Mitä tehdä kun lapsi satuttaa tahallaan?

Ihan selvä luonnevikainen kakara jos häntä aina johdonmukaisesti rangaistaan toisten satuttamisesta ja hän tekee sitä silti. Minun pikkuveljeni oli juuri sellainen, että hän satutti eläimiä ja pieniä lapsia ja nautti siitä vaikka häntä rangaistiin siitä. Hän vain nauroi ja sanoi, että ei häntä haittaa kun häntä rangaistaan.

Ihan normaalia, että lapsi välillä satuttaa muita. Niin tekemällä hän oppii (jos kasvattajat osaavat opettaa), mikä on oikein ja mikä väärin. Kurilla väärät toimintatavat loppuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot että nyt tuo perseily loppuu ja menet huoneesi rauhoittumaan.

Ollaan me tietenkin myös hermostuttu satuttamisesta lapselle ja lähetetty hänet huoneeseensa. Mutta eipä silläkään tunnu olevan vaikutusta. Ap

luulen,että sitä pitää vaan jatkaa määrätietoisesti,niin pitkään että se loppuu..napakasti sanoa,tiukkaan sävyyn,että et tee niin! noin ei tehdä! ja irroittaa lapsi toisesta ja komentaa huoneeseensa. En tiedä,voiko näpsäyttää sormille vai onko se väkivaltaa. Mitään lyömistä eikä piiskaa tietenkään,mutta pieni luunappi sormille? tavallaan tuossahan ymmärtäisi,että ei se tunnu itsestäkään kivalta jos toista lyö tai raapii...

Johdonmukainen kieltäminen ei auta, jos teoilla ei myös johdonmukaisesti ole seurauksia. Tai niin kuin usein on: lipsutaan siitä johdonmukaisuudesta, vaikka itse kuvitellaan, että ollaan johdonmukaisia. Näitä näkee todella paljon Supernannyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, johdonmukainen kohtelu aiheuttaa väkivaltaisuutta?

Et. Ap kertoi ihan selkokielellä, että johdonmukaisuudesta HUOLIMATTA lapsi satuttaa muita. Tiettyyn rajaan saakka täysin normaalia, koska totta kai lapsi testaa rajoja. Kuuluu kehitykseen. 

Neuvolasta voisi saada apua?

Vierailija kirjoitti:

Ei se lyömättä opi ja lässyttämällä ei ainakaan.

Lyötiin. Opin, se on ihan totta. Mutta nyt olen aikuinen ja väistän vaistomaisesti aina kun näen silmänurkasta että toisen ihmisen käsi tulee lähelle. Ei mikään hauska perintö lapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot että nyt tuo perseily loppuu ja menet huoneesi rauhoittumaan.

Ollaan me tietenkin myös hermostuttu satuttamisesta lapselle ja lähetetty hänet huoneeseensa. Mutta eipä silläkään tunnu olevan vaikutusta. Ap

Sinne veneeseen voi mennä senkapsen kanssa käsittelemään ja puhumaan se asia, että miksi on siellä huoneessa.

Ei kukaan tajua pelkästä eristämisestä yhtään mitään. Ja pelkkä eristäminen itsestään on huono kasvatuskeino.

Siis sinne huoneeseen voi mennä sen lapsen kanssa käsittelemään sitä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, johdonmukainen kohtelu aiheuttaa väkivaltaisuutta?

Et. Ap kertoi ihan selkokielellä, että johdonmukaisuudesta HUOLIMATTA lapsi satuttaa muita. Tiettyyn rajaan saakka täysin normaalia, koska totta kai lapsi testaa rajoja. Kuuluu kehitykseen. 

No, jos hermostuu ja kieltää tai hermostuu ja pistää huoneeseen, niin aika vähän on keinoja käytössä.

Hakekaa apua.

Ystävän lapsi oli usein ilmaishoidossa minulla viikonloput alle 2 viikosesta ,siihen kun aloitti koulun.Hän oli joku 3v.Tapana purra yllätten!Kysyin sisareltani mitä teen kun puree aina.Hän vastasi pure takaisin. Nin purin häntä käteen: Loppui siihen paikkaan minun pureminen!Hän oli viellä vaipoissa  ja tahallan kakasi vaipaan ,vaikka olin istutanut potalla.Mutta siinä vaheessa kun lähdetiin ulos aamiaisien jälkeen.Ei tykänyt ulkoilu,kakasi puolessa välissä matkaa.Viikonloppunan leikki puiston sisätilat,kuin Wc pääsy kiinni.Paltin aina takaisin vaihtaa ne vaipat. Kerran istutin häntä aamiaisen jälkeen niin kauan että se kakka tuli ja sit vasta lähdetiin ulos.Loppu tempuilu siihen.Hän on jo aikuinen ja omat lapsi katraat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetelet korville kunnolla niin oppii. t. 50-luku

No, minä purin takaisin vielä 90-luvullakin. Eikä otettu lapsia heti huostaan vaikka jo silloin sillä peloteltiin vanhempia.

Samaa aattelin täällä että raavi takaisin sillä se hoituu kun ymmärtää että se sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetelet korville kunnolla niin oppii. t. 50-luku

No, minä purin takaisin vielä 90-luvullakin. Eikä otettu lapsia heti huostaan vaikka jo silloin sillä peloteltiin vanhempia.

Samaa aattelin täällä että raavi takaisin sillä se hoituu kun ymmärtää että se sattuu.

Jokainen 5 vee tietää, että se sattuu se on sen tavoitekkin, satuttaa. (Ellei sitten tee sitä raivon vallassa jolloin ei pysty itsehillintään).

Raapimalla takaisin se oppii, että sen toiminta on ihan hyväksyttyä ja hyvää. Saahan silloin häneenkin kohdistaa väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis sinne huoneeseen voi mennä sen lapsen kanssa käsittelemään sitä asiaa.

entä laivaan? jos se auttaiskin?

Lyö takaisin niin oppii yhdistämään muiden kivun omaan kipuun ja empatia kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrätietoinen toiminta syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi iällinen kehitystaso huomioiden.

Miten tämä eroaa siitä mitä kerroin aloituksessa meidän jo tehneen?

Ap

Toistatte vaan päättäväisesti samaa. Ja huomioitte mahdollisimman usein kun toimii oikein, ns. positiivinen vahvistaminen. 5v pennut on aika pahassa iässä...