessa suhteessa, toistunut jo alta parikymppisestä. Tänä päivänä olen 34v, minulla on 5-vuotias lapsi, jonka isän kanssa erottu vuosi sitten.
Nyt ihana orastava suhde aluilllaan ja alan taas tunnistaa itsestäni samaa kaavaa käytöksessä. Kuvittelin naiivisti että äitiyden myötä olisin kasvanut jo tästä ulos.
Minulla on pakkomielle stalkata tämän nykyisen tyypin eksää, todistella itselleni että olen parempi kuin hän.
Yhteisellä tutullamme oli kuva, jossa myös tämä eksä on ja kumppanini oli kommentoinut tähän _8_ vuotta sitten, jotain että "minun rakas Maija(eksä siis)" enkä nyt pääse yli siitä että hän on rakastanut joskus toista naista, kun tuollaisia konkreettisia kommenttejakin on kaikkien näkyvillä. Jotenkin käännän päässäni asian väkisellä niin, ettei mies minua voi rakastaa kun on toisille tuollaisia puhunut.
Itsekin kyllä olen sanonut entiselleni rakastavani häntä, vaikken niin tuntenut mutta luulin että niin vaan kuuluu suhteessa sanoa. Nykyinen mieheni on sanonut että vasta minun kanssani tietää mitä oikea rakkaus on, mutta en tietenkään tätä halua uskoa. Vaikka itsekin tunnen että hänen myötä parisuhteessa koettu rakkaus on saanut ihan uusia sfäärejä.
Minua on petetty aiemmin kahdesti, voisiko tämä epävarmuus johtua siitä? Tosi raskasta kun jatkuvasti etsin todisteita ja oikein yllytän omaa pahaa oloani vertailemalla kumppanin entistä itseeni. Mieheni ei tiedä mitään näistä ajatuksistani ja "harrastuksistani".
Tukea, neuvoa, viisaita sanoja?
Kommentit (32)
Sinulla on mitä ilmeisimmin huono itsetunto. Onko sinun mahdollista mennä jonnekin terapiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaisi ylipäänsä päästä tuosta epärealistisesta vaatimuksesta, että jokainen rakkaus olisi aina valtavan paljon edellistä suurempi. Tärkeintä, että se on sillä hetkellä, suhteen aikana elämän suurin. On ihan mahdollista, että mies on aikanaan exäänsä rakastanut ja niin sen pitäisikin olla kun on kerran lapsenkin suhteeseen tehnyt. Ihan naurettavaa vaatia häntä todistelemaan muuta. Ei rakasta enää, ja se on tärkeintä. Hyväksy se ja jatka elämää. Tai sitten ota joku niistä lukemattomista naisennälkäisistä peräkammarin pojista jotka ei ole kelvanneet kenellekään muulle, niillä ei ole menneisyyttä jota vastaan kilpailla. Ai ei kelpaa sinullekaan? Aivan. Sitten on pakko vaan hyväksyä se, että tapailemillasi miehillä on joskus ollut suuria tunteita muitakin kohtaan.
Eihän tuokaan ole totta, etteikö rakastaisi enää. Kyllä varmasti rakastaa, jos on joskus rakastanut. Ja todennäköisesti on rakastanut jopa enemmän, kuin seuraavaa. Mutta luopunut kuitenkin parisuhteesta ja sitoutunut nyt rakastamaan uutta. Fakta on silti, että kyllä se ex joskus on mielessä.
Höpö höpö.
Minulla on lapsia naisen kanssa, jota en koskaan rakastanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaisi ylipäänsä päästä tuosta epärealistisesta vaatimuksesta, että jokainen rakkaus olisi aina valtavan paljon edellistä suurempi. Tärkeintä, että se on sillä hetkellä, suhteen aikana elämän suurin. On ihan mahdollista, että mies on aikanaan exäänsä rakastanut ja niin sen pitäisikin olla kun on kerran lapsenkin suhteeseen tehnyt. Ihan naurettavaa vaatia häntä todistelemaan muuta. Ei rakasta enää, ja se on tärkeintä. Hyväksy se ja jatka elämää. Tai sitten ota joku niistä lukemattomista naisennälkäisistä peräkammarin pojista jotka ei ole kelvanneet kenellekään muulle, niillä ei ole menneisyyttä jota vastaan kilpailla. Ai ei kelpaa sinullekaan? Aivan. Sitten on pakko vaan hyväksyä se, että tapailemillasi miehillä on joskus ollut suuria tunteita muitakin kohtaan.
Eihän tuokaan ole totta, etteikö rakastaisi enää. Kyllä varmasti rakastaa, jos on joskus rakastanut. Ja todennäköisesti on rakastanut jopa enemmän, kuin seuraavaa. Mutta luopunut kuitenkin parisuhteesta ja sitoutunut nyt rakastamaan uutta. Fakta on silti, että kyllä se ex joskus on mielessä.
Olen rakastanut kolmea miestä elämäni aikana. Näistä on mielessä enää nykyinen. Se että exiä joskus ajattelee ei johdu siitä että niitä enää rakastaisi vaan lähinnä voi olla kyse uteliaisuudesta. Joskus myös katkeruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaisi ylipäänsä päästä tuosta epärealistisesta vaatimuksesta, että jokainen rakkaus olisi aina valtavan paljon edellistä suurempi. Tärkeintä, että se on sillä hetkellä, suhteen aikana elämän suurin. On ihan mahdollista, että mies on aikanaan exäänsä rakastanut ja niin sen pitäisikin olla kun on kerran lapsenkin suhteeseen tehnyt. Ihan naurettavaa vaatia häntä todistelemaan muuta. Ei rakasta enää, ja se on tärkeintä. Hyväksy se ja jatka elämää. Tai sitten ota joku niistä lukemattomista naisennälkäisistä peräkammarin pojista jotka ei ole kelvanneet kenellekään muulle, niillä ei ole menneisyyttä jota vastaan kilpailla. Ai ei kelpaa sinullekaan? Aivan. Sitten on pakko vaan hyväksyä se, että tapailemillasi miehillä on joskus ollut suuria tunteita muitakin kohtaan.
Eihän tuokaan ole totta, etteikö rakastaisi enää. Kyllä varmasti rakastaa, jos on joskus rakastanut. Ja todennäköisesti on rakastanut jopa enemmän, kuin seuraavaa. Mutta luopunut kuitenkin parisuhteesta ja sitoutunut nyt rakastamaan uutta. Fakta on silti, että kyllä se ex joskus on mielessä.
Olen rakastanut kolmea miestä elämäni aikana. Näistä on mielessä enää nykyinen. Se että exiä joskus ajattelee ei johdu siitä että niitä enää rakastaisi vaan lähinnä voi olla kyse uteliaisuudesta. Joskus myös katkeruudesta.
Kyse olikin siitä, onko niitä exiä rakastanut aikanaan, silloin kun oli niiden kanssa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kuulostaa tosiaan siltä, että itsetuntosi on normaalielämää häiritsevän ja ennen kaikkea hyvinvointiasi heikentävän huono. Suosittelisin pohtimaan ammattilaisen kanssa mistä tämä johtuu ja miten tilanne korjataan.
2. Mikäli miehesi on ikäisesi tai vanhempi, tuollaiset "vasta sinun kanssasi ymmärrän mitä rakkaus on" kommentit ovat typeriä, vallankin aiempia parisuhteita kokeneelta ihmiseltä. Rakkaus ei ole rajallinen saati samanlaisena toistuva tunne, joten turha niitä tuntemuksia on alkaa vertailla keskenään.
Tuohon kakkoseen, veikkaan että mies on puhunut noin vain rauhoittaakseen Ap:ta. Ei kukaan tasapainoinen aikuinen julista jokaiselle kumppanille entistä suurempaa rakkautta ja edellisten kalpenemista sen rinnalla, ei se vaan mene niin.
Miksi ei julistaisi? Jos se on totta.
Minulla on kaksi eksää. Ensimmäistä rakastin, mutta olimme nuoria, ja rakkautemme oli kieroutunutta viha-rakkaussuhdetta.
Toista en rakastanut, mutta halusin oppia rakastamaan, koska tämä rakasti minua.
Nykyisen puolisoni olen löytänyt 40+, paljon on opittu elämästä ja parisuhteista. Tämä parisuhde on harmoninen ja tasavertainen. On siis helppoa sanoa nykyiselle puolisolleni, että hän on elämäni rakkaus.
Minusta on kyllä hirveän suuri hälytysmerkki, jos ihminen on ollut pitkässä parisuhteessa ihmisen kanssa jota ei rakasta. En ymmärrä niitä, joiden mielestä tällainen on jotenkin plussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapiaan puhumaan, niin pääset noista epäterveistä ajatuksista eroon.
Entinen mies on luonnostaan ylitarkkailija, ympäristöherkkä ja stressattuna epäluuloinen.
Vaatii tietyin väliajoin toisen fyysistä ja henkistä läsnäoloa tavallista enemmän. On lievästi nepsy. Kun hyvin menee, on kuin toinen ihminen
Omien vanhempiensa suhde pysyy kasassa ties millä, lapset on kärsineet alusta asti.
Pää ei kestänyt, tietysti syitä oli muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kärsit tuosta, joten sinuna kävisin juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa. Ihan itsesi takia ja jotta voisit _nauttia_ parisuhteestanne. Koska sitähän sen pitäisi olla; huumaa, nautintoa, iloa, rakkautta, turvallisuutta.
Mutta siinäkin olen samaa mieltä muutaman muun kanssa, että jos joku alkaisi minulle arvottaa, että olen ensimmäinen, jota hän rakastaa (vaikka on aiemmin ollut parisuhteessa ja jopa avo/avioliitossa), niin minulle se olisi hälytysmerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kuulostaa tosiaan siltä, että itsetuntosi on normaalielämää häiritsevän ja ennen kaikkea hyvinvointiasi heikentävän huono. Suosittelisin pohtimaan ammattilaisen kanssa mistä tämä johtuu ja miten tilanne korjataan.
2. Mikäli miehesi on ikäisesi tai vanhempi, tuollaiset "vasta sinun kanssasi ymmärrän mitä rakkaus on" kommentit ovat typeriä, vallankin aiempia parisuhteita kokeneelta ihmiseltä. Rakkaus ei ole rajallinen saati samanlaisena toistuva tunne, joten turha niitä tuntemuksia on alkaa vertailla keskenään.
Tuohon kakkoseen, veikkaan että mies on puhunut noin vain rauhoittaakseen Ap:ta. Ei kukaan tasapainoinen aikuinen julista jokaiselle kumppanille entistä suurempaa rakkautta ja edellisten kalpenemista sen rinnalla, ei se vaan mene niin.
Ei mene ei. Totuushan on, että niiden exien kanssa on yhteinen menneisyys ja ovat olleet ihan yhtä rakastuneita ja onnellisia joskus. Jos ei tämän asian kanssa pysty elämään, niin parempi erota. Pahenee vain kun se alkuhuuma hiipuu. Toi exän stalkkaaminen kuulostaa jo pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että ongelmasi on huono itsetunto. Hanki jotain kirjoja ja selätä tuo asia ettet pilaa hyviä asioita elämässäsi.
Ihan hyvä vinkki muuten, mutta todella syvää huonoa itsetuntoa ei kyllä korjata pelkästään kirjoja lukemalla. Aloittajan tilanne kuulostaa vähän samalta kuin omani. Itsetunto-ongelmat ovat niin syvällä, että niihin tarvitsee avuksi terapiaa tai muuta ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kuulostaa tosiaan siltä, että itsetuntosi on normaalielämää häiritsevän ja ennen kaikkea hyvinvointiasi heikentävän huono. Suosittelisin pohtimaan ammattilaisen kanssa mistä tämä johtuu ja miten tilanne korjataan.
2. Mikäli miehesi on ikäisesi tai vanhempi, tuollaiset "vasta sinun kanssasi ymmärrän mitä rakkaus on" kommentit ovat typeriä, vallankin aiempia parisuhteita kokeneelta ihmiseltä. Rakkaus ei ole rajallinen saati samanlaisena toistuva tunne, joten turha niitä tuntemuksia on alkaa vertailla keskenään.
Tuohon kakkoseen, veikkaan että mies on puhunut noin vain rauhoittaakseen Ap:ta. Ei kukaan tasapainoinen aikuinen julista jokaiselle kumppanille entistä suurempaa rakkautta ja edellisten kalpenemista sen rinnalla, ei se vaan mene niin.
Ei mene ei. Totuushan on, että niiden exien kanssa on yhteinen menneisyys ja ovat olleet ihan yhtä rakastuneita ja onnellisia joskus. Jos ei tämän asian kanssa pysty elämään, niin parempi erota. Pahenee vain kun se alkuhuuma hiipuu. Toi exän stalkkaaminen kuulostaa jo pahalta.
Ei muuten varmasti ole kaikki olleet yhtä rakastuneita ja onnellisia jokaisessa suhteessa joissa ovat olleet.
Miksi ei julistaisi? Jos se on totta.
Minulla on kaksi eksää. Ensimmäistä rakastin, mutta olimme nuoria, ja rakkautemme oli kieroutunutta viha-rakkaussuhdetta.
Toista en rakastanut, mutta halusin oppia rakastamaan, koska tämä rakasti minua.
Nykyisen puolisoni olen löytänyt 40+, paljon on opittu elämästä ja parisuhteista. Tämä parisuhde on harmoninen ja tasavertainen. On siis helppoa sanoa nykyiselle puolisolleni, että hän on elämäni rakkaus.