Sydän särkyy, kun ammattikoulusta valmistunut lapsi ei löydä työtä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin työttömäksi vuosi sitten ja mietin alan vaihtoa. Sähkäri oli yksi vaihtoehto, mitä pyörittelin. Ei siis ole heillekään töitä. Kelle on, jos hoitoalaa ei lasketa?

Sähköalalla on töitä varsinkin jos suuntautuu teollisuuspuolelle. Tietenkin pitää olla myös valmis tekemään silloin hikisempiä ja likaisempia hommia kuin talosähkärit ja se tuntuu olevan erityisesti nuorille sähkäreille ongelma.

Ok, pitää vielä tutkia asiaa. Tärkeimmät kriteerini uudelle alalle ovat 1. Erinomainen työllisyystilanne työnhakijan kannalta. 2. Palkka yli 2000e/kk. 3. Voi opiskella esim. Oppisopimuksella.

Vierailija kirjoitti:

Amiksessa pitäisi jotenkin kummasti oppia tekemään työt ilman että kukaan opettaa niitä tekemään. Tai sitten pitäisi olla kauhean oma-aloitteinen ja kysyä itse opettajilta. Rehellisesti sanoen, en tiedä mistä amattiopettajille maksetaan palkkaa. Tämä koskee nimenomaan miesten perinteisiä aloja.

Työharjoittelu on se paikka, josta voi saada jalansijan työpaikkaan. Pitäisi siellä näyttää kykynsä.

Tuntuu, että menee nuorilla hukkaan nuo vuodet koulussa, kun eivät saa sellaista opetusta kuin kuuluisi. En yhtään ihmettele, että työllistyminen on vaikeaa.

Itse kokemusta kun olen 2 ammattikoulun linjaa käynyt. Molempiin aloihin sain töitä ja tein niissä ensimmäisissä paikoissa heti toisessa 3.5 vuotta ja toisen linjan töissä 3 vuotta. Siis suoraan koulusta ja toisen paikan sain het armeijan jälkeen. Ei mitään ongelmaa suoriutua annetuista töistä. Nyt kun olen itse palkannut nuoria vasta valmistuneita niin jälki tai taso on aivan kamalaa. Ammattikoulut pilattu total. Ei ne osaa mitään ilman että ammattilainen seisoo vieressä. Se tulee hiton kalliiksi seisottaa ja vahtia ettei satojen tuhansien eurojen koneet lennä kappaleiksi niiden käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vaan etsimään työharjoittelu tai - kokeilupaikkaa. Eihän ne vastavalmistuneelle yleensä ole tarkoitettuja, mutta jossei käytännön kokemusta ole niin sitä ois saatava. Ja avoimia hakemuksia eri paikkoihin rohkeasti, tsemppiä nuorelle ja äidille!

Työharjoittelut on jo suoritettu koulussa. MIssä ja minkä kautta meinasit että niitä enää suoritettaisiin ja miksi jos on jo ammattiin valmistunut?

Työkokeilu oli kai mahdollista koska henkilö on ollut "poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden takia" ja siksi pitää nyt katsoa onko ammattitaito vanhentunut. Itse kieltäisin tämänkin koska kyseessä on suht vastikään valmistunut. MInkä tasoinen koulutus meillä on jos omaa alaansa pitää mennä kokeilemaan?

Oma suositukseni on hakea muitakin paikkoja kuin oman alan. Esim. varastolle töihin (joo, tiedän ettei nähinkään vaan kävellä sisään ja suhteilla mennään jne.) ja hyvällä tuurilla saattaa sieltä sitten päästä tekemään jotain asennuksia ainakin teknologiateollisuuden yrityksissä kun näkevät että on hyvä työntekijä. Jos haluaa rakennuksille töihin niin sitten onkin kinkkisempi juttu.

Ei näin.

Ei missään nimessä mihinkään varastolle tai pikaruokapaikkaan, vaan oman alan paikkaan työkokeiluun, ellei työpaikkaa saa. Siinä samalla oppii, nyt on ihan paras aika etsiä se työkokeilupaikka, hakea sitten kesätöitä samasta firmasta kun ammattitaito on karttunut ja siitä sitten kesätyön päälle vakipaikkaa.

Ei missään nimessä lähdetä toiselle alalle unohtamaan niitä vähiäkin oppeja mitä koulusta on saatu ja hukkaamaan koko koulutusta. Jos kaveri on keväällä valmistunut ja hakenut turhaan paikkoja yli puoli vuotta niin ei sitä tässä kohtaa suoraan enää sähkäriksi palkata.

Oman alan kokeilu kiellettiin jokunen vuosi sitten. Miksi pitäisikään laskea ammattitaitoisia kokeilemaan työntekoa ilmaiseksi? Kyllä nitä harjoitteluita on ollut jo opinnoissa ja niissä on kokeiltu. Jos ei niin sitten vika on koulutusjärjestelmässä ja sen uusiminen tarpeellista.

Ja tiedän että käytännössä tätä ei noudateta vaan te-toimisto saattaa päästää omaa alaa kokeilemaan. Perehdytys kuuluisi yritykselle eikä tehtäväksi yhteiskunnan kustannuksella. Eri asia tietenkin oikeat pitkäaikaistyöttömät tai ne jotka ovat olleet työssä toisella alalla pitkään ja haluavat testata vieläkö hommat sujuvat mutta jotain vialla jos puolisen vuotta työttömyyttä aiheuttaa tämän.

Milloin on valmistunut? Kyllä yleensä viimeistään kesäloma-ajan alussa töitä löytyy eli siinä toukokuussa.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluissa opetuksen sisältö ja toteutus muuttui niin paljon, että ilman koronaakin oli jo vaikea työllistyä. Useammalla alalla on tuskailtu ettei nuoret osaa koulusta päästessään samoja perusasioita mitä ennen koulutusuudistusta.  Tämä nostaa kynnystä työllistymiseen, koska pienissä yrityksissä ei ole sitoa resursseja näiden aukkojen paikkaamiseen ja kädestä pitelyyn. Korona ei varsinaisesti ole ratkaisevasti vaikuttanut osaamiseen vaan valmistumisen pitkittymiseen.

Tämä on ihan totta. Töitä olisi, meilläkin on yhtenään huollossa sähkömiehen paikkaa auki. Vaan hyviä työntekijöitä on vaikeaa saada. Jos asenne on kohdillaan mutta ei paljoa osaa, se voidaan vielä korjata, mutta ihan liikaa on tullut näitä joilla se asennekin on mitä sattuu ja palkkaa pitäisi saada jalkojen pöydällä pitämisestä. Monelle nuorelle jo aikainen aamuherätys ja pitkä työmatka (sijainti ei kaupungissa, bussi kyllä kulkee) on liikaa. Aika nopeasti ovat tulleet varovaisiksi ja ihan varmasti palkkaavat jonkun jolla on jo kunnolla työkokemusta mikäli mahdollista, suodattaahan sillä toivottomimmat tapaukset pois. Tämä on toki ikävää niille uusille joilla oikeasti olisi motivaatiota, mutta kyllä se syö vakihenkilökuntaakin kun joutuu jonnen toisensa jälkeen perehdyttämään ilman että siitä tulee mitään hyötyä kellekään lopulta. Hyvät työntekijät tulee ja jää taloon monesti jo kesätöissä tai harjoitteluissa, huonoille ei tarjota uutta sopimusta. Kunhan alkuun pääsee töitä löytyy varmasti. Nyt pitää vaan keksiä jostain se ensimmäinen, vaikka pienellä palkalla syrjäseudulta, ja olla siellä skarppina, vuoden päästä revitään töihin.

Muutto pk-seudulle, niin löytyy töitä.

Oli tai intti käytynä, niin sähkäri tai kuka vaan hakeutuu MPK:n sähkövoimakursseille 1 ja 2. Pitää tosin olla vähintään 18 v lasissa. Sitten on todistusta myös varavoimapuolesta. Jos sellainen paperi olisi varsinkin isoihin hinattaviin voimakoneisiin, niin inttikin menisi leppoisasti ison dieselin laulua kuunnellessa. Työnhaussa etua myös kun raksahommissa on usein työmaasähköt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksessa pitäisi jotenkin kummasti oppia tekemään työt ilman että kukaan opettaa niitä tekemään. Tai sitten pitäisi olla kauhean oma-aloitteinen ja kysyä itse opettajilta. Rehellisesti sanoen, en tiedä mistä amattiopettajille maksetaan palkkaa. Tämä koskee nimenomaan miesten perinteisiä aloja.

Työharjoittelu on se paikka, josta voi saada jalansijan työpaikkaan. Pitäisi siellä näyttää kykynsä.

Tuntuu, että menee nuorilla hukkaan nuo vuodet koulussa, kun eivät saa sellaista opetusta kuin kuuluisi. En yhtään ihmettele, että työllistyminen on vaikeaa.

Itse kokemusta kun olen 2 ammattikoulun linjaa käynyt. Molempiin aloihin sain töitä ja tein niissä ensimmäisissä paikoissa heti toisessa 3.5 vuotta ja toisen linjan töissä 3 vuotta. Siis suoraan koulusta ja toisen paikan sain het armeijan jälkeen. Ei mitään ongelmaa suoriutua annetuista töistä. Nyt kun olen itse palkannut nuoria vasta valmistuneita niin jälki tai taso on aivan kamalaa. Ammattikoulut pilattu total. Ei ne osaa mitään ilman että ammattilainen seisoo vieressä. Se tulee hiton kalliiksi seisottaa ja vahtia ettei satojen tuhansien eurojen koneet lennä kappaleiksi niiden käsissä.

Mun putkarimieheni on myös valitellut sitä, että aivan uskomattoman onnettomia hiihtäjiä suurin osa nuorista työntekijöistä. Eivät osaa hommia eivätkä edes opi niitä, vaikka opettaisi kädestä pitäen. Ovat laiskoja, saamattomia ja aloitekyvyttömiä. Töissä tulee myös paljon virheitä, joita kokeneemmat joutuvat korjailemaan. Ehkä yksi kymmenestä on potentiaalinen hyvä työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Muutto pk-seudulle, niin löytyy töitä.

Tämä + verkostoutua eli suhteet.

Kaikki tuttavien, sukulaisten, naapureiden yms. suhteet käyttön. Sillä tavalla ne työpaikat oikeasti saadaan. Kavereiden suhteet myös köyttöön, jottasaa edes pätkätöitä.

Sama täällä, lapsi valmistui ammattikoulusta ja odotti työelämää innolla. Jätti hakemuksia, kävi työhaastatteluissa ja hänelle sanottiin että soitellaan. Työtä ei kuitenkaan löytynyt. Nyt hän lojuu kotona työttömänä ja pelailee päivät pitkät. Välillä joku vuokrafirma tarjoaa hänelle päivän sieltä, viikon täältä työpaikkoja. Lapsi viihtyy näissä töissä hyvin, häntä kehutaan siellä hyväksi työntekijäksi jolla tehokas hyvä työtahti. Silti mitään konkreettisempaa ei löydy. Vain satunnaisia päiviä töitä ja työttömyyttä. Harkinnassa eri alan opinnot, jotka sivuaisivat omaa alaa ja niin ehkä lisäisivät työllistymisen mahdollisuutta. Eihän se ole kenenkään syy, ettei innokasta työtä haluavat nuoret saa niitä töitä, mutta hyvin viedään elämältä pohjaa ja nakerretaan itsetuntoa. Kohta mietitään miksi vastavalmistuneet nyt niin syrjäytyvät

Vävypoika valmistui sähkäriksi 7 vuotta sitten. On ollut alusta asti töissä ja nykyään firmansa sähkäreiden esimies. Pääkaupunkiseudulla asuu mutta töitä on Helsinki-Kirkkonummi-Nurmijärvi-Mäntsälä linjalla. Eli milloin missäkin. Työpäivät on 6-18 sisältää matkat. Eli turha kuvitella että sähkärin työ on mitään 8-16 hommaa jos haluaa palkoille päästä.

Todella ikävää, jos opiskeluaikana ei ole päässyt harjoitteluun. Ammattikouluissa on nykyään useita harjoittelujaksoja, nimenomaan sen vuoksi, että on mahdollista oppia käytännön töitä, saada jalkaa oven väliin ja suosittelijoita.

Tästä on ollut uutisissakin, että työnantaja haluaa palkata osaajan, joka tietää jo miten töitä tehdään. Ammattikoulusta valmistuneiden tasoa on kritisoitu paljon ja täten, vaikka on avoimia työpaikkoja, niin niihin ei haluta palkata osaamatonta. Ihan ymmärrettävää.

Eih, nyt mennään vaan töihin. Niin tällä palstalla huudetaan, mene töihin. On suuri työvoimapula ja aamulla vaan firman portista sisään ja töihin.

Vierailija kirjoitti:

Eih, nyt mennään vaan töihin. Niin tällä palstalla huudetaan, mene töihin. On suuri työvoimapula ja aamulla vaan firman portista sisään ja töihin.

Edelleenkin osaajista on pulaa. Tässähän äiti nimeomaan myöntää, että lapsi ei osaa käytännön töitä, kun ei ole päässyt niitä harjoittelemaan. Tutkintopaperi kourassa ei ole tae ammattilaisesta ja on selvää, että kukaan ei halua maksaa palkkaa, jos ei osaa töitä tehdä.

Tämä menee nyt aiheesta ohi, mutta pakko avautua. Olen itse eläkeikää lähestyvä, vajaakuntoinen mummeli. Eläkettä en saa millään ennen aikojaan, mutta te-toimisto pakottaa kaikenlaisiin hyödyttömiin pilipalikoulutuksiin. En ymmärrä, miksei niitäkin rahoja käytetä nuorten ja terveiden auttamiseen. Suomi on hölmölä. Ei meillä olisi varaa hukata nuorten tulevaisuutta.

Anteeksi kun en lukenut ketjua, voi olla että kommentoin omiani. Mutta itse menin lukiosta ulkomaille, tein hanttihommia, tulin kotiin, tein hanttihommia, vetkuttelin yliopistossa ja tein hanttihommia. Kolmikymppisenä valmistuin, tein muutamat vuodet hanttihommia... 

Nyt hyvä työ, hyvät tulot, elämä mallillaan.

Miksi tämä sepostus? Lapsesi on vasta elämän alussa. Hänellä on koulutus - hienoa! Tyvestä puuhun noustaan ja elämä antaa vielä vaikka mitä. Tärkeintä on luottamus tulevaisuuteen, että kyllä se joskus siitä lähtee ja ennen kuin niin tapahtuu niin sekin on elämää ja arvokasta ja nautittavaakin. Tiedän (voi kuinka tiedänkään) miten vaikeaa on saada töitä! Mutta nuorena sitä jaksaa mennä muutamallekin mutkalle, ja epämukavuuden kokeminen on myöhemmin arvokasta. Joko se antaa enemmän kuin ottaa tai sitten on saanut käteensä tiedon: tätä ei enää koskaan.

Ensimmäisenä tulee mieleen työn hakeminen jostain todella kaukaa, maaseudulta. Vuosi pari siellä, voisiko sellaista harkita.

Tiedän tunteen! Yksi lapseni oli pari vuotta työttömänä tai vähäisissä osa-aikatöissä ennen kuin vaihtoi alaa.

Sähkäri ajatteli pitää välivuoden ennen kuin jatkaa opiskelua, mutta pääsi töihin ensimmäisenä syksynä. Tässä vinkki sinunkin lapsellesi (toivottavasti jaksat lukea näin pitkälle):

Menköön kysymään harjoittelupaikkaa sellaisesta sähköliikkeestä, johon haluaa töihin. Siis nimenomaan työkkärin kautta jollakin työkokeilu-, harjoittelu- , millälie-tukirahalla. Silloin työnantaja saisi ilmaiseksi apukädet ja lapsellasi olisi tilaisuus osoittaa oppimiskykyään, ja jonkun verran osaamistakin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuttavien, sukulaisten, naapureiden yms. suhteet käyttön. Sillä tavalla ne työpaikat oikeasti saadaan. Kavereiden suhteet myös köyttöön, jottasaa edes pätkätöitä.[/quote

On olemassa työpaikkoja, joissa ainoa vaatimus uudelle työntekijälle on se, että joku tuntee. Siispä reippaasti kyselemään, myös eri alan paikkoja. Ei ole yksi tai kaksi insinööriä, jotka ovat jakaneet postia tai olleet jonakin pullakuskina, kun oman alan työtä ei ole ollut. 

Sähköala on oikeasti aika vaativa ja todella surullista, että koulutuksen taso on nykyään sitä mitä on. Mitä sanovat nykyisin sähköalalla työssä olevat uusista tulokkaista? Oma lapseni on ollut työssä kohta 10 vuotta ja havainto uusista harjoittelijoista ja vastavalmistuneista on se, että ehkä 2 kymmenestä on sellaisia, jotka voisi ottaa töihin. Toivottavasti aloittajan lapsi on niistä toinen.

Ei hätää. Tradenomeja on palkkatukitöissä virastoissa, ammattinimike asiantuntija. Saa ainakin vähän aikaa palkkaa.