Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oon miehen lapsen läsnäolosta ihan uupunut
26.12.2022 |
Käsittämätöntä miten voi uuvuttaa pelkkä "vieraan" läsnäolo. En osaa olla kuin kotonani vaikka olenkin kotonani. Tarviin rauhani! Ei mulla sitä lasta vastaan mitään ole, mutta kuormitun vain nopeesti.
Kommentit (52)
Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap tapaat jatkossa miehesi lasta vain miehesi asunnossa ja vain 1-2h kerrallaan.
Christiiina kirjoitti:
Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.
Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille
Ihmeellisiä uupujia nykynaiset. Uuvutaan milloin mistäkin.
No ei ole mikään pakko olla tekemisissä kuormittavien ihmisten kanssa. 😏Minä en ainakaan ole. 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri laittamassa itse lusikat jakoon miehen kanssa, kun 6kk uusperhe-elämää on tehnyt tehtävänsä ja olen aika valmis hyppäämään jo junan alle ellen pääse omaan rauhaani. En tiedä mitä kuvittelin kun tähän lähdin. Itse siis todella herkkä intro ja varmasti myös joku neurologinen "haaste" päässä niin tämä on ollut aivan järkyttävää kidutusta.
Lapsi on kiva ja todella kiltti, mutta kun sen pelkkä läsnäolo saa rasittumaan. Itseasiassa jo sen miehen läsnäolo saa rasittumaan. Kantapään kautta tuli opittua, ettei omat henkiset voimavarat riitä tällaiseen elämään.
qermis kirjoitti:
Juuri laittamassa itse lusikat jakoon miehen kanssa, kun 6kk uusperhe-elämää on tehnyt tehtävänsä ja olen aika valmis hyppäämään jo junan alle ellen pääse omaan rauhaani. En tiedä mitä kuvittelin kun tähän lähdin. Itse siis todella herkkä intro ja varmasti myös joku neurologinen "haaste" päässä niin tämä on ollut aivan järkyttävää kidutusta.
Lapsi on kiva ja todella kiltti, mutta kun sen pelkkä läsnäolo saa rasittumaan. Itseasiassa jo sen miehen läsnäolo saa rasittumaan. Kantapään kautta tuli opittua, ettei omat henkiset voimavarat riitä tällaiseen elämään.
Onnistuisiko teillä semmoinen suhde, että asutte omissa asunnoissanne? Tsemppiä! Mä en rasitu pelkän miehen läsnäolosta onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.
Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille
Et siis rakasta miehen lasta, et edes siedä. Miten kestät tätä miestä sitten? Tarvitset seksiä, siksi kestät? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.
Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille
Et siis rakasta miehen lasta, et edes siedä. Miten kestät tätä miestä sitten? Tarvitset seksiä, siksi kestät? :)
En rakasta. Miksi pitäisikään rakastaa? Tuskin mieskään mun lapsiani rakastaa ja se on ihan hyvä niin. Kokisin todella outona jos mies sanoisi rakastavansa mun lapsiani. Siedän kyllä miehen lasta. Miestä rakastan. Ei asuta yhdessä, joten ei tarvitse onneksi usein sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat asunnot ja lapsi vierailee isänsä asunnolla.
Niin ja tietysti se on MIEHESI lapsi joka sinua uuvuttaa eikä OMA lapsesi miestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat asunnot ja lapsi vierailee isänsä asunnolla.
Omat asunnot on ja lapsi ei ole vieraileva lapsi vaan 24/7 lapsi. Joulu vietettiin yhdessä ja nyt olisi heidän jo hyvä lähteä...
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tietysti se on MIEHESI lapsi joka sinua uuvuttaa eikä OMA lapsesi miestäsi.
Joo en usko että mun lapset uuvuttaa miestä kun eivät ole olleet joulun vietossa samaan aikaan. Mutta varmaankin uuvuttaisi samalla tavalla kun mies on saman tyyppinen kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valintojen maailma. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis jne.
Mua uuvuttaa aikuiset ihmiset jotka uupuu tavallisista asioista. Tuollaisia naisia tuntuu oikeasti olevan ihan hirveesti nykypäivänä.
Ja sitten nämä ihmiset vielä lähtee uusperhekuvioihin, vaikka stressinsietokyky on nolla. Vähän vois ajatella itsekin sitten.
Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.
Just näin.
N34. kirjoitti:
Mua uuvuttaa aikuiset ihmiset jotka uupuu tavallisista asioista. Tuollaisia naisia tuntuu oikeasti olevan ihan hirveesti nykypäivänä.
Ja sitten nämä ihmiset vielä lähtee uusperhekuvioihin, vaikka stressinsietokyky on nolla. Vähän vois ajatella itsekin sitten.
Ja sitten on paljon näitä jotka uupuu töissä kun ei kestä mitään, jää pitkälle saikulle, palaa töihin vähäksi aikaa, uupuu ja taas saikulle.
Perhe-elämä on välillä raskasta ja parisuhteessa eläminen. Siinä täytyy joustaa ja välillä sietää epämukavia tunteita. Kyllä se silti yksinolon voittaa.
Alue: Aihe vapaa
Muita sosiaalisesti helposti uupuvia? Miten pärjäätte asian kanssa?