Oon miehen lapsen läsnäolosta ihan uupunut

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Elämän kokonaiskuormitus kun on noussut niin pienemmätkin asiat kuormittaa eri tavalla kuin aiemmin. 

Nykyihmiset on niin vässyköitä ja pohjattoman itsekkäitä. Kokoajan pitäis olla vaan kivaa. Edes töissä ei saa olla epämukavaa ja raskasta, kun uuvutaan. No haloo, ne on TÖITÄ .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Elämän kokonaiskuormitus kun on noussut niin pienemmätkin asiat kuormittaa eri tavalla kuin aiemmin. 

Pitäisikö silloin ymmärtää olla ottamatta lisäkuormitusta entisen kuormituksen päälle? Itse pidän tällaisia naisia henkisesti heikkoina ja muutenkin vähän yksinkertaisina luusereina, alkaen siitä että joutuvat tyytymään käytettyihin miehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Elämän kokonaiskuormitus kun on noussut niin pienemmätkin asiat kuormittaa eri tavalla kuin aiemmin. 

Höpö höpö. Työelämä voi olla koventunut, mutta muuten nykyihminen elää Suomessa helppoa arkea.

Introverttina en yksinkertaisesti voisi kuvitellakaan asuvani kenenkään kanssa, saati perustavani perhettä. Menettäisin järkeni.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.

Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille

Paljon parempihan joku omissa oloissaan viihtyvä teini on, kuin joku jatkuvasti huomiota vaativa riehuva pentu. Jos siis miehellä lapsi on. Parashan olisi jos ei olisi lasta ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Introverttina en yksinkertaisesti voisi kuvitellakaan asuvani kenenkään kanssa, saati perustavani perhettä. Menettäisin järkeni.

Voi voi. Tottakai se sietokyky heikkenee jos ei altista itseään minköänlaiselle kuormitukselle, äänille ja elämälle. Sitten masennutaan ja ollaan yksinäisiä kun ei normaalia elämää jakseta. Vetäydytään yksin omiin kopperoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introverttina en yksinkertaisesti voisi kuvitellakaan asuvani kenenkään kanssa, saati perustavani perhettä. Menettäisin järkeni.

Voi voi. Tottakai se sietokyky heikkenee jos ei altista itseään minköänlaiselle kuormitukselle, äänille ja elämälle. Sitten masennutaan ja ollaan yksinäisiä kun ei normaalia elämää jakseta. Vetäydytään yksin omiin kopperoihin.

Nykylapsista lähtee vähän liikaakin ääntä. Se voi herkkäkorvaiselle tai tinnituksesta kärsivälle olla oikeasti painajainen. On saanut minutkin välttelemään kavereiden lapsia.

Tiedättekö mikä ihmisiä uuvuttaa? Älypuhelimet. Laittakaa kännykät kaappiin ja some tauolle niin alkaa taas jaksaa vaikka ja mitä.

On taas uutiset luettu ja uhriuduttu.

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Ei jumankauta, luuletko  ettei me itse kärsitä siitä väsähtämisestä? Olisin ikionnellinen jos mulla ei olisi ylivirittyneitä aisteja.

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä on välillä raskasta ja parisuhteessa eläminen. Siinä täytyy joustaa ja välillä sietää epämukavia tunteita. Kyllä se silti yksinolon voittaa.

Miten muka voittaa yksin olon? Jatkuva kuormitus ja sietokyvyn venytys. Ihan niinkuin pitäisi sietää asioita vain että olisi joku? Tarvitset perusteellisen asennemuutoksen. Maailmassa on jo tarpeeksi katkeria, valittavia ihmisiä jotka vääntävät itsensä ruseteille vaan että olisi joku. 

Kyllä on varmasti hirveää olla eroperheen lapsi. Uudet kumppanit narisevat kun on niin uuvuttavaa, luuletko ettei lapsi aisti tilannetta? Hommaa lapseton kumppani ja lopeta narina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.

Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille

Et siis rakasta miehen lasta, et edes siedä. Miten kestät tätä miestä sitten? Tarvitset seksiä, siksi kestät? :)

Kumman paljon tuli alapeukutusta tälle. Kun kumminkaan ei kovin hyvä ennuste suhteelle, jos ei kestä miehen lasta! Täytyy ihmetellä, miten syvällistä tuollainen rakkaus on. Minusta ei kovin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Elämän kokonaiskuormitus kun on noussut niin pienemmätkin asiat kuormittaa eri tavalla kuin aiemmin. 

Höpö höpö. Työelämä voi olla koventunut, mutta muuten nykyihminen elää Suomessa helppoa arkea.

Se muu arki voi olla helppoa, mutta mieti kuinka suuren ajan työ lohkaisee ajasta.

Minä olen myös aistiyliherkkä ja uuvun helposti. Olen työsäkäyvä ja perheellinen ihminen. Tottakai elämä on haasteellista usein, mutta en ikimaailmassa suostuisi luopuu perheestäni , miehestäni ja kaikesta elämästä ympärilläni.

Omien piirteiden kanssa on hyvä oppia tulemaan toimeen. Tuo siedättäminen on oikeasti hyvä neuvo. Kyllähän siinä Erityisherkkyys kirjassakin mainitaan se, että on hyvä osallistua mahdollisimman paljon maailmanmenoon. Kaiken välttely saa aistit virittymään vielä herkemmälle ja pian käy niin ettei siedä yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mä olen samanlainen. Siksi en ole kiinnostunut tapailemaan miehiä, joilla on alle teini-ikäisiä lapsia. Kun ne teini-ikäiset viihtyvät jo omissa oloissaan, niitä ei tarvitse edes välttämättä tavata ainakaan usein.

Tämä ON itseasiassa teini ja viihtyy omissa oloissaan, mutta siitä huolimatta kuormitun kun tiedän, että saattaa sieltä omista oloistaan pölähtää milloin vain ihmisten ilmoille

Et siis rakasta miehen lasta, et edes siedä. Miten kestät tätä miestä sitten? Tarvitset seksiä, siksi kestät? :)

Kumman paljon tuli alapeukutusta tälle. Kun kumminkaan ei kovin hyvä ennuste suhteelle, jos ei kestä miehen lasta! Täytyy ihmetellä, miten syvällistä tuollainen rakkaus on. Minusta ei kovin.

Lapsi on viittä vaille aikuinen, eikä sillä ole mitään merkitystä rakkauden syvyyden kanssa. 

On muuten tehty paljon tutkimuksia ja havaittu, että useilla ihmisillä stressitaso laskee töissä. Arki ja muu elämä on se mikä kuormittaa. Uskon myös tuohon älypuhelinteoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on joku trendi tänäpäivänä. Mitään eikä ketään jakseta.

Elämän kokonaiskuormitus kun on noussut niin pienemmätkin asiat kuormittaa eri tavalla kuin aiemmin. 

Höpö höpö. Työelämä voi olla koventunut, mutta muuten nykyihminen elää Suomessa helppoa arkea.

Se muu arki voi olla helppoa, mutta mieti kuinka suuren ajan työ lohkaisee ajasta.

Voit ihan hyvin vähentää töitäsi ja alentaa elintasoasi. Kukaan ei estä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introverttina en yksinkertaisesti voisi kuvitellakaan asuvani kenenkään kanssa, saati perustavani perhettä. Menettäisin järkeni.

Voi voi. Tottakai se sietokyky heikkenee jos ei altista itseään minköänlaiselle kuormitukselle, äänille ja elämälle. Sitten masennutaan ja ollaan yksinäisiä kun ei normaalia elämää jakseta. Vetäydytään yksin omiin kopperoihin.

Olen ollut tällainen siitä asti kun aloitin koulun. Luokkalaisistani lähti älytön meteli ja opettaja ei saanut pidettyä oppilaita kurissa. Kyllä sitä meteliä on ollut koko elämän ajan. Sinun täytyy olla aika tyhmä ihminen jos et ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eri tavalla ärsykkeisiin.

Minua ei sinänsä sinun tuomitseva asenteesi kiinnosta. Näyttäydyt minulle vain moukkana. Halusin vain muistuttaa siitä, että ihmiset ovat erilaisia.