Mitä teet kun perit arvokkaan turkin?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Itseä inhottaa katsoa niitä verkkopohjaisia häkkejä. En voi käsittää, miten jonkun mielestä eläin voi sellaisessa hyvin - itse tuskin suostuisi päivääkään asumaan moisessa.
Sen lisäksi kesällä kuumuus ja apokalyptisen hirveä haju, lokit kirkuu ympärillä. Miettikää kun on viikkotolkulla 30 astetta lämmintä, siellä peltikaton alla on vielä normaaliakin kuumempaa. Jotkut tarhaajat on aidanneet tarhansa eikä tuulenvirekään pääse sinne. Voi vaan kuvitella miten historia tulee nää ihmiset tuomitsemaan.
Ihmisillä on tapana lajitella eläimiä tärkeysjärjestykseen sillä perusteella, miten niitä hyödynnämme. Lemmikkieläimiä kohdellaan kuin perheenjäseniä, mutta samaan aikaan suljetaan silmät muiden eläinten kärsimykseltä. Alinta pohjasakkaa ovat tuotantoeläimet. Ei ole oikeastaan olemassa "turkiseläimiä". Ne ovat villieläimiä, joita ihminen on alkanut jalostaa käyttöönsä. Ne eivät ole esineitä tai robotteja. Nekin kaipaavat liikuntaa, pariutumista ynnä muuta lajilleen ominaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista.
Asun Lapissa ja pärjään todella kovissa pakkasissa parhaiten toppahousuissa ja takissa. Tarpeeksi isot ja ilmavat, kunnon huppu ja lahkeissa ja hihansuissa resorit jne. Hiki tulee suorastaan. Myös kelkkahaalari on mainio valinta tositoimiin.
Toppavaate on myös kevyt verrattuna vanhaan turkikseen. Uutta en edes ajattele. Suurin osa vanhoista turkiksista on paksuja ja pitkiä palttoita, jotka painavat hirveästi, eikä niissä ole huppua ja ovat lähinnä "pankinrouva 60-luvulta" tarpeisiin tehtyjä.
Arktisen alueen ihmisenä en valitse turkkia. Parempi eläimen päällä.
Ihmiset joita inhottaa turkiseläinten kohtelu, eivät moista laittaisi päälleen ihan sen takia, että se minkälaisen kuvan se antaa kantajastaan. Ei siinä turkissa lue "tämä on isoäidinaikainen turkki". Sen käyttö kertoo maallikolle siitä, että kantajansa hyväksyy turkit.
Ja te jotka höpötätte turkkienne luonnonmukaisuudesta ja öljyn käytöstä jne. Ettekö siis itse osta mitään tekokuitua? Luuletteko että ne turkit on jotenkin myrkyttömiä? Ottakaa lisää selvää asioista.
Pukeudun -30/-40 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin + parkatakkiin. En tarvii turkiksia mihinkään.
POLTAMME HETI NIISSÄ ON VAATETÄIT !
Yrittäisin myydä jollakin hinnalla ja jos ei mene kaupaksi niin hävittäisin UFFin pönttöön tai roskiin. Sama pikakasittely kuin muullekin koti-irtaimistolle.
Kuolinpesän tyhjennys on niin sikamainen urakka ettei siellä todellakaan kannata yksittäiisten muka-arvokkaiden esineiden ympärillä alkaa pyöriä. Koko homma junnaa pysähdyksiin muuten.
Minulle tarjottiin tällaista lahjaa mutta en ottanut vastaan.
Olisin ollut tekopyhä jos vastustan turkistarhausta ja sitten kulkisin itse takissa jossa on eläintä (vaikka en sitä itse olisikaan ostanut).
Viedään vaan kaikki haisevat kierrätys vaatteet Ukrainaan itä puolelle ne voi polttaa ne siellä lämmitykseen.
Ostamalla turkin tuet tarhausta taloudellisesti ja lisäät kysyntää, eli ei voi ajatella että "minkit on jo kuolleet".
Käyttämällä perittyä turkkia et lisää enää eläinten kärsimystä paitsi siten, että joku mummeli voi myös alkaa haluta itselleen turkkia esimerkkisi innoittamana ja turkkia kantamalla osoitat myös hyväksyväsi tarhauksen.
Otan turkin käyttöön ja kehuskelen joka paikassa, että minulla on aito turkki.
Pyytäisin turkkiin joutuneilta eläimiltä anteeksi ja pitäisin turkille hautajaiset ja joko polttaisin tai hautaisin maahan kuten pari edeltävää kommentoijaakin on jo kirjoittanut.
Miettikää nyt oikeasti turkiseläinten elämää. Pelkkää kärsimystä ja kitumista alusta loppuun. Kukaan ajatteleva ihminen ei voi kannattaa tuollaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Otan turkin käyttöön ja kehuskelen joka paikassa, että minulla on aito turkki.
Kertoo jotain näistä trolleista että oikeen reteesti vielä kerskaillaan näillä.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Möin perimäni turkin, en ikinä maailmassa laittaisi sellaista päälleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turkikset ei todellakaan ole ekologisia :D Ne on täynnä kaiken maailman myrkkyjä ja säilöntäaineita jotka saastuttaa ympäristöä.
Enemmän silti kuin se öljystä tehty muovitakki, jossa on vielä muovisisuskin, eikä mitään untuvaa.
Itse kysymykseen sanoisin, että riippuu sopiiko tyyliin. Jos on fiftarihenkinen, niin kuin minäkin, ja sopii päälle, niin käyttäisin. Urputtajille sanoisin, että parempi käyttää vuosikymmeniä vanhaa perintöä kuin roijata kiinasta pilkkahintaan halpaa sontaa. Kierrätys on näissä asioissa ok, uutena en ostaisi.
Aika usein on muuten muutenkin eettisyys vs. ekologisuus vastakkain. Minä taidan kallistua ekologisuuden kannalle silloin, kun on mahdotonta edistää molempia.
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Turkiksilla ei minulle ole minkäänlaista arvoa paitsi eläimen itsensä päällä.
Inhottaa ja oksettaa, en usko että itse pystyisin sitä hävittämään. Sen työn saisi tehdä joku muu.
Turkisteollisuuden lobbaritko taas tyrkyttämässä tuotteitaan? vähän siltä vaikuttaa. "Ei näissä mitään ongelmia ole..."