Onpas tosi kiva käydä perheellä ja sukulaisilla, kun aina huomautetaan salakavalasti painosta ja että pitäisi laihduttaa
Ja tiedän kyllä omistavani ylipainoa. Tämä on minulle jatkuva työn ja tuskan aihe. Teen fyysisesti raskasta työtä, ja sen jaksaminen vaatii syömistä. Terveellinen ruoka maksaa, silti yritän aina syödä terveellistä. Mittani ovat noin 160/75. Eli en ole mikään järkyttävä tonnikeiju, vaikka hieman ylimääräistä on. Itselläni ei edes riitä energia välittämään aiasta, mutta aina kun käyn sukulaisilla ja vanhemmilla, niin alkaa ilkeä vihjailu, koska olen nuorempana ollut todella hoikka.
"Minä voisin ostaa sinulle joululahjaksi vaa'an niin voisit vähän pitää silmällä tuota painoa"
"Kannattaako tuota syödä? Siinä on aika paljon kaloreita.."
"Ostin sulle lahjaksi tälläiset yöhousut. Oho hupsista ne on kokoa S, mutta voidaan kyllä käydä vaihtamssa ne kokoon XXL."
Kommentit (52)
No älä mene sinne kylään. Mut ilmasit että "hieman ylipainoa" .. on sitä vähä enemmän. Optimipaino on tuohon mittaan 40-45kg . Toki jos on semmonen paksupolviluusto niin ehkä 55-60kg voi olla mahdollisuuksien rajoissa
Vierailija kirjoitti:
Samalla mitalla takaisin. Töki heidän mahamakkaroitaan ja kysele, että sitä on taidettu olla ruoka-aikaan kotona. Tai jos on laihoja, niin kauhistele, että kohta sinä katkeat kun olet tuollainen surkea risu!
Samaa mieltä. Takaisin vaan samalla mitalla jos ei nätisti sanominen auta.
Tässä esimerkkejä:
Ja setä se vaan kaljuuntuu/tädillä hiukset harvenee. Oletko tupeeta tai peruukkia ajatellut?
Olisi sinullekin ollut hampaiden oikomishoidosta apua. Mutta ei kai vanhana enää kannata lähteä oikomaan.
Oma pötsisikin pömpöttää niin kotoisasti (taputtele vielä vähän päälle).
Sitä on oikein pukeudutte juhlaan mukavuus edellä. Sillä lailla.
Olen +60v ja saanut kuulla koko ikäni painosta vittuilua sillä verukkeella että terveys menee. Onhan se mennyt niillä muillakin tullen kaikki lääkitykset ja osa päässyt seitsemänkymppisenä hautaankin jo.
absoluuttinen realisti kirjoitti:
No älä mene sinne kylään. Mut ilmasit että "hieman ylipainoa" .. on sitä vähä enemmän. Optimipaino on tuohon mittaan 40-45kg . Toki jos on semmonen paksupolviluusto niin ehkä 55-60kg voi olla mahdollisuuksien rajoissa
Älä nyt hullujasi puhu.
Suomalaiset on kyllä törkeetä porukkaa jotenkin, ei ihme että mielenterveysongelmaisten määrä on nykyään kovin suuri. Ihmiset voivat selkeästi tosi huonosti kun kokoajan pitää nälviä ja alentaa toisia ihmisiä, omia lapsia tai sukulaisia. Voisin vaikka vannoa, että esim. ruotsalaiset ei harrasta tällaista. Siellä ollaan paljon kannustavampia joka asiassa.
Omakin joulu meni pilalle kun vanhemmat keksivät kokoajan jotakin ihme nälvittävää lapsuudestani.
En kommentoi kenenkään painoa tai painonmuutoksia, niin typerää ja voi aiheuttaa pahoja haavoja kohteelle. Toki joskus olen kysynyt aidosti huolissani joltakulta, että onko kaikki hyvin, jos sekä paino että olemus muutoin on lyhyessä ajassa muuttuneet radikaalisti. Silloinkaan ei toki ole tarvetta suoranaisesti kehoa kommentoida.
Enpäs kävisi tuollaisten nilkkien luona kylässä. En olisi missään tekemisissä.
Eräs sukulainen puhuu toistuvasti satakiloisista naisista vertauskuvana. "Taas joku satakiloinen nainen sitä ja tätä", "miten joku nainen voi painaa sata kiloa". Itse olen nainen ja painan 107 kg. Ei ole kiva kuunnella tuota.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen puhuu toistuvasti satakiloisista naisista vertauskuvana. "Taas joku satakiloinen nainen sitä ja tätä", "miten joku nainen voi painaa sata kiloa". Itse olen nainen ja painan 107 kg. Ei ole kiva kuunnella tuota.
Yli sata kiloa tarkoittaa merkittävää ylipainoa mikäli pituutta ei ole vähintään 183 cm ja sori nyt vaan mutta kyllä itsekin ihmettelen miten joku nainen voi painaa niin paljon.
Sairastuin teininä syömishäiriöön, kun omat vanhempani koko lapsuuteni ajan kommentoivat painoani. Muistan jo alle kouluikäisenä ahdistuneeni, kun isä irvaili lisääntyvästä painostani, vaikka heidän hommahan se olisi ollut huolehtia ruoka-ajoista ja terveellisestä syömisestä (ja turvallisesta kodista muutenkin, jossa lapsi pystyy mm. nukkumaan turvassa ja jaksaa liikkua ja harrastaa...) eikä sysätä vastuuta sen ikäiselle lapselle. Mutta he olivat itsekin ylipainoisia, toinen juoppo ja toisella muuten vain elämänhallinta hukassa. Kai se oli sitten helpompaa nälviä lasta kuin ottaa vastuu omasta vanhemmuudesta.
Vanhempiani en ole - monestakaan syystä - tavannut vuosiin, mutta nyt myös appivanhemmat ovat aloittaneet painopuheen aina tavatessa. Minun kehoani eivät sentään kommentoi, mutta mieheni (ja kaikkien sukulaisten ja tuttaviensa) painon vaihteluita ruotivat estottomasti. Se nostaa minussa niin vastenmielisen olon, että välttelen jo heitäkin parhaani mukaan.
Omassa perheessäni kaikilla on keho- ja ruokarauha, ja voi miten vapauttavaa se on! Anoppi pyysi heille jouluksi, mutta emme menneet. En halua syödä enää yhtään jouluateriaa niin, että joku koko ajan mäkättää, kuinka mikäkin lihottaa ja ohhoh, kylläpä nyt pitää tehdä tosi pitkä lenkki ja voi kun ei kannattaisi syödä enempää kun voi tulla ylimääräisiä kiloja.
Noilla kommenteilla ei ole mitään tekemistä terveen ruokasuhteen kanssa, ja ne eivät kuulu kenenkään ruokapöytään.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen puhuu toistuvasti satakiloisista naisista vertauskuvana. "Taas joku satakiloinen nainen sitä ja tätä", "miten joku nainen voi painaa sata kiloa". Itse olen nainen ja painan 107 kg. Ei ole kiva kuunnella tuota.
No eihän sun ole pakko painaa noin paljoa, ei nuo kilot syömättä pysy.
Mutta toki jos et missään nimessä halua laihtua..
Inhottavia tyyppejä. Itse taas olen niin hoikka, että osalta saan aikaiseksi kauhistelua ja osalta ihailua että olen kuin huippumalli. Tarviiko oikeasti toisen kehoa kommentoida mitenkään?