On outoa että 1830-luvun Helsingissä on elänyt kreivejä ja markiiseja
Luen parhaillaan Kaari Utrion Rakas Henrietta-kirjaa. (Tammi, 1977).
Hgin seurapiirit vaikuttavat kauhean yläluokkaisilta mutta kaupunni itse kuvataan lähinnä maalaiskyläksi missä kadutkin hiekkateitä ja talot yksikerroksisia puutaloja kuin jossain Raumalla nykyään.
Kommentit (30)
Ihan helvetin outoa kun ensin oltiin osa kuningaskuntaa ja sen jälkeen keisarikuntaa :D.
Nyt tasavallan aikaan on tilalla sitten vuorineuvosta ja muuta turhaa titteliä :D
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on pıllu paikka.
Niin on! ~(|)~
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on pıllu paikka.
Niin on! ~(|)~
Kuolis.
Jos en vallan väärin muista, niin tuolla vuosikymmenellä Helsinki oli osa Venäjää, ja sitä ennen oli ollut Ruotsia. Vasta1920-luvulla aateliset vähenivät kovasti Suomesta, tai heillä ei ainakaan ollut enää sitä samaa arvoa ja merkitystä kuin oli ollut aiemmin.
Olisipa saanut olla aatelinen 1800-luvulla.
Monet kuuluisat keskiajan tunnetut linnoja rakennuttaneet aatelissuvut sammuivat 1900-luvun alussa. Viimeinen elossa oleva jäsen oli usein aivan rappiolla tai mielisairas. Esimerkiksi viimeinen Creutz eli muistaakseni kerjäläisenä Turussa.
Mannerheim on aatelissuku, Egotripin Knipi on aatelinen.
"Uh ah markiisi se sattuu
Ei se mitään, rakkauteeni tottuu"
Kaari Utrio oli nepobaby joka sai sopimuksen isänsä kustantamoon
Vierailija kirjoitti:
Monet kuuluisat keskiajan tunnetut linnoja rakennuttaneet aatelissuvut sammuivat 1900-luvun alussa. Viimeinen elossa oleva jäsen oli usein aivan rappiolla tai mielisairas. Esimerkiksi viimeinen Creutz eli muistaakseni kerjäläisenä Turussa.
Mannerheim on aatelissuku, Egotripin Knipi on aatelinen.
Joo on pikkupikkupikkuserkku. Suurimmalla osalla suomalaisia on aatelisia suvussaan. Ja joka toinen eurooppalainen on lähtöisin Charlemagne -suvusta.
Helsinki on pıllu paikka.