Ei-poliittinen keskustelu kaksikielisestä Suomesta. Miksi olimme sitä ja miksi olemme sitä yhä?

Pragmaattisesti ajatellen ruotsille ja saamelle kuuluisi keskenään  yhtälainen asema alueellisina vähemmistökielinä.

Miksi näin ei sitten ole...

Hyvä kysymys. Turhaahan se kaksikielisyys  Suomessa on. Emme ole sidoksissa Ruotsiin sen kummemmin, kuin muihinkaan rajanaapureihin. Toki Ruotsi on ihan ok naapuri(ainakin parempi, kuin eräät tuolla idänpuolella) mutta ei se tarkoita sitä, että heidän kieltään tulisi koko Suomen väestön osata.

Aika vaikea aiheesta on keskustella ei-poliittisesti, koska Suomen kaksikielisyys on puhtaasti poliittinen asia, todellisuuden kanssa sillä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä.

Suomi ei objektiivisesti tarkastellen ole koskaan ollut kaksikielinen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys. Turhaahan se kaksikielisyys  Suomessa on. Emme ole sidoksissa Ruotsiin sen kummemmin, kuin muihinkaan rajanaapureihin. Toki Ruotsi on ihan ok naapuri(ainakin parempi, kuin eräät tuolla idänpuolella) mutta ei se tarkoita sitä, että heidän kieltään tulisi koko Suomen väestön osata.

Se on täysin normaalia valtioiden historiassa, että on oltu joskus osa jotain muuta maata. Myös se on täysin normaalia, että valtioissa asuu naapurimaiden kieliä puhuvia kielivähemmistöä.

Jostain syystä vain Suomessa näistä asioista on tehty jotain järjettömän palvonnan kohteita! Muisssa maissa historia on historiaa ja kielivähemmistöt opettelevat maan pääkielen.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei objektiivisesti tarkastellen ole koskaan ollut kaksikielinen.

Totta. Ruotsinkielisiä on enimmilläänkin ollut alle 20 % (1600-luvulla). Nykyään vain noin 5 %.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset

Edes tuo 20 % ei tee maasta aidosti kaksikielistä, saati joku 5 %.