Mitä tehdä, kun vanhat vanhemmat eivät jätä aikuista lastaan rauhaan?
Lapsuuteni oli aika traumaattinen ja vanhempani olivat kyvyttömiä antamaan minulle asioita, joita olisin tarvinnut. En saanut tukea ja valmiuksia itsenäiseen elämään ja koin fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä syyllistämistä. En aktiivisesti vihaa vanhempiani, mutta haluaisin elää omaa elämääni ja olla vain harvakseltaan tekemisissä. Tämä ei vanhojen vanhempieni kanssa onnistu.
Vanhempani ovat alkaneet soitella hyvin usein, monta kertaa viikossa. Minua nämä puhelut ahdistavat tosi paljon ja useimmiten en kykene vastaamaan. Sitten, kun vastaan, niin saan valtavan puheryöpyn asioista jotka lievimmilläkään eivät kiinnosta ja pahimmillaan ahdistavat valtavasti. Vanhemmat saattavat vielä alkaa itkeäkin ja syyllistävät, etten vastaa puhelimeen. Näissä puheluissa ei ole syyllistämisestä huolimatta millään tavalla kyse minusta, vaan heistä itsestään. Minun asiani eivät kiinnosta, vaan kyseessä on tasan heidän omat tarpeensa.
Olen yrittänyt selittää, että olen kiireinen, enkä voi vastata koko ajan puhelimeen ja että lisäksi minua ahdistaa jatkuvat puhelut, oli soittaja sitten kuka tahansa. Lisäksi olen pyytänyt, että kuulumiset voitaisiin koittaa vaihtaa mieluummin viestillä, joihin on helpompi vastata (toinen vanhempi on ihan taitava älypuhelimen käyttäjä ja viestit ahdistaisivat minua 1000 kertaa vähemmän kuin puhelut). Tämä pyyntö menee kuuroille korville. Jos vastaan heidän puheluunsa, niin eiköhän uutta puhelua tule jo seuraavana päivänä.
Tämä sairas dynamiikka omien vanhempieni kanssa korostuu, kun näen, miten miehelläni on terve suhde vanhempiinsa (olemme lapseton pariskunta). Yhteydessä ollaan säännöllisesti, mutta harvakseltaan ja puheluiden tarkoitus on kuulumisten vaihto tasavertaisina ihmisinä. Kylässä käydään miehen vanhemmilla muutamia kertoja vuodessa ja tapaamiset ovat hauskoja, ei syyllistämistä. Miehen vanhemmilla on myös oma elämänsä ja mukavaa sisältöä elämässään ilman lapsiaankin, vaikka ovatkin vielä iäkkäämpiä kuin omat vanhempani.
Onko joku kokenut jotakin vastaavaa? Miten olet toiminut? Onko muuta vaihtoehtoa kuin laittaa välit kokonaan poikki vanhempiini?
Kommentit (27)
Uskon, että meillä monella on samantyyppistä tilannetta. Vaikea paikka tiedän kokemuksesta.
Kuulostaa sosiaalityöntekijöiltä. Kohta alkaa uhkailu, kun heidän pillinsä mukaan ei tanssi.
Vierailija kirjoitti:
Etkö osaa käyttää älypuhelinta. Turhat kyselijät pukataan mustalle listalle. Sielläpähän kuuntelevat tuuttailua.
Älypuhelimen käyttö toki onnistuu. Tämän ketjun tarkoituksena oli lähinnä etsiä vertaistukea.
Ap
Hei Ap! Multa saat vertaistukea. Itse asiassa kirjoitin palstalle juuri eilen samanlaisesta asiasta, eli vanhempien rajattomuudesta ja syyllistävistä puheluista, joita on tullut erityisesti ihan viime aikoina. Merkittävin ero aloitusviesteissämme taitaa olla, että itse elän pikkulapsiperheessä. En osaa sanoa, mitä tilanteelle voi tehdä, mutta sain mukavia tsemppiviestejä omaan ketjuuni. Emme siis ainakaan ole yksin. Tsemppiä!
Äitini saattaa puhua monotonista höpinää yli tunnin, johon sanaa ei saa väliin... jätän puhelimen kaiutin auki toiseen huoneeseen ja kun kaakatus hiljenee käyn sanomassa ahaa tms.
Aina en vastaa, koska menetän yöuneni hänen sekoiluistaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap! Multa saat vertaistukea. Itse asiassa kirjoitin palstalle juuri eilen samanlaisesta asiasta, eli vanhempien rajattomuudesta ja syyllistävistä puheluista, joita on tullut erityisesti ihan viime aikoina. Merkittävin ero aloitusviesteissämme taitaa olla, että itse elän pikkulapsiperheessä. En osaa sanoa, mitä tilanteelle voi tehdä, mutta sain mukavia tsemppiviestejä omaan ketjuuni. Emme siis ainakaan ole yksin. Tsemppiä!
Kiitos! Voimia sinulle. Minkä niminen on sinun ketjusi? Ap
Miksi hankkia lapsia jos he ovat este tai heihin ei halua olla yhteydessä?