Älkää yksin elävät surko.

Mikä logiikka tuossa nyt on? Miehetkö ei voi olla yksinäisiä yleensä? Aivan outo aloitus.

Itse viihdyn hyvin yksin, enkä koskaan halua muuten asuakaan. Mutta niinhän se on niilläkin, jotka ei kovin hyvin viihdy, että parempi kuitenkin yksin kuin paskassa suhteessa. Hyvä suhde voi heille toki olla parempi kuin yksin. 

Onpas taas NIIN ammattivalittajatason aloitus...

Kaikki yksin asuvat eivät koe olevansa yksinäisiä. On myös niitä, jotka viihtyvät yksin. Tämä ei tarkoita, etteikö heillekin tee hyvää tavata ihmisiä aina silloin tällöin.

Tiedän.

Miehillä ei ole edes mahdollisuutta kokeilla millaista voisi olla asua kumppanin kanssa. Yksin on pärjättävä ja kärsittävä tämä elämä. Mutta seuraavassa elämässä minulle löytyy puoliso ja olen onnellinen.

En minä kaipaa huonoa vaan hyvää seuraa.

Kyllä pitää joskus saada kokea surkeutta elämässään, vaikka olisi muita, joilla menee vielä huonommin. Pitää olla armollinen itselleen ja sallia joskus pieni itsesääli. Ei siihen vellomaan kuitenkaan pidä jäädä vaan mennä eteenpäin. Jos taas pitäisi koko ajan olla onnellinen osastaan, koska ainahan löytyy joku huonompiosainen, niin se vasta psyyken päälle käykin. Itsepetosta se on. Kyllä onneakin saa tuntea, mutta siihen ei saa jäädä paistattelemaan, ettei totuus unohdu. Aina löytyy joku, jolla menee vielä paremmin.