Onko narsistisissa suhteissa tyypillistä nopea eteneminen?
Eli nopeasti saman katon alle, kihlat ja yhteisiä lapsia? Haluaisin kuulla kokemuksia tämän tyyppisissä suhteissa olleilta.
Kommentit (49)
Nopeaa on. Seksi on kuin pornoelokuvista yhdistettynä kaikkeen muuhun ihanaan.
Kaikki ihana loppuu ja muuttuu painajaiseksi kun narsku tajuaa, että voi saada hyötyä jostain muusta/joistain muista enemmän.
Tai jos se tajuaa että sinä tajuat mikä se on.
Kaikki on ja tulee aina olemaan sinun vikasi.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti kyllä liehittelee mutta yhteenmuutto ja lapset eivät esimerkiksi kuulu välttämättä narsistin tavoitteisiin. Alkuliehittelyllä voidaan saada toinen koukuttamaan niin ettei mitään lapsia tai avioliittoja tarvita, varsinkaan jos narsisti ei itse niitä halua tai niistä hyödy.
Narsistin tavoite on kontrolloida, joillakin se kontrollointi voi olla sitä että saadaan toinen menemään strerilisaatioon, eroamaan kirkosta jne. Eristetään perheestä ja kavereista.
Nopea yhteenmuutto ja muu voi olla vain ns. normaalia impulsiivisuutta. Se voi myös olla sairaalloista mustasukkaisuutta eikä narsismia vaikka nämä voi helposti sotkea keskenään.
Jos joku epäilee kumppaniaan narsistiksi niin pitäisi täyttyä se yksi tärkeä piirre eli tunne omasta ylivertaisuudesta. Se että on mustasukkainen, kontrolloiva, kohtelee huonosti jollakin tavalla, pettää jne. eivät vielä tee kenestäkään narsistia. Narsisti kuitenkin useimmiten pitää itseään parempana kuin muut ja odottaa muiden myös käyttäytyvän niinkuin hän ansaitsisi parempaa kuin muut. Hän on alansa ja lajinsa parhaimpia, suosittu, täydellinen jne. Ainakin omasta mielestään.
Eräällä luki kerran somessa, että on lähes täydellinen. Sanoi vitsiksi, mutta myöhemmin huomasi, että tosissaan se olikin.
Ei tarvitse välttämättä kuvitella olevansa alansa tai lajinsa paras, pelkästään liioittelu ja kuvitelmat voi riittää. Esim. työtön ja kouluttamaton narsisti voi puhua isoista suunnitelmista tulevan suhteen, kuinka tulee olemaan sitä tai tätä. Narsistit myös lyttäävät muita ihmisiä tai ihmisryhmiä, esimerkiksi kertovat, kuinka uskovaiset ovat typeriä tai muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä ei ole lainkaan typerä kysymys. Valitettavasti on kokemusta aiheesta.
Kertaalleen siipeeni saaneena tässä juuri pohdin, kun uusi tuttavuus tuntuu haluavan edetä kovin nopeasti. Voiko hän olla narsisti? Mutta toisaalta, mitään semmoista överiksi menevää kehumista, rakkauspommitusta, rakkaudentunnustuksia, jne mitä oli viimeksi ei ole ollut. Mies on muuten tuntunut olevan ihan jalat maassa, paitsi että ehkä kuukauden jälkeen olisi halunnut esitellä minut perheelleen.
Tuskin nopea eteneminen ainoana red flaginä leimaa ketään narsistiksi. Minusta tuo ei edes kuulosta nopealta, että kuukauden jälkeen esittelee perheelleen, mutta toisaalta minä olen ollut narsistini kanssa jo reilut 20 vuotta ja ehkä pudonnut deittailumaailmasta.
Herranjestas sentään. Miten olet jaksanut 20 vuotta? Minä en jaksanut edes kahta vuotta.
Tämän minäkin haluaisin kuulla
No eikös tämä nyt ole ihan selvä juttu, lähes kaikki nämä vuodet olen uskonut että vika on minussa. Että kaikki järjestyy, jos vain yritän olla parempi.
Itsekin ajattelin ensin näin. Sitten ymmärsin, että kyse on jostain muusta. Narsistin kanssa suhteessa ollessa täytyy punnita hyvät ja huonot puolet, jos plussaa on enemmän, voi jatkaa. Kunhan ymmärtää, mikä toinen on, silloin ei pidä ottaa sairaan ihmisen kaikkia juttuja tosissaan vaan antaa mennä osan ohi.
Niin siis en minäkään enää noin ajattele, onneksi. Silmäni ovat auenneet ja kognitiivinen dissonanssi helpottanut, terapia on tähän auttanut sekä yksin että yhdessä puolisoni kanssa. Uskallan väittää, että en ole enää helposti manipuloitavissa ja pystyn kyllä huomauttamaan asiasta miehelleni, kun huomaan manipuloinnin alkaneen. Onhan tämä tavallaan joskus raskasta, mutta hyviäkin puolia on. Joskus ajattelen, että better the devil you know.
Narsisteilla on eri "tasoilla" liikkuvia ja lilluvia rinnakkaissuhteita joista se saa jokaiselta jotain. Jotkut ovat vähintään potentiaalisia sinun korvaajiasi.
Heillä ei ole omaatuntoa tai syyllisyydentuntoa, koska kaikki ikävä mitä he tekevät, eli jokainen vale ja pettäminen johtuu tavalla tai toisella sinusta. Roikut heidän mukanaan niin kauan kuin sinusta on jotain hyötyä, esim parisuhdefasadi tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä ei ole lainkaan typerä kysymys. Valitettavasti on kokemusta aiheesta.
Kertaalleen siipeeni saaneena tässä juuri pohdin, kun uusi tuttavuus tuntuu haluavan edetä kovin nopeasti. Voiko hän olla narsisti? Mutta toisaalta, mitään semmoista överiksi menevää kehumista, rakkauspommitusta, rakkaudentunnustuksia, jne mitä oli viimeksi ei ole ollut. Mies on muuten tuntunut olevan ihan jalat maassa, paitsi että ehkä kuukauden jälkeen olisi halunnut esitellä minut perheelleen.
Tuskin nopea eteneminen ainoana red flaginä leimaa ketään narsistiksi. Minusta tuo ei edes kuulosta nopealta, että kuukauden jälkeen esittelee perheelleen, mutta toisaalta minä olen ollut narsistini kanssa jo reilut 20 vuotta ja ehkä pudonnut deittailumaailmasta.
Herranjestas sentään. Miten olet jaksanut 20 vuotta? Minä en jaksanut edes kahta vuotta.
Tämän minäkin haluaisin kuulla
No eikös tämä nyt ole ihan selvä juttu, lähes kaikki nämä vuodet olen uskonut että vika on minussa. Että kaikki järjestyy, jos vain yritän olla parempi.
Itsekin ajattelin ensin näin. Sitten ymmärsin, että kyse on jostain muusta. Narsistin kanssa suhteessa ollessa täytyy punnita hyvät ja huonot puolet, jos plussaa on enemmän, voi jatkaa. Kunhan ymmärtää, mikä toinen on, silloin ei pidä ottaa sairaan ihmisen kaikkia juttuja tosissaan vaan antaa mennä osan ohi.
Niin siis en minäkään enää noin ajattele, onneksi. Silmäni ovat auenneet ja kognitiivinen dissonanssi helpottanut, terapia on tähän auttanut sekä yksin että yhdessä puolisoni kanssa. Uskallan väittää, että en ole enää helposti manipuloitavissa ja pystyn kyllä huomauttamaan asiasta miehelleni, kun huomaan manipuloinnin alkaneen. Onhan tämä tavallaan joskus raskasta, mutta hyviäkin puolia on. Joskus ajattelen, että better the devil you know.
Sinut on siis totutettu hyväksymään tilanteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä ei ole lainkaan typerä kysymys. Valitettavasti on kokemusta aiheesta.
Kertaalleen siipeeni saaneena tässä juuri pohdin, kun uusi tuttavuus tuntuu haluavan edetä kovin nopeasti. Voiko hän olla narsisti? Mutta toisaalta, mitään semmoista överiksi menevää kehumista, rakkauspommitusta, rakkaudentunnustuksia, jne mitä oli viimeksi ei ole ollut. Mies on muuten tuntunut olevan ihan jalat maassa, paitsi että ehkä kuukauden jälkeen olisi halunnut esitellä minut perheelleen.
Tuskin nopea eteneminen ainoana red flaginä leimaa ketään narsistiksi. Minusta tuo ei edes kuulosta nopealta, että kuukauden jälkeen esittelee perheelleen, mutta toisaalta minä olen ollut narsistini kanssa jo reilut 20 vuotta ja ehkä pudonnut deittailumaailmasta.
Herranjestas sentään. Miten olet jaksanut 20 vuotta? Minä en jaksanut edes kahta vuotta.
Tämän minäkin haluaisin kuulla
No eikös tämä nyt ole ihan selvä juttu, lähes kaikki nämä vuodet olen uskonut että vika on minussa. Että kaikki järjestyy, jos vain yritän olla parempi.
Itsekin ajattelin ensin näin. Sitten ymmärsin, että kyse on jostain muusta. Narsistin kanssa suhteessa ollessa täytyy punnita hyvät ja huonot puolet, jos plussaa on enemmän, voi jatkaa. Kunhan ymmärtää, mikä toinen on, silloin ei pidä ottaa sairaan ihmisen kaikkia juttuja tosissaan vaan antaa mennä osan ohi.
Niin siis en minäkään enää noin ajattele, onneksi. Silmäni ovat auenneet ja kognitiivinen dissonanssi helpottanut, terapia on tähän auttanut sekä yksin että yhdessä puolisoni kanssa. Uskallan väittää, että en ole enää helposti manipuloitavissa ja pystyn kyllä huomauttamaan asiasta miehelleni, kun huomaan manipuloinnin alkaneen. Onhan tämä tavallaan joskus raskasta, mutta hyviäkin puolia on. Joskus ajattelen, että better the devil you know.
Sinut on siis totutettu hyväksymään tilanteesi.
No kai sen niinkin voi sanoa, mutta itse teen kyllä joka päivä sen vapaaehtoisen päätöksen olla tässä. Voihan se olla, että jonain päivänä asia on toisin. En kuitenkaan ole mitenkään onneton, päinvastoin.
Onko heiltä koskaan kysytty, minkä ikäiseksi pojaksi/tytöksi he itsensä mieltävät? Ei tunnu kivalta edes teoriassa ajatella, että toisella on murkun psyyke ja pohjimmiltaan pelkää tätejä.
Vierailija kirjoitti:
Onko heiltä koskaan kysytty, minkä ikäiseksi pojaksi/tytöksi he itsensä mieltävät? Ei tunnu kivalta edes teoriassa ajatella, että toisella on murkun psyyke ja pohjimmiltaan pelkää tätejä.
Minä olen kysynyt, vastaus oli ikäänsä selvästi nuoremmaksi. Monesti narsistimiehiä ainakin kiinnostaa myös selvästi nuoremmat naiset, heitä kun on helppo manipuloida.
Narsisti kyllä liehittelee mutta yhteenmuutto ja lapset eivät esimerkiksi kuulu välttämättä narsistin tavoitteisiin. Alkuliehittelyllä voidaan saada toinen koukuttamaan niin ettei mitään lapsia tai avioliittoja tarvita, varsinkaan jos narsisti ei itse niitä halua tai niistä hyödy.
Narsistin tavoite on kontrolloida, joillakin se kontrollointi voi olla sitä että saadaan toinen menemään strerilisaatioon, eroamaan kirkosta jne. Eristetään perheestä ja kavereista.
Nopea yhteenmuutto ja muu voi olla vain ns. normaalia impulsiivisuutta. Se voi myös olla sairaalloista mustasukkaisuutta eikä narsismia vaikka nämä voi helposti sotkea keskenään.
Jos joku epäilee kumppaniaan narsistiksi niin pitäisi täyttyä se yksi tärkeä piirre eli tunne omasta ylivertaisuudesta. Se että on mustasukkainen, kontrolloiva, kohtelee huonosti jollakin tavalla, pettää jne. eivät vielä tee kenestäkään narsistia. Narsisti kuitenkin useimmiten pitää itseään parempana kuin muut ja odottaa muiden myös käyttäytyvän niinkuin hän ansaitsisi parempaa kuin muut. Hän on alansa ja lajinsa parhaimpia, suosittu, täydellinen jne. Ainakin omasta mielestään.