Esitin työkkärin tädille tekopirteää ja suostuin kaikenlaisiin juttuihin, onko tästä enää paluuta?
Eli olen syvästi masentunut, jouduin työkkärin naisen kanssa keskusteluun jossa tehtiin työsuunnitelma. Minun pitäisi hakeutua kurssille ja tein jo haun työkkärin naisen kanssa koska en osannut kieltäytyä. Sitten toisena vaihtoehtoa oli mennä lähimyymälään harjoitteluun, tästäkään en osannut kieltäytyä vaan sanoin vaan että hyvä idea.
Oikeasti olen masentunut ja en ole nukkunut viikkoihin yhtään. Ja stressaan nyt näistä kursseista ja harjoitteluista mitä teen jos "tärppää". Ja sitten stressaa jos joudun, niin miten selitän työkkärille että kusetin heitä leikkimällä tekopirteää ja tervettä, muka että olisin työkykyinen. Voisiko joku nyt jelpata??
Kommentit (45)
Eikö sinulla siis ole mitään hoitoa ongelmiisi? Jos sinulla on lapsia, niin on velvollisuus yrittää hoitaa itseäsi parempaan kuntoon ja hankkia esim. saikkua siksi aikaa, että saat hoidettua itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin on. Päädyin ihan vakituisiin töihin tuolla asenteella aikoinaan. Mutta tosiaan pää on mitä on niin nyt olen tk eläkkeellä mt ongelmista. Minulla on tuota vikaa että menee joku ihme esitys päälle kun näen virkailijoita, lääkäreitä, kassoja, mitä vain. Kehitän jostain jonkun kummallisen yliempaattisen, pirteän tai hauskan version itsestäni. Yleensä jälkeenpäin kadun ja mietin mitä hemmettiä tapahtui äsken ja kuka se oli. Nytkin olen kehittänyt lapseni lääkärille itsestäni jonkun hysteerinen mamma version ja mietin miten kokoan itseni seuraavaan tapaamiseen oikeaksi itsekseni. Hakeudu nyt ap ainakin lääkäriin ja kerro masennuksestasi ja myös tavastasi tsempata.
Mulla on täysin sama vika (ei ap). Yksi diagnooseistani on dissosiatiivinen häiriö, epäilen että nuo ihme hahmot on oire siitä (minulla).
Sitä olen epäillyt myös omalle kohdalleni.
Dissosiaatiota? Tahattoman "roolin" ottaminen siis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin on. Päädyin ihan vakituisiin töihin tuolla asenteella aikoinaan. Mutta tosiaan pää on mitä on niin nyt olen tk eläkkeellä mt ongelmista. Minulla on tuota vikaa että menee joku ihme esitys päälle kun näen virkailijoita, lääkäreitä, kassoja, mitä vain. Kehitän jostain jonkun kummallisen yliempaattisen, pirteän tai hauskan version itsestäni. Yleensä jälkeenpäin kadun ja mietin mitä hemmettiä tapahtui äsken ja kuka se oli. Nytkin olen kehittänyt lapseni lääkärille itsestäni jonkun hysteerinen mamma version ja mietin miten kokoan itseni seuraavaan tapaamiseen oikeaksi itsekseni. Hakeudu nyt ap ainakin lääkäriin ja kerro masennuksestasi ja myös tavastasi tsempata.
Mulla on täysin sama vika (ei ap). Yksi diagnooseistani on dissosiatiivinen häiriö, epäilen että nuo ihme hahmot on oire siitä (minulla).
Sitä olen epäillyt myös omalle kohdalleni.
Dissosiaatiota? Tahattoman "roolin" ottaminen siis?
Selittäisittekö tarkemmin mistä on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin on. Päädyin ihan vakituisiin töihin tuolla asenteella aikoinaan. Mutta tosiaan pää on mitä on niin nyt olen tk eläkkeellä mt ongelmista. Minulla on tuota vikaa että menee joku ihme esitys päälle kun näen virkailijoita, lääkäreitä, kassoja, mitä vain. Kehitän jostain jonkun kummallisen yliempaattisen, pirteän tai hauskan version itsestäni. Yleensä jälkeenpäin kadun ja mietin mitä hemmettiä tapahtui äsken ja kuka se oli. Nytkin olen kehittänyt lapseni lääkärille itsestäni jonkun hysteerinen mamma version ja mietin miten kokoan itseni seuraavaan tapaamiseen oikeaksi itsekseni. Hakeudu nyt ap ainakin lääkäriin ja kerro masennuksestasi ja myös tavastasi tsempata.
Mulla on täysin sama vika (ei ap). Yksi diagnooseistani on dissosiatiivinen häiriö, epäilen että nuo ihme hahmot on oire siitä (minulla).
Sitä olen epäillyt myös omalle kohdalleni.
Dissosiaatiota? Tahattoman "roolin" ottaminen siis?
Oletko vielä paikalla?
Olitko sinä teininä j ä n n ä