Olen tyrinyt kaiken elämässäni. Ei tästä nouse enää?

Hyvin menee

Mä olen ap hengaillut koko elämäni. Olen menettänyt aikanaan asuntoni ja sen myötä n 100 000 euroa. Kyllä sitä kuitenkin aina jotenkin selviää. Tsemppiä!

Jos toistat samoja virheitä, niin kyllä sitten täytyy olla tyhmä.

Omaa syntulistaani en viitsi nettiin laittaa kokonaisuudessaan, jäisit niin kirkkaasti toiseksi ja tajuaisit olevasi menestyjä.

Mikään noista ei ole mahdoton asia. Aloita hakemalla apua masennukseen

Olet nuori, tiedät nyt miten ei pidä toimia joten nyt teet korjausliikkeet, maksat velan ja pidät huolen itsestäsi. Tsemppiä!

Kaik on männy.

Vierailija kirjoitti:

Jos toistat samoja virheitä, niin kyllä sitten täytyy olla tyhmä.

Tämän laukaisi jatkunut ja paheneva väkivalta. Edelleenkin kiroan, miksi olin ja tapasin sen ihmisen koska kaikki oli todella hyvin.

Sen pyörrenyrskyn jäljiltä elämä on aivan sekaisin.

Olen ennenkin kokenut traumaattisia kokemuksia ja sitten käy näin. Kaikki voimat lähtee ja tulee kaikenlaista.

Apua olen pyytänyt traumojen hoitoon, terapiaan matkalla mutta se on helvetin hidas prosessi.

Ap

No jos sinulla on ikääkin alle 30v, niin oikein hyvin on aikaa aloittaa alusta tai korjata asioita paremmalle tolalle.

Minulla on samoja ongelmia (ei alkoholia kuitenkaan, mutta selkävamma on), mutta olen melkein kuusikymppinen. Jos olisin sinun ikäisesi, ehtisin vielä nousta suosta monta kertaa. Nyt on aivan liian myöhäistä, joten kerron sinulle vain tämän: minä olen sinun mahdollisuuksistasi kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap hengaillut koko elämäni. Olen menettänyt aikanaan asuntoni ja sen myötä n 100 000 euroa. Kyllä sitä kuitenkin aina jotenkin selviää. Tsemppiä!

Okei, tsemppiä sinullekin.

Minä olen valitettavasti itse tyrinyt kaiken ja pahasti. Alkoholiongelman rinnalle tuli myös peliongelma.

Illat itken ja raivoan kuinka idiootti ihminen voi olla.

Pelkään usein etten selviä tästä kaikesta.

Ehkä yritän päästä velkasaneeraukseen.

Ap

Vedä sitä viinaa niin helpottaa!

Köysi kaupoille 😂

Ihanaa uhriutumista taas.

Vierailija kirjoitti:

Omaa syntulistaani en viitsi nettiin laittaa kokonaisuudessaan, jäisit niin kirkkaasti toiseksi ja tajuaisit olevasi menestyjä.

Kerro edes jotain?

Välillä mietin, että liioittelenko mutta oikeasti minulla on kamala olo tästä kaikesta mitä olen mennyt tekemään ja ihan itse. Oli silloin paha vaihe päällä ja itsetuhoisia ajatuksia, ajattelin, että ihan sama mitä tässä käy. Tiedän, että todella älytöntä mutta oli aika kun en jaksanut ottaa vastuuta. .

Sitten kun jäin sairaslomalle niin olen jaksanut edes alkaa unelmoimaan elämästä uudestaan. Olen hiljaa alkanut pohtimaan mitä tässä pitäisi tehdä ja mihin suuntaan mennä. Apua olen hakenut kyllä masennukseen mutta en vielä muuhun.

Haluan vain nousta tästä mutta en usko, että se käy ihan hetkessä nyt tällä kertaa koskaa energiat ovat niin nollissa. Olen ollut todella tunnollinen työntekijä ennen mutta nykyään uuvun niin mahdottoman helposti.

Ap

Se tunne, kun firma on vuodenvaihteessa ilmoittanut muutosneuvotteluista ja oma yksikkö lakkautetaan. Ikää yli 60 vuotta, tilillä 8 euroa, kaupungin vuokra-asunto, omaisuutta 0 euroa, ulosottovelkaa yli 60.000 euroa ja eläkekertymä vajaa 600 e/kk.

Sulla on vielä elämä edessä, mulla alkaa olla vaihtoehdot vähissä

Ihan ekana hommaudut alkoholiongelmasta eroon. Ota tilalle joku projekti tai harrastus. Jos tarvitset rentoutusta, niin älä käytä siihen alkoholia, vaan katso Youtubea/Netflixiä, niin saat ajatukset muualle.

Kaikkea et voi korjata elämässäsi kerralla, joten ota asia kerrallaan.

Laihduttaminen on toki varmasti ihan hyvä asia sinulle, mutta se ei ole tällä hetkellä tärkein asia. Sen ainakin voit siirtää siihen, kunnes "pahat päivät" ovat takanapäin.

Olet väsynyt, joten tarvitset lepoa. Nyt siis annat itsellesi luvan levätä. Päätät että et esim. seuraavaan 2 tuntiin tee mitään, etkä ajattele elämässäsi olevia ongelmia. Keskityt vain olemaan elossa. Ja kun olet levännyt sen verran, että jaksat tehdä muutakin kuin olla elossa, syö jotain. Sitten voit alkaa vaikka miettimään sitä, mitä hyvää sinulla on elämässäsi.

Olen pahoillani te, joilla on tukala tilanne. Toivottavasti osaatte silti nauttia elämästä.

Olen itse jossain määrin sellainen, joka tavoittelee aina isoja asioita ja haluan tehdä kaikki hyvin. Vaadin itseltäni paljon ja sitten kun tulee se masennuskausi niin en vain jaksa välittää. Sitten kun on tunne epäonnistumisesta niin lamaannun täysin.

Kun vain osaisin ottaa rauhallisemmin asiat, hengittää ja kertoa itselleen, että kyllä tästä noustaan ihan varmasti. Tilanne hävettää aika paljon ja sekin on ollut iso syy sille etten ole hakenut apua.

Alkoholia en siedä enää juoda yhtään, tulee todella vaikea olo ja ongelmat sen kun kasaantuvat.

Jos laihdun, se piristää, joten sitä tässä suoritan nyt.

Olen antanut itselleni koko vuoden aikaa panostaa hyvinvointiini. Ehkä se voima taas sieltä alkaa tulemaan ja jaksan taas alkaa tekemään ihan kokoaikaista työtä.

Ap

Nouset hyvinkin vielä. Minulla vähän sama tilanne, mutta olen 48 vuotta, ja uskon minäkin nousevani! Sinulla on vielä paljon enemmän mahdollisuuksia, koska olet nuorempi.

Mutta niin siis, ei mullakaan yhtään ystävää eikä puolisoa, velkaa hometalosta joka piti purkaa löytyy, painoa 130 kg, alkoholia olen juonut päivittäin paljon lähes 20 vuotta ja nyt vähentelemässä koska kroppa ei enää kestä, on pari sairauttakin plus vaihdevuosivaivat. 

Mutta yksi asia kerrallaan tästä etenen ja nousen. Alkoholin olen vähentänyt jo niin että juon vain 1-2 iltana viikossa, kun ennen se oli päivittäistä. Laihduttamista aloittelen seuraavaksi. Opettelen myös tehokkaammaksi töissäni, siihen auttaa sekin kun ei ole aamuisin krapula enää - näin vähennän riskiä joutua pois työpaikaltani jos yt:t tulee, ja riskiä joutua velkojeni kanssa vakaviin vaikeuksiin. Ehkä ajan kanssa, jos saan kunnolla itseäni niskasta kiinni, saan palkkaa korotettuakin.