Lue keskustelun säännöt.
Onko 5 km kävely kolme tai neljä kertaa viikossa yhtä tyhjän kanssa
10.01.2023 |
Jos muut ajat istuu töissä ja kotona istuu tai makaa? Vai voisiko nuo kävelyajatkin maata sohvalla hyvillä mielin?
Kommentit (48)
Todella ylipainoinen kaveri selitteli aina, että menee autolla puolen kilometrin päähän kauppaan ja puolentoista kilometrin päähän kantakuppilaan, koska ei kävelyllä ole painonhallinnassa mitään merkitystä. Hoki kuulleensa, että kävely lähinnä kohottaa mielialaa ja siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pysynyt sopivissa mitoissa ja hyvässä kunnossa kävelemällä koiran kanssa joka päivä 22 km. Herkkuja ja makeita syön vain harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen pysynyt sopivissa mitoissa ja hyvässä kunnossa kävelemällä koiran kanssa joka päivä 22 km. Herkkuja ja makeita syön vain harvoin.
Korj. omaan viestiin po. 2 krt. 2 km. 😊
Tuohan on jopa enemmän kuin suositusten mukaan. Suositus kai on vähintään 2-3 tuntis ja sulla on 3-4.
Tuo on tosi hyvä alku! Aktiivisuutta voi lisätä myös muilla tavoin: itse saan kevyesti 10 000 askelta päivässä täyteen noilla lenkillä ja kävelemällä muuten päivän mittaa, kuten toimistolla, kauppareissuill jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parantaa unen laatua ja ruokahalua.
Olen m47, entinen metsuri ja nykyinen eläkeläinen- puu kaatui päälleni!
Ennen saatoin olla viikon helposti metsuroinassa teltassa asuen ja lumessa tai puroissa puhdistautuen, töitä tein urakkatahtiin mutta yleensä hakeuduin rauhallisille seuduille minne metsäkoneillakaan ei päässyt.
Lapissa ja erämaissa hoitelin mökkipalstoja puita hoitaen ja kaataen, iltaisin usein lenkkeilin tai hiihtelin tarkkaillen alueiden metsiä laajemmin että oma hoitoni metsälle olisi parasta ja luontaisinta.
Olin siis valtavan hyvässä kunnossa. Kymmenen tuntia helposti yhteenmenoon heiluttelin sahaa ja raahasin valtavia pölkkyjä kasoihin niitä lopulta kirveellä useinkin mökkiläisille polttopuiksi tehden- helposti hankikannon aikaan hyvästä koivikosta tein 10 kuution kasan klapeja päivässä!
Tuollaisina päivinä aamuisin ja iltaisin viimeisen työtalveni keväällä olin ihanalla työkeikalla erään järven saaressa, ranta oli vielä kestävän jääkuoren alla mutta ihana virtaamaton sula, hiekkapohjainen poukama oli suoraan tettani edessä- telttani tuollainen saunateltta jossa saunoin iltaisin. Uin tuossa poukamassa aamuin illoin jäiden seassa vähintään 500 metriä. Olin siis tosiaan hyvässä kunnossa, ennenkuin puu kaatui päälleni!
Olin siis metsässä ja istuin rauhallisesti kannolla kun läheisestä puusta puolet kaatui päälleni!
Katkaisemani iso puu oli huomaamattani pahoin horjuttanut toisen puun vakautta, sen tarkemmin en asiasta tiedä edelleenkään.
Metsä kuitenkin pelasti minut ja raahauduin tielle kolmessa kauheassa päivässä, ehjiä luita raajoissani oli vain vasemmassa kädessäni, molemmat nilkat murskina, kaikki sormet karrkenneet joten jouduin lähinnä kierimään!
En olisi ehkä selvinnyt ellei minulla olisi ollut Lauantaipussia mukanani, aina määritin kannon tai kiven tai puun jonka luokse kierisin palkitsemaan itseni namusella!
Sairaalassa olin viikkoja, laihduin kovasti kun en edes voinut syödä valjuja sapuskoita, minä joka elin riistalla ja kalalla, marjoilla ja sienillä!
Luitani joudutaan edelleen ainakin vielä pari kertaa katkomaan kun murtumia ja katkelmia oli niin paljon että osan oli annettava luutua äkkiä vain jotenkuten, minun ei oltaisi haluttu olevan hengissä kaiken kokemani jälkeen- vieläkään ei kunto saa palautua kun uusien hoitojen myötä lihaskunto taas romahtaa!Tarinani opetus on että varokaa etenkin tuulisella säällä putoilevia puun oksia tai rungon palasia ja nähdessänne kuntoilemassa ihmisen joka selkeästi heikkokuntoinen niin ette voi tietää mitä tuo huonokuntoinen on kokenut!
Minut pelasti lauantaipussi- viimeistä sientä säästelin ylivoimaisen pitkään kunnes pääsin tielle, siinä makasin ja laitoin sienen suuhuni rutistuneesta pussista kielelläni kaapien!
Heräsin sairaalassa ja minulle kerrottiin että olin ollut vähällä tukehtua punaiseen vaahtosieneen!Tuo vaahtosieni oli lopulta pakkomielteeni lopullisessa suon ylityksestä kun ryömin suonsilmäkkeissä välillä kellutellen lumen seassa, muut karkit olin jo syönyt- uskon että jos olisin pysähtynyt lepäämään tai vain syönyt tuon sienen, en olisi milloinkaan päässyt tielle!
Tämä on kyllä elokuvan arvoinen selviytymistaistelu! Montako kilometriä oli tielle?
Näkisin jotenkin HP Björkmanin lauantaipussi-miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole yhtä tyhjän kanssa. Kaikki liike on parempi kuin ei mitään. Jatka samaan malliin tai lisää liikuntaa, jos haluat. Tärkeintä on säännöllisyys. Jos jaksat tuota kävelylenkkitahtiasi vuoden ympäri niin totta kai se vaikuttaa terveyteesi positiivisesti.
Toi on jo tosi hyvä määrä kestävyysliikuntaa terveysnäkökulmasta, toki kunnon kasvaessa voit osan lenkeistä tehdä halutessasi hölkätenkin.
Jos tuohon lisäät jotain jatkossa, sen olisi hyvä olla lihaskuntoharjoittelua ja kehonhuoltoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ylipainoa niin kyllä tuolla määrällä pääsee lonkka leikkaukseen alta 6 kymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pysynyt sopivissa mitoissa ja hyvässä kunnossa kävelemällä koiran kanssa joka päivä 22 km. Herkkuja ja makeita syön vain harvoin.
Korj. omaan viestiin po. 2 krt. 2 km. 😊
Mä jo meinasin kysyä, että mikä koira sulla oikein on ja paljonko itselläsi on ylimääräistä aikaa 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pandemian aikaan aloitin tuollaisella liikuntamäärällä. Vuoden jälkeen hämmästyin, kun kunto oli kohonnut, lenkit pitenivät kuin itsestään ja aloin kaivata ulos lähes joka päivä.
Unen laatu parani huomattavasti ja se tietenkin auttaa jaksamaan. Nyt en osaa enää kuvitella elämää ilman kävelylenkkejä. Metsät, merenrannat, puistot. Upeaa luontoa on niin paljon.
Siis 5 km kävely on vauhdista riippuen sellainen 45 - 60 min liikuntarypistys. Jos tuota tekee 3 - 4 kertaa viikossa, miten se muka olisi yhtä tyhjän kanssa?
Kävely on hyvää perusliikuntaa, varsinkin sohvaperunalle. Kunto karttuu, ja jossain vaiheessa voi ainakin osan noista lenkeistä mahdollisesti vaihtaa hölkkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään liikunta ole tyhjää, vaan tyhjää parepaa.
Luonnollisesti enemmän, reippaamin on hyväksi, mutta, jostain on liikkeelle lähdettävä ja jos paikat ei kestä, niin ei enenpään ole syytä ruveta.
Lihaskunnon kannalta ei ole yhtään turhaa. Kaloreita ei tuolla määrällä kuitenkaan paljon kulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parantaa unen laatua ja ruokahalua.
Olen m47, entinen metsuri ja nykyinen eläkeläinen- puu kaatui päälleni!
Ennen saatoin olla viikon helposti metsuroinassa teltassa asuen ja lumessa tai puroissa puhdistautuen, töitä tein urakkatahtiin mutta yleensä hakeuduin rauhallisille seuduille minne metsäkoneillakaan ei päässyt.
Lapissa ja erämaissa hoitelin mökkipalstoja puita hoitaen ja kaataen, iltaisin usein lenkkeilin tai hiihtelin tarkkaillen alueiden metsiä laajemmin että oma hoitoni metsälle olisi parasta ja luontaisinta.
Olin siis valtavan hyvässä kunnossa. Kymmenen tuntia helposti yhteenmenoon heiluttelin sahaa ja raahasin valtavia pölkkyjä kasoihin niitä lopulta kirveellä useinkin mökkiläisille polttopuiksi tehden- helposti hankikannon aikaan hyvästä koivikosta tein 10 kuution kasan klapeja päivässä!
Tuollaisina päivinä aamuisin ja iltaisin viimeisen työtalveni keväällä olin ihanalla työkeikalla erään järven saaressa, ranta oli vielä kestävän jääkuoren alla mutta ihana virtaamaton sula, hiekkapohjainen poukama oli suoraan tettani edessä- telttani tuollainen saunateltta jossa saunoin iltaisin. Uin tuossa poukamassa aamuin illoin jäiden seassa vähintään 500 metriä. Olin siis tosiaan hyvässä kunnossa, ennenkuin puu kaatui päälleni!
Olin siis metsässä ja istuin rauhallisesti kannolla kun läheisestä puusta puolet kaatui päälleni!
Katkaisemani iso puu oli huomaamattani pahoin horjuttanut toisen puun vakautta, sen tarkemmin en asiasta tiedä edelleenkään.
Metsä kuitenkin pelasti minut ja raahauduin tielle kolmessa kauheassa päivässä, ehjiä luita raajoissani oli vain vasemmassa kädessäni, molemmat nilkat murskina, kaikki sormet karrkenneet joten jouduin lähinnä kierimään!
En olisi ehkä selvinnyt ellei minulla olisi ollut Lauantaipussia mukanani, aina määritin kannon tai kiven tai puun jonka luokse kierisin palkitsemaan itseni namusella!
Sairaalassa olin viikkoja, laihduin kovasti kun en edes voinut syödä valjuja sapuskoita, minä joka elin riistalla ja kalalla, marjoilla ja sienillä!
Luitani joudutaan edelleen ainakin vielä pari kertaa katkomaan kun murtumia ja katkelmia oli niin paljon että osan oli annettava luutua äkkiä vain jotenkuten, minun ei oltaisi haluttu olevan hengissä kaiken kokemani jälkeen- vieläkään ei kunto saa palautua kun uusien hoitojen myötä lihaskunto taas romahtaa!Tarinani opetus on että varokaa etenkin tuulisella säällä putoilevia puun oksia tai rungon palasia ja nähdessänne kuntoilemassa ihmisen joka selkeästi heikkokuntoinen niin ette voi tietää mitä tuo huonokuntoinen on kokenut!
Minut pelasti lauantaipussi- viimeistä sientä säästelin ylivoimaisen pitkään kunnes pääsin tielle, siinä makasin ja laitoin sienen suuhuni rutistuneesta pussista kielelläni kaapien!
Heräsin sairaalassa ja minulle kerrottiin että olin ollut vähällä tukehtua punaiseen vaahtosieneen!Tuo vaahtosieni oli lopulta pakkomielteeni lopullisessa suon ylityksestä kun ryömin suonsilmäkkeissä välillä kellutellen lumen seassa, muut karkit olin jo syönyt- uskon että jos olisin pysähtynyt lepäämään tai vain syönyt tuon sienen, en olisi milloinkaan päässyt tielle!
Tämä on kyllä elokuvan arvoinen selviytymistaistelu! Montako kilometriä oli tielle?
Näkisin jotenkin HP Björkmanin lauantaipussi-miehenä.
Onhan sitä Ulvova mylläri niin miksei Kierivä metsuri
Vierailija kirjoitti:
Jos on ylipainoa niin kyllä tuolla määrällä pääsee lonkka leikkaukseen alta 6 kymppisenä.
Kävely kyllä ennenminkin ehkäisee sinne leikkaukseen joutumista.
Vierailija kirjoitti:
Siis 5 km kävely on vauhdista riippuen sellainen 45 - 60 min liikuntarypistys. Jos tuota tekee 3 - 4 kertaa viikossa, miten se muka olisi yhtä tyhjän kanssa?
Kävely on hyvää perusliikuntaa, varsinkin sohvaperunalle. Kunto karttuu, ja jossain vaiheessa voi ainakin osan noista lenkeistä mahdollisesti vaihtaa hölkkään.
Sen kävelijän haluaisin nähdä, joka tuolla talviliukkailla vetää 5km 45 minuuttiin :D Siis muuten kuin omissa harhaisissa mielikuvissaan.
Kävely ihan ok, ei se kuntoa kohota kylläkään yhtään, eikä kävely ole lenkkeilyä, mitä usein kuulee.
Ei todellakaan ole yhtä tyhjän kanssa. Kaikki liike on parempi kuin ei mitään. Jatka samaan malliin tai lisää liikuntaa, jos haluat. Tärkeintä on säännöllisyys. Jos jaksat tuota kävelylenkkitahtiasi vuoden ympäri niin totta kai se vaikuttaa terveyteesi positiivisesti.