Kuinka moni teistä on 100% varma ettei mies koskaan pettäsi?

Olen 99,99% varma ettei mieheni tule minua koskaan pettämään.

Tuskin sitä ihan 100% varma voi tässä elämässä olla muuta kuin kuolemastaan, mutta minä kyllä luotan mieheeni.



Ja vaikka pettäisikin, niin eiköhän siitäkin selvittäisi yhdessä.

Itsestään voi olla 100% varma, muttei toisesta.



Toki avioeron voi saada aikaan moni muukin juttu kuin pettäminen. Ja tätä sinunkin ap voisi olla hyvä miettiä. Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, ihmisille voi tapahtua vuosien ja vuosikymmenien mittaan aika hurjia. Voi kasvaa erilleen, vieraantua, rakastua toiseen (vaikkei pettäisikään).



Toinen juttu sitten on, että olisiko omaisuuden jako kamalaa. Jos molemmat puolisot omistavat suht saman verran, eikä toisella ole isoa perintökartanoa, niin ei kai se ositus nyt niin hurja juttu olisi...



Mutta avioehtokin alkaa olla jo vähän niin kuin muodissa!

Luotan mieheeni, mutta en voi mennä sanomaan ettei koskaan ikimaailmassa voisi tulla sellaista tilannetta että hän pettäisi. Koska eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan.



Mielestäni avioehto ei liity pettämiseen mitenkään. Voihan sitä ihmiset erota muustakin syystä kuin että mies pettää.

Miksi voin olla näin varma? koska



- miehelläni on selkärankaa ja vastuuntuntoa, hän ei ole vietävissä. JOS hän pettäisi, hän ei tekisi sitä vahingossa vaan tietoisesti.

- hän ei juo humalahakuisesti. Suurella osalla kontrolli pettää kännissä.

- ei ole " naistenmies" . Totta kai hän on mies ja hänellä on silmät päässä, mutta minä kiinnostuin hänestä aikanaan (18 v sitten) siksi, ettei hän tirkistellyt naisia kuten moni muu mies.

- hän on uskossa, ja kantaa vastuunsa myös Jumalalle, ei vain minulle.



Eli se 1 % epätodennäköisyys tulee siitä, että never say never.

Etkö Xandris ole koskaan tehnyt mitään sellasta josta olisit joskus ollut sitä mieltä ettet ikinä?



Koska 100% varma ei koskaan voi olla, niin sanotaanettä olen 99,9% varma sekä itsestäni että miehestäni. Luotan meihin molempiin yhtä plajon.



Jos mies joskus pettäisi niin aika paljon olisi täytynyt tapahtua sitä ennen, ja koko miehen persoonallisuuden muuttua. Mutta kaikkihan me tietysti muutumme koko ajan...

Mutta olin myös täysin 100 % varma, että en ikinä petä ja, että pettäminen on todella todella väärin..

Niin vain kännipäissäni menin miestäni pettämään.. Vaikka mitään syytä ei ole ja meillä menee ihan hyvin..

Avioehdosta ei ole kyllä mitään hyötyä, jollei toisella ole paljon rahaa ennen naimisiinmenoa.

12:

Avioehdosta ei ole kyllä mitään hyötyä, jollei toisella ole paljon rahaa ennen naimisiinmenoa.

Oikeasti, mitä vain voi tapahtua... Berliininmuurikin murtui.



Tällä hetkellä tuntuu että ehkä selviämme ilman näitä pettämisjuttuja (16 yhteistä vuotta takana).



Tuohon omaisuuskeskusteluun totean vain että TEHKÄÄ avioehto hyvät ihmiset!!!!

Ollaan oltu niin kauan yhdessä (17 vuotta) ja vieläkin tuntuu että suhteemme olisi ihan alussa, eikä se huuma ole kadonnut minnekkään joten ei ainakaan ole mitään syytä epäillä miehestäni että pettäisi.

Jos ei ole muuta omaisuutta avioliitossa tällä hetkellä kuin asunto ja auto niin vanhempien/isovanhempien kuoltua omaisuutta voi ollakin enemmän ja on ikävää jos 300-vuoden suvun hallussa oleva sukutila tai mökki menee jakoon jonkun avioriidan takia...

minun mies on todella komea mutta minä olen hänen ainoa naiskokemus, hänellä ei ole ikinä ollut ketään muuta. Hän on saanut tiukan uskonnollisen kasvatuksen jota hän pitää hyvänä asian.

Minä olen itse jonkinverran kokenut ja ihan ok. näkönen mutten mikään kaunotar.



Minusta tuntuu että eräät kaverini epäilee liittoamme sen takia ja vaan sen vuoksi että hän on niin kokematon tai niin olen ainakin käsittänyt sen. Ollaan oltu aviossa 3 vuotta.



Minua loukkaa tollanen verisesti, varsinkin kun edellinen suhteeni päättyi uskottomuuteen ja olen epävarma muutenkin.



ap-

Olen joskus seurustellut sellaisenkin nyhverön kanssa että hänestä olisin voinut mennä takuuseen. Jos joku sille olis voinut antaakin, niin ei varmana olis uskaltanut ottaa vastaan :D. Mekin ehdittiin seurustella jo muutamia kuukausia ennen kuin sain vongattua sänkyyn :). Hyvä ja ihana mies se oli.

Omalla kohdallani tuo prosentti sitten laskeekin jonkun verran, sanottaisko vaikka 95%:ttiin...

Muutenhan uskottomuuden voi jo naamasta päätellä..

Eihän tuota kaljamahaa kukaan huolis!

mutta 99% varma mäkin olen omastani. Mun mies on hirveän ehdoton avioliiton " pyhyyden" suhteen. Se veti aivan hirveät skitsot veljelleen, joka oli pyytänyt jonkun työkaverinsa (naisen) kahville samaan aikaan kun veljenvaimo oli ulkomailla opintomatkalla. Mies meni sattumalta käymään työkaluja lainaamaan, kun nainen oli siellä kahvilla...



Mies on lisäksi jotenkin " ujo" sillai että hänen on vaikea ruveta juttusille vieraiden ihmisten kanssa eikä ole koskaan ns. " iskenyt" naista mistään. Aikaisemmat tyttöystävät olivat kaikki löytyneet tuttujen kautta ja me ollaan tavattu netissä.



Mies ei ole myöskään kenenkään, ei edes minun, vietävissä ja hänellä on tosi hyvä itsekontrolli. Humalassa ei ole kiinnostunut seksistä lainkaan.



Mutta kuten sanoin, never say never. Eihän sitä koskaan tiedä?

mistaan, kun omatkin tekemiset arveluttaa...Ts. jotenkin vaan hankkiudun tilanteisiin, jossa joutuu oikein muistuttamaan itseansa, etta on parisuhteessa, ja kaikki ei enaa ole sallittua. Joskus tepsii, joskus ei. Niin sinisilmainen en siis ole, etten ajattelisi miehen mahdollisesti joutuvan vastaaviin tilanteisiin. Tama epaluulo hiertaakin vahan valejamme sellaisella aaneensanomattomalla tavalla, inhottavaa.

tiedä onko mun hyvä olla kenekään kanssa. Vaadin niin paljon ihmisiltä (ja itseltäni)