Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saanko miehenä oikeasti olla heikko välillä
30.12.2022 |
Eilen kävi tällainen homma, että puhuin kumppanilleni asuntosijoitussuunnitelmista mitä olin tehnyt excelillä. Olin innoissani niistä ja selitin kaikenlaista yksityiskohdista. Hän oli hyvin vaitonainen, kunnes jonkin ajan päästä nousi vihaisena ylös ja alkoi ränttäämään, että teen suunnitelmia joiden toteutumisesta en voi olla yhtään varma ja että se on todella typerää. Yritin vastata hänelle että olen ottanut laskelmissa huomioon kaiken mitä pystyy ja että mulla on koulutus rahoitusalalle, että miten hän voi sanoa etten ymmärrä asiasta tarpeeksi. Hän vain jatkoi asiasta ränttäämistä ja sanoi, että mun pitäisi keskittyä hankkimaan sellainen työ, että mulla olisi ylipäätään varaa hankkia asunto edes Helsingistä.
Jotenkin en osaa kai käsitellä sitä, että mua aletaan arvostella tuolla tavalla kun en ole tehnyt mitään, niin vaikka yritin puolustella itseäni niin samalla osa kropastani tärisi. Kumppani sitten tarttui tähän jaalkoi räyhäämään että miksen voi ottaa tätä normaalina vaan menen ihan sekaisin. Kysyin "miten niin?" "No sähän täriset", hän vastasi ja osoitti jalkaani. Sen jälkeen hän meni toiseen huoneeseen ja sulki oven perässää. Pian tämän jälkeen lähdin kotiini. Ei paljoa puhuttu enää.
Kommentit (70)
Tietenkin saa olla, ihminen mieskin vain on. Jos naisesi ei kestä sinulta mitään tunteita vaan pilkkaa sua niistä ja pitää tunteita heikkoutena, se on ihan sitä samaa henkistä väkivaltaa mitä me naisetkin koetaan.
Ja tuollainen: "sähän täriset" on juuri sitä toisen tunteiden vähättelyä, ettei tunne mitään empatiaa toista kohtaan kun koko kehollaan reagoi tilanteeseen. En ikinä käyttäytyisi noin miestäni kohtaan jota aidosti rakastan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kumppanin kanssa? Eikö olisi kivempaa olla draamattoman ihmisen kanssa joka ei saa raivokohtauksia. Miten tuo parisuhde olisi hyväksi, jos toinen ei ymmärrä sinua oikein ja suuttuu vaan, ei jää ainoaksi kerraksi jos on reagoiva. Vaikka olisit jossain asiassa "väärässäkin" joskus, eikö asian voi ilmaista rauhallisesti hänen puolelta. -Tavallaan hermostuminen on mahdollista, jos asia on liian uusi toiselle, ahdistaa, yhtäkkisiä ideoita ja hän kokee ettei ole otettu huomioon mielipiteissä /tunteissa, idea vaikuttaa häneenkin ehkä - mutta välikohtausten luominen ei ole kiva. Pariterapia, ero, muuta? Vaikka olisi utopistinen idea toisen mielestä, miksi hän lyttää haaveesi, voihan ihmisellä olla silti aina unelmia toteutui tai ei. Entä hänen toiveet? Vai suuttuiko siksi ettei niitä toiveita voi toteuttaa hänellekään, että tavallaan luot hänen mielestä turhia toiveita hänellekin.
Nii en tiedä. Tuntuu kumppanin löytäminen muutenkin niin mahdottomalta tehtävältä nykyään, että ihan hevillä ei oikein uskalla naista jättää.
No uskalsin puhua noista omista suunnitelmista koska hänkin on suunnitellut asunnon ostamista yksin ja käynyt näytöissäkin. Mun ajatuksena oli ostaa asunto ja jättää se myöhemmin sijoitusasunnoksi, sitten jos muutan hänen kanssaan yhteen.
AP
Nuorena ajattelin aina noin että vaikeaa löytää kumppani ja kärsi väärässä seurassa. Mutta sinkkuna on kivempaa, kuin vaikean ihmisen kanssa tai uutta katsoen, mitä se ikinä onkaan. Jos hän suunnittelee asunnon ostamista yksin, miksi sinä et saisi? Luuliko että olet eroamassa tai asumassa erillään, sen sanottuasi vai mikä harmitti. Älä muuta yhteen jos tilanne on jo nyt tuo?
En tiedä mitä ajatteli. Mut oon kokenu että deittailu on tosi lannistavaa ja vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti. Ei oo oikein kauhea kiire sinkuksi. Sit kun perhekin pitäis vielä perustaa ja jis uuden tyttöystävän löytäminen on yhtä vaikeeta kuin tän nykysen ja ite vaan vanhenen...
AP
Ja toi edellinen saa mut varmaan kuulostamaan epävarmalta, mut mistäs ammennat itsevarmuutta kun kokemus on se, ettei naiset vaan kovin usein ihastu muhun? Fantasioilleko sen itsevarmuuden rakentaisi? Usein kun oon kokenu että teen ns. kaiken oikein enkä oo mikään kävelevä red flag, niin nainen haluaa silti vaan fwb-jutun.
AP
Ehkä se itsevarmuus tulee siitä, että "tiedät" että tapaat jossain vaiheessa kivan tytön, jonka kanssa haluat perustaa perheen. Voit sitten hymyillen ja omana itsenäsi jutella naisten kanssa ja vain rauhassa odotella, että se oikea tulee vastaan. Tuo nykyinen tytteli kuulostaa vähän ahdistavalta. Ei parisuhteen pitäisi olla tuollaista, vaikka välillä kinastellaankin ja ollaan eri mieltä.
Nuorempana mulla oli käsitys, että parisuhteita kyllä syntyy kunhan vaan tapaa ihmisiä ja tekee aloitteita. Siis että mille syntyy. Aika ja kokemukset on tehny tehtävänsä ja enää en rehellisesti usko että kovin täyspäiset naiset kiinnostuu musta. Fwb-mielessä ehkä tsägällä. Kyllähän sen Jesse Puljujärvenkin usko siihen, että hänestä tulee hyvä nhl-pelaaja, on rapistunu kun on tarpeeks monta vuotta menny pelit huonosti. Näin siinä käy jos perustaa toiveensa tosiasioille eikä jollekin megalomaanisille fantasioille.
AP
Et voi saada ihmisiä kiinnostumaan sinusta muuten kuin olemalla sinä. Ja parisuhde sitten tulee jos on tullakseen. Oletko edes itse aidosti kiinnostunut nykyisestä kumppanistasi, vähän kyllä epäilen. Suoraan sanoen vaikuttaa siltä että sinulle on kelvannut kuka tahansa jolla on pimppi ja suostuu kanssasi parisuhteeseen.
Kunpa löytäisikin miehen, joka on heikko välillä. Oma kokemus on se, että naisen on pakko olla se vahva, joka hoitaa kaiken, lohduttaa, rohkaisee, on aloitteellinen, suunnittelee ja järjestää, panee omat heikkoutensa taka-alalle.
Kunpa saisin olla heikko välillä.
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kumppanin kanssa? Eikö olisi kivempaa olla draamattoman ihmisen kanssa joka ei saa raivokohtauksia. Miten tuo parisuhde olisi hyväksi, jos toinen ei ymmärrä sinua oikein ja suuttuu vaan, ei jää ainoaksi kerraksi jos on reagoiva. Vaikka olisit jossain asiassa "väärässäkin" joskus, eikö asian voi ilmaista rauhallisesti hänen puolelta. -Tavallaan hermostuminen on mahdollista, jos asia on liian uusi toiselle, ahdistaa, yhtäkkisiä ideoita ja hän kokee ettei ole otettu huomioon mielipiteissä /tunteissa, idea vaikuttaa häneenkin ehkä - mutta välikohtausten luominen ei ole kiva. Pariterapia, ero, muuta? Vaikka olisi utopistinen idea toisen mielestä, miksi hän lyttää haaveesi, voihan ihmisellä olla silti aina unelmia toteutui tai ei. Entä hänen toiveet? Vai suuttuiko siksi ettei niitä toiveita voi toteuttaa hänellekään, että tavallaan luot hänen mielestä turhia toiveita hänellekin.
Nii en tiedä. Tuntuu kumppanin löytäminen muutenkin niin mahdottomalta tehtävältä nykyään, että ihan hevillä ei oikein uskalla naista jättää.
No uskalsin puhua noista omista suunnitelmista koska hänkin on suunnitellut asunnon ostamista yksin ja käynyt näytöissäkin. Mun ajatuksena oli ostaa asunto ja jättää se myöhemmin sijoitusasunnoksi, sitten jos muutan hänen kanssaan yhteen.
AP
Nuorena ajattelin aina noin että vaikeaa löytää kumppani ja kärsi väärässä seurassa. Mutta sinkkuna on kivempaa, kuin vaikean ihmisen kanssa tai uutta katsoen, mitä se ikinä onkaan. Jos hän suunnittelee asunnon ostamista yksin, miksi sinä et saisi? Luuliko että olet eroamassa tai asumassa erillään, sen sanottuasi vai mikä harmitti. Älä muuta yhteen jos tilanne on jo nyt tuo?
En tiedä mitä ajatteli. Mut oon kokenu että deittailu on tosi lannistavaa ja vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti. Ei oo oikein kauhea kiire sinkuksi. Sit kun perhekin pitäis vielä perustaa ja jis uuden tyttöystävän löytäminen on yhtä vaikeeta kuin tän nykysen ja ite vaan vanhenen...
AP
Ja toi edellinen saa mut varmaan kuulostamaan epävarmalta, mut mistäs ammennat itsevarmuutta kun kokemus on se, ettei naiset vaan kovin usein ihastu muhun? Fantasioilleko sen itsevarmuuden rakentaisi? Usein kun oon kokenu että teen ns. kaiken oikein enkä oo mikään kävelevä red flag, niin nainen haluaa silti vaan fwb-jutun.
AP
Ehkä se itsevarmuus tulee siitä, että "tiedät" että tapaat jossain vaiheessa kivan tytön, jonka kanssa haluat perustaa perheen. Voit sitten hymyillen ja omana itsenäsi jutella naisten kanssa ja vain rauhassa odotella, että se oikea tulee vastaan. Tuo nykyinen tytteli kuulostaa vähän ahdistavalta. Ei parisuhteen pitäisi olla tuollaista, vaikka välillä kinastellaankin ja ollaan eri mieltä.
Nuorempana mulla oli käsitys, että parisuhteita kyllä syntyy kunhan vaan tapaa ihmisiä ja tekee aloitteita. Siis että mille syntyy. Aika ja kokemukset on tehny tehtävänsä ja enää en rehellisesti usko että kovin täyspäiset naiset kiinnostuu musta. Fwb-mielessä ehkä tsägällä. Kyllähän sen Jesse Puljujärvenkin usko siihen, että hänestä tulee hyvä nhl-pelaaja, on rapistunu kun on tarpeeks monta vuotta menny pelit huonosti. Näin siinä käy jos perustaa toiveensa tosiasioille eikä jollekin megalomaanisille fantasioille.
AP
Eihän tuo nyt mikään "megalomaninen fantasia" kuitenkaan ole. Epätoivo parisuhteessa tai sen etsimisessä jotenkin näkyy päälle ja muuttaa ihmistä. Silloin ei voi olla oma höveli itsensä, eivätkä ihmiset kiinnostu. Ehkä nykyinen tyttösikin jotenkin vaistoaa sen ja sen takia ärhentelee. Tosin hänen suhtautumisensa tuohon tärinään kuulosti varsin omituiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kumppanin kanssa? Eikö olisi kivempaa olla draamattoman ihmisen kanssa joka ei saa raivokohtauksia. Miten tuo parisuhde olisi hyväksi, jos toinen ei ymmärrä sinua oikein ja suuttuu vaan, ei jää ainoaksi kerraksi jos on reagoiva. Vaikka olisit jossain asiassa "väärässäkin" joskus, eikö asian voi ilmaista rauhallisesti hänen puolelta. -Tavallaan hermostuminen on mahdollista, jos asia on liian uusi toiselle, ahdistaa, yhtäkkisiä ideoita ja hän kokee ettei ole otettu huomioon mielipiteissä /tunteissa, idea vaikuttaa häneenkin ehkä - mutta välikohtausten luominen ei ole kiva. Pariterapia, ero, muuta? Vaikka olisi utopistinen idea toisen mielestä, miksi hän lyttää haaveesi, voihan ihmisellä olla silti aina unelmia toteutui tai ei. Entä hänen toiveet? Vai suuttuiko siksi ettei niitä toiveita voi toteuttaa hänellekään, että tavallaan luot hänen mielestä turhia toiveita hänellekin.
Nii en tiedä. Tuntuu kumppanin löytäminen muutenkin niin mahdottomalta tehtävältä nykyään, että ihan hevillä ei oikein uskalla naista jättää.
No uskalsin puhua noista omista suunnitelmista koska hänkin on suunnitellut asunnon ostamista yksin ja käynyt näytöissäkin. Mun ajatuksena oli ostaa asunto ja jättää se myöhemmin sijoitusasunnoksi, sitten jos muutan hänen kanssaan yhteen.
AP
Nuorena ajattelin aina noin että vaikeaa löytää kumppani ja kärsi väärässä seurassa. Mutta sinkkuna on kivempaa, kuin vaikean ihmisen kanssa tai uutta katsoen, mitä se ikinä onkaan. Jos hän suunnittelee asunnon ostamista yksin, miksi sinä et saisi? Luuliko että olet eroamassa tai asumassa erillään, sen sanottuasi vai mikä harmitti. Älä muuta yhteen jos tilanne on jo nyt tuo?
En tiedä mitä ajatteli. Mut oon kokenu että deittailu on tosi lannistavaa ja vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti. Ei oo oikein kauhea kiire sinkuksi. Sit kun perhekin pitäis vielä perustaa ja jis uuden tyttöystävän löytäminen on yhtä vaikeeta kuin tän nykysen ja ite vaan vanhenen...
AP
Ja toi edellinen saa mut varmaan kuulostamaan epävarmalta, mut mistäs ammennat itsevarmuutta kun kokemus on se, ettei naiset vaan kovin usein ihastu muhun? Fantasioilleko sen itsevarmuuden rakentaisi? Usein kun oon kokenu että teen ns. kaiken oikein enkä oo mikään kävelevä red flag, niin nainen haluaa silti vaan fwb-jutun.
AP
Ehkä se itsevarmuus tulee siitä, että "tiedät" että tapaat jossain vaiheessa kivan tytön, jonka kanssa haluat perustaa perheen. Voit sitten hymyillen ja omana itsenäsi jutella naisten kanssa ja vain rauhassa odotella, että se oikea tulee vastaan. Tuo nykyinen tytteli kuulostaa vähän ahdistavalta. Ei parisuhteen pitäisi olla tuollaista, vaikka välillä kinastellaankin ja ollaan eri mieltä.
Nuorempana mulla oli käsitys, että parisuhteita kyllä syntyy kunhan vaan tapaa ihmisiä ja tekee aloitteita. Siis että mille syntyy. Aika ja kokemukset on tehny tehtävänsä ja enää en rehellisesti usko että kovin täyspäiset naiset kiinnostuu musta. Fwb-mielessä ehkä tsägällä. Kyllähän sen Jesse Puljujärvenkin usko siihen, että hänestä tulee hyvä nhl-pelaaja, on rapistunu kun on tarpeeks monta vuotta menny pelit huonosti. Näin siinä käy jos perustaa toiveensa tosiasioille eikä jollekin megalomaanisille fantasioille.
AP
Et voi saada ihmisiä kiinnostumaan sinusta muuten kuin olemalla sinä. Ja parisuhde sitten tulee jos on tullakseen. Oletko edes itse aidosti kiinnostunut nykyisestä kumppanistasi, vähän kyllä epäilen. Suoraan sanoen vaikuttaa siltä että sinulle on kelvannut kuka tahansa jolla on pimppi ja suostuu kanssasi parisuhteeseen.
Aikamoinen syytös. Ei mun olisi tarvinnut olla niin kauan sinkkuna jos mulle kelpaisi "kuka vaan jolla on pimppi ja joka haluaa kanssani parisuhteeseen."
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kumppanin kanssa? Eikö olisi kivempaa olla draamattoman ihmisen kanssa joka ei saa raivokohtauksia. Miten tuo parisuhde olisi hyväksi, jos toinen ei ymmärrä sinua oikein ja suuttuu vaan, ei jää ainoaksi kerraksi jos on reagoiva. Vaikka olisit jossain asiassa "väärässäkin" joskus, eikö asian voi ilmaista rauhallisesti hänen puolelta. -Tavallaan hermostuminen on mahdollista, jos asia on liian uusi toiselle, ahdistaa, yhtäkkisiä ideoita ja hän kokee ettei ole otettu huomioon mielipiteissä /tunteissa, idea vaikuttaa häneenkin ehkä - mutta välikohtausten luominen ei ole kiva. Pariterapia, ero, muuta? Vaikka olisi utopistinen idea toisen mielestä, miksi hän lyttää haaveesi, voihan ihmisellä olla silti aina unelmia toteutui tai ei. Entä hänen toiveet? Vai suuttuiko siksi ettei niitä toiveita voi toteuttaa hänellekään, että tavallaan luot hänen mielestä turhia toiveita hänellekin.
Nii en tiedä. Tuntuu kumppanin löytäminen muutenkin niin mahdottomalta tehtävältä nykyään, että ihan hevillä ei oikein uskalla naista jättää.
No uskalsin puhua noista omista suunnitelmista koska hänkin on suunnitellut asunnon ostamista yksin ja käynyt näytöissäkin. Mun ajatuksena oli ostaa asunto ja jättää se myöhemmin sijoitusasunnoksi, sitten jos muutan hänen kanssaan yhteen.
AP
Nuorena ajattelin aina noin että vaikeaa löytää kumppani ja kärsi väärässä seurassa. Mutta sinkkuna on kivempaa, kuin vaikean ihmisen kanssa tai uutta katsoen, mitä se ikinä onkaan. Jos hän suunnittelee asunnon ostamista yksin, miksi sinä et saisi? Luuliko että olet eroamassa tai asumassa erillään, sen sanottuasi vai mikä harmitti. Älä muuta yhteen jos tilanne on jo nyt tuo?
En tiedä mitä ajatteli. Mut oon kokenu että deittailu on tosi lannistavaa ja vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti. Ei oo oikein kauhea kiire sinkuksi. Sit kun perhekin pitäis vielä perustaa ja jis uuden tyttöystävän löytäminen on yhtä vaikeeta kuin tän nykysen ja ite vaan vanhenen...
AP
Ja toi edellinen saa mut varmaan kuulostamaan epävarmalta, mut mistäs ammennat itsevarmuutta kun kokemus on se, ettei naiset vaan kovin usein ihastu muhun? Fantasioilleko sen itsevarmuuden rakentaisi? Usein kun oon kokenu että teen ns. kaiken oikein enkä oo mikään kävelevä red flag, niin nainen haluaa silti vaan fwb-jutun.
AP
Ehkä se itsevarmuus tulee siitä, että "tiedät" että tapaat jossain vaiheessa kivan tytön, jonka kanssa haluat perustaa perheen. Voit sitten hymyillen ja omana itsenäsi jutella naisten kanssa ja vain rauhassa odotella, että se oikea tulee vastaan. Tuo nykyinen tytteli kuulostaa vähän ahdistavalta. Ei parisuhteen pitäisi olla tuollaista, vaikka välillä kinastellaankin ja ollaan eri mieltä.
Nuorempana mulla oli käsitys, että parisuhteita kyllä syntyy kunhan vaan tapaa ihmisiä ja tekee aloitteita. Siis että mille syntyy. Aika ja kokemukset on tehny tehtävänsä ja enää en rehellisesti usko että kovin täyspäiset naiset kiinnostuu musta. Fwb-mielessä ehkä tsägällä. Kyllähän sen Jesse Puljujärvenkin usko siihen, että hänestä tulee hyvä nhl-pelaaja, on rapistunu kun on tarpeeks monta vuotta menny pelit huonosti. Näin siinä käy jos perustaa toiveensa tosiasioille eikä jollekin megalomaanisille fantasioille.
AP
Eihän tuo nyt mikään "megalomaninen fantasia" kuitenkaan ole. Epätoivo parisuhteessa tai sen etsimisessä jotenkin näkyy päälle ja muuttaa ihmistä. Silloin ei voi olla oma höveli itsensä, eivätkä ihmiset kiinnostu. Ehkä nykyinen tyttösikin jotenkin vaistoaa sen ja sen takia ärhentelee. Tosin hänen suhtautumisensa tuohon tärinään kuulosti varsin omituiselta.
Joo mut ei tässä edelleenkään päästä yli siitä, että odotusten on pakko jossain määrin rakentua tosiasioille. Oli mullakin kovasti uskoa omaan kelpaavuuteen ennen pitkää sinkkuusjaksoa, joka karisti luulot pois.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kunpa löytäisikin miehen, joka on heikko välillä. Oma kokemus on se, että naisen on pakko olla se vahva, joka hoitaa kaiken, lohduttaa, rohkaisee, on aloitteellinen, suunnittelee ja järjestää, panee omat heikkoutensa taka-alalle.
Kunpa saisin olla heikko välillä.
N32
Joo ei se todellakaan mene niin että "nainen saa olla kiltti ja heikko". Paitsi tietysti niiden miesten mielestä jotka oikein etsimällä etsii alistuvaa naista, jota on helppo hyväksikäyttää. Ei se heikkous naisillakaan mikään suosittu piirre ole normaalien ja hyvien miesten mielestä. Kyllä ne miehet tykkää vahvoista naisista jotka ovat aikaansaavia, jämäköitä, suorasanaisia, sosiaalisia eikä varsinkaan ujoja ja epävarmoja mököttäjiä. Että ei ole mikään sukupuoleen sidottu asia tämä.
Ongelma on siinä ettei herkkistyypit oikein kohtaa toisiaan. Eikä herkät ihmiset välttämättä enää edes halua uutta parisuhdetta yhden koettuaan, koska he tiedostavat olevansa jokaisessa uudessakin parisuhteessa se "tossu". Dominoivat tyypit sen sijaan haluavat aina uusia ja taas uusia parisuhteita vaikka loputtomiin koska he ovat niissä aina se päällepäsmäri eli se ainut joka saa suhteesta jotain. Vähän kuin verenimijät.
Ap, saanko antaa neuvon?
Jos en, lopeta lukeminen tähän. Muussa tapauksessa:
Älä enää ihmettele asiaa Mammalla, vaan keskity puhumaan rakkaasi kanssa. Kysy miksi hän sanoi mitä sanoi, kerro miltä sinusta tuntui, sano hänelle mitä haluat ja kysy häneltä mitä hän haluaa. Avaa rehellinen ja myönteinen keskusteluyhteys. Tiedän että se on vaikeaa, mutta se on välttämätöntä.
Nämä asiat eivät yleensä ratkea random-keskustelupalstoilla, nämä ratkeavat pariskunnan välisillä keskusteluilla, tai sitten eivät ratkea, missä tapauksessa sinua odottaa jälleen sinkkuus. Ja sekään ei ole huono juttu, toisin kuin incelit väittävät. Miehen(kin) on parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.
Tsemii.
Alue: Aihe vapaa
Nuorempana mulla oli käsitys, että parisuhteita kyllä syntyy kunhan vaan tapaa ihmisiä ja tekee aloitteita. Siis että mille syntyy. Aika ja kokemukset on tehny tehtävänsä ja enää en rehellisesti usko että kovin täyspäiset naiset kiinnostuu musta. Fwb-mielessä ehkä tsägällä. Kyllähän sen Jesse Puljujärvenkin usko siihen, että hänestä tulee hyvä nhl-pelaaja, on rapistunu kun on tarpeeks monta vuotta menny pelit huonosti. Näin siinä käy jos perustaa toiveensa tosiasioille eikä jollekin megalomaanisille fantasioille.
AP