Varatusta tykkääminen

Minkäs sitä tunteilleen mahtaa.

Sitä paitsi, sopimukset (myös suulliset) sitoo ainoastaan osapuolia. En mä ole koskaan kokenut tekeväni yhtään mitään väärää jos olen ollut varatun kanssa, koska minä en ole sitoutunut mihinkään monogaamiseen parisuhteeseen. Se on sen varatun ja sen kumppanin keskinäinen asia, ja jos joku tekee jollekin vääryyttä, se on jompikumpi niistä. Minä olen heidän sitoumukseensa täysin ulkopuolinen.

uppp

upppp

upppp

Vierailija kirjoitti:

Minkäs sitä tunteilleen mahtaa.

Sitä paitsi, sopimukset (myös suulliset) sitoo ainoastaan osapuolia. En mä ole koskaan kokenut tekeväni yhtään mitään väärää jos olen ollut varatun kanssa, koska minä en ole sitoutunut mihinkään monogaamiseen parisuhteeseen. Se on sen varatun ja sen kumppanin keskinäinen asia, ja jos joku tekee jollekin vääryyttä, se on jompikumpi niistä. Minä olen heidän sitoumukseensa täysin ulkopuolinen.

Minä ajattelin noin nuorena. Sitten onnellisessa vakaassa parisuhteessa ollessani tajusin, että oikeasti olin ollut vaan niin yksinäinen ja onneton että olin menettänyt empatiani. Ei ollut voimia murehtia muiden parisuhteita kun itsellä ei ollut mitään. Nyt ajattelen jotain muuta. Varattuun sekaantuminen on minusta moraalisesti väärin, mutta tämä oli sellainen kortti joka minun oli vaan pakko katsoa. Asia, joka olisi jäänyt kalvamaan. Suurempi kuin empatia tai syyllisyys tai moraali. Tai olisi voinut olla, jos se olisi ollut molemminpuolista. Nyt se on pelkkä valtava kasa turhaa. Mutta sitä ei voinut tietää selvittämättä.

-Ap

upppp

uppp

ap, mikä tilanne?

Ap on siis kyseisen miehen kaveri, ollut useita vuosia. Ja jossain vaiheessa ihastunut mieheen. Luullut olevan yksipuolista, kunnes miehellä oli kenties huonompi vaihe avioliitossaan, jolloin antoikin yllättäen jonkinlaista vastakaikua ap:lle. Ap rakastui tosissaan ja kuuli saavansa nyt miehen omakseen. Mutta tämän asiat vaimon kanssa paranivatkin eikä mies haluakaan erota. Ja näin olemme tässä tilanteessa missä ap nyt on.

Eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Ap on siis kyseisen miehen kaveri, ollut useita vuosia. Ja jossain vaiheessa ihastunut mieheen. Luullut olevan yksipuolista, kunnes miehellä oli kenties huonompi vaihe avioliitossaan, jolloin antoikin yllättäen jonkinlaista vastakaikua ap:lle. Ap rakastui tosissaan ja kuuli saavansa nyt miehen omakseen. Mutta tämän asiat vaimon kanssa paranivatkin eikä mies haluakaan erota. Ja näin olemme tässä tilanteessa missä ap nyt on.

Eikö niin?

Mä olen käsittänyt rivien välistä, että kyseessä on siis jonkinlainen työpaikkaihastus, siis että ap ja mies ovat väkisinkin nähneet vuosien ajan työpaikalla jonkinlaisessa yhteydessä, en sitten tiedä, onko kyseessä kahden eri yrityksen työntekijöistä, asiakas ja yritys kontaktista vai saman ison työpaikan sisällä tapahtuvista jutuista.

Joka tapauksessa kuvio on ollut sellainen, että on ollut ikäänkuin pakko nähdä. Siksi mietin, että ainut tavallaan pakollinen on tuo työpaikkakuvio.

Harrastuksenkin voi jättää, lopettaa tai siirtää muualle helpommin kuin työpaikan.

Ja käsitin, että jossain kohtaa ovat alkaneet pitää yhteyttä netin välityksellä, sähköposteja,  tekstareita tai somessa. Ja mies on antanut ymmärtää harkitsevansa.

Ap rakastunut päätä pahkaa jopa niin, että ap:n oma avioliitto tuli päätökseensä tässä myllerryksessä, koska ap ei voinut enää jatkaa liittoa, jossa hullaantui aivan täysin toisesta miehestä. 

Nyt vähän niinkuin jäi luu sitten käteen. Ei ole enää aviomiestä ja tuo varattu toinen mies löi jarrut pohjaan ja jatkaa avioliitossaan.

Ap, menikö veikkaukset suunnilleen oikeaan? Mikä on tilanne nyt?

AP pelkää paljastumista ja epäilen että on saattanut huijata joitain asioita täällä. Itse veikkaan että kyseessä on kaveripariskunta tai oman miehen kautta sukulaisuussuhde tai molemmat ja tämän myötä ei voi olla näkemättä. Samaa puoltaa kommentti että molemmilla puolilla on kohtuulliset riskit jos paljastuu.. AP saattaa esittää täällä parempaa mitä todellisuudessa, onkohan erokaan totta, enemmän vai omassa päässä mietittyä..?

Mä taas oon vahvasti työpaikkaromanssin puolella.

Mutta oon samaa mieltä siitä, että onkohan ap edes eronnut aviomiehestään?

Ehkä ap on eronnut henkisesti aviomiehestään omassa päässään, mutta fyysisesti kaikki jatkuu kuten ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

ap, mikä tilanne?

Asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

-Ap

Ap, miksi pelkäät, että jäät kiinni?

Oletko siis yhä kuitenkin itsekin vielä naimisissa?

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi pelkäät, että jäät kiinni?

Oletko siis yhä kuitenkin itsekin vielä naimisissa?

Tai sitten kyse on tosiaan kaveri pariskunnasta, tai mies on ap:n kaveri, ja ap pelkää seurauksia kaveripiirissään/pelkää kavereiden suhtautumista jos jää kiinni kyseiseen mieheen ihastumisesta 🤔

Miksi kukaan mies olisi halunnut noin alhaisella moraalilla käyvää naista? Ehkä hetken huviksi mutta ei pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan mies olisi halunnut noin alhaisella moraalilla käyvää naista? Ehkä hetken huviksi mutta ei pysyvästi.

Joku vielä alhaisemmalla moraalilla varustettu, kenties? Kuten pettäjä..?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan mies olisi halunnut noin alhaisella moraalilla käyvää naista? Ehkä hetken huviksi mutta ei pysyvästi.

Toisaalta, miksi ap haluaisi tuota miestä, kun jo on nähnyt mihin mies on kyennyt vaimonsa selän takana? Ap:lle uskollisuus on tärkein hyve miehessä ja mies on jo osoittanut, ettei ole uskollista sorttia.

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi pelkäät, että jäät kiinni?

Oletko siis yhä kuitenkin itsekin vielä naimisissa?

En ole. En oikeastaan edes pelkää jääväni kiinni. Pelkään tulevani tunnistetuksi ketjusta, koska kuulostan täällä epätoivoiselta hullulta enkä koskaan tosielämässä näyttäisi kenellekään tällaista heikkoutta.

-Ap