Nuori sai huonon yo-todistuksen. Mihin sillä pääsee opiskelemaan?
Pääseekö mihinkään. Lukion todistus sentään vähän parempi, mutta sekin aika huono.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Nuori voi myös korottaa yo-arvosanoja samalla kun lukee pääsykokeisiin. Monesti ne pääsykokeet tulee lukion kurssien sisällöistä, lukemalla uusintaan lukee samalla pääsykokeisiin.
Monesti.
Esim kauppatieteet
Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (opetushallituksen määräys 60/011/2015):
Taloustieto (YH2)
Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1)
Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) tai todennäköisyys ja tilastot (MAA10)
mun poika kirjoitti B:n paperit. Luki amk pääsykokeisiin ja valmistui tradenomiksi. Sit pääsi Jyväskylän Kauppiksen maisterilinjalle, ei ollu pääsykokeita vaan papereilla. Nyt gradua vaille kauppatieteiden maisteri, gradukin alkaa olla melkein valmis.
Ei sillä yo-todistuksella ole mitään merkitystä
ellei nyt ole aivan huippuarvosanat. Nyt
vaan lukemaan sisäänpääsykokeisiin.
Motivastio lukea pääsykokeisiin on
tärkeämpää kuin ylioppilastodistukset.
Vierailija kirjoitti:
mun poika kirjoitti B:n paperit. Luki amk pääsykokeisiin ja valmistui tradenomiksi. Sit pääsi Jyväskylän Kauppiksen maisterilinjalle, ei ollu pääsykokeita vaan papereilla. Nyt gradua vaille kauppatieteiden maisteri, gradukin alkaa olla melkein valmis.
Tämä hyvä esimerkki. Reittejä ja tapoja on monia, ne vaan pitää löytää.
Ihan mihin vaan opintoihin, joihin voi päästä pelkän pääsykokeen perusteella. Vaatii toki sitä, että pänttää pääsykoekirjat huolellisesti.
Vierailija kirjoitti:
mun poika kirjoitti B:n paperit. Luki amk pääsykokeisiin ja valmistui tradenomiksi. Sit pääsi Jyväskylän Kauppiksen maisterilinjalle, ei ollu pääsykokeita vaan papereilla. Nyt gradua vaille kauppatieteiden maisteri, gradukin alkaa olla melkein valmis.
Mä kuljin joskus saman tien. B:n paperit, joilla ei olisi päässyt yhtään mihinkään, mutta pääsin konepuolen inssilinjalle ilman pääsykokeita. Kärvistelin siellä 1,5 vuotta ja kun oli riittävästi opintoviikkoja niin hain ja pääsin yliopistoon lukemaan tietotekniikkaa maisteriohjelmaan.
Ei mahdollisuuksia on maailma täynnä eikä elämä lopu huonoon yo-todistukseen
Vierailija kirjoitti:
Poliisikouluun
Joskus ennen oli vitsi, et jos ei muualle kelpaa, niin Poliisikouluun. Ja jos ei sinne, niin armeijan kapiaiseksi. Ja jos ei edes sinnekään, niin rajavartijaksi.
Pääsykokeet. Pienemmille paikkakunnille pääsee yleensä helpommin. En suosittele yrittämään johonkin Aalto-yliopistoon tms.
Ei nuo oman pojan yo-paperit mitkään kovin kummoiset olleet, eikä lukion päättötodistuskaan. Pääsi pääsykokeiden kautta hyvillä pisteillä AMK:n opiskelemaan just sinne minne halusikin. Eli ihan turha murehtia sitä yo-todistusta.
En tiedä, miten yliopistot nykyään ovat järjestäneet, mutta aikoinaan yoon pyrkimisessä painoi enemmän valintakoe kuin koulun arvosanat. Jos ei pärjännyt valintakokeessa riittävän hyvin, ei päässyt sisään. Joihinkin yon oppiaineisiin kai edelleenkin helpompi päästä kuin joihinkin muihin. Eikä yliopisto tietenkään ole ainoa vaihtoehto.
Ei pidä masentua!
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet. Pienemmille paikkakunnille pääsee yleensä helpommin. En suosittele yrittämään johonkin Aalto-yliopistoon tms.
Ei kaikista ole lukuhommiin.
Lukio takana, se antaa kelpoisuuden hakea jatkoon. Se voi olla paljon käytännönläheisempää, esim LVI-insinööri, fysioterapeutti jne.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet. Pienemmille paikkakunnille pääsee yleensä helpommin. En suosittele yrittämään johonkin Aalto-yliopistoon tms.
Suomi on siinä mielessä erinomaisen kiitettävä paikka opiskelujen näkökulmasta, että opiskeli missä tahansa korkeakoulussa/ yliopostossa, niin taso on jokaisessa niin hyvä, että kaiksiat voi edetä ja päästä etenään uralla vaikka ja minne. Merkittävän suurta tasoeroa ei ole. Toki muutoksia tähän tilanteeseen saattaa tuoda muunohessa se, että korkeakoulut ja yliopistot ovat yhä enemmän vastuussa omasta rahoituksestaan. Samaan aikaan kun niiden pitäsi tarjota opiskelupaikkoja potentiaalisille opiskelijoille melkein yhtä paöjon kuin on ikäluokassa mahd. hakijoita. - Korkeakoulutus ei ole enää vain harvojen ja valittujen juttu. Eikä voi kuin ihmetellä, että onko se kaikki tarpeenkaan tai mitä keksitään lisää, että korkeakoulutus saataisiin menettämään loputkin arvostaan. - Arvpsta joka sillä joskus oli.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten on vaikea joskus ymmärtää, että kolmen vuoden pänttäys ei oikeasti ole paha rasti. Jos sitä ei hoida kunnolla, joutuu luovimaan useamman vuoden paljon vaikeammin, jotta saavuttaisi edes jonkinlaisen päämäärän (ammatin).
Arvosanoja voi korottaa kirjoituksissa. Ottaa, pänttää ja menee kirjoittamaan. Yksi väylä on myös Avoin yliopisto. Siellä itse asiassa kannattaakin testata, että miellyttääkseen joku ala niin paljoa että käyttää siihen opintorahojaan ja ensikertalaisuusoikeuttaan.
Arvosanoja voi korottaa tai mennä pääsykokeeseen. Ei missään nimessä kannata mennä sinne mihin vaan suoraan pääsee jos se ei oikeasti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten on vaikea joskus ymmärtää, että kolmen vuoden pänttäys ei oikeasti ole paha rasti. Jos sitä ei hoida kunnolla, joutuu luovimaan useamman vuoden paljon vaikeammin, jotta saavuttaisi edes jonkinlaisen päämäärän (ammatin).
Arvosanoja voi korottaa kirjoituksissa. Ottaa, pänttää ja menee kirjoittamaan. Yksi väylä on myös Avoin yliopisto. Siellä itse asiassa kannattaakin testata, että miellyttääkseen joku ala niin paljoa että käyttää siihen opintorahojaan ja ensikertalaisuusoikeuttaan.
Ja Avoin AMK
Minä pääsin lukion jälkeen logistiikka amikseen ja rekkakuskiksi kaikkien entisten vankien yms. elämän kallujen sekaan. Ei ollut lukiosta mitään hyötyä. Sai siellä ruuan. Ei muuta oikeaa hyötyä. Kaikki A tasoa ja yks B ja Yks C. Turha koulu, jos älykkyysosamäärä ei ole keskiarvoa ylempää tasoa.
Poliisikouluun