Miehen käytös hämmentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen tilanne, että olen ennenkokemattomasti lähentynyt erään naisen kanssa, mutta en vain tiedä miten olisin. Tuntuu että mun aivot räjähtää enkä tiedä mitä haluan. Parisuhteeseen hyppääminen tuntuu samalta kuin edessä olisi kuilu ja toisella puolella sellaista ihanaa mitä haluan. En vaan uskalla hypätä sen kuilun yli.

Sitoutumiskammo lyhykaisyydessään, ei ole helppo tie.

Sitähän ei ole kuulemma aidosti olemassa, vaan mies kuin mies syöksyy ilomielin suhteeseen kun vaan oikea nainen tulee eteen.

Ei välitä sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen naisesta, joka hehkuttaa että olen suunnilleen parasta hänen elämässään ja sitten katoaa pitkiksi ajoiksi eikä kauhealla innolla vastaile viesteihinkään. Huomaan kuitenkin, että on somessa paikalla, mutten vaan tunnu kiinnostavan. Sitten taas tulee hetki kun on kimpussa ja pommittamassa, vähän sellaista outoa aaltoilevaa meininkiä. En tiedä mitä tällaisesta ajattelisi.

No eikö tuo nyt ole selvä, olet sellainen tylsän hetken varaviihdyke kun ei ole mitään kiinnostavampaa. Hölmöjä on helppo pitää otteessaan tollasella "oot paras"-tuuballa, ne tulee aina takas keräilemään kehuja.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkiä aikoja on yksin? Ei ole ok tutustumisvaiheessa kadota viikoiksi.

On. Ne muutkin ehdokkaat pitää käydä läpi. Noin mäkin tein, välillä nykyinen vaimo kyseli mikä on kun ei olla nähty taas kuukauteen. No uutena vuotena tulee 10 vuotta siitä kun mentiin kihloihin.

Outoa.

Vierailija kirjoitti:

vesimies, liukas luikku

Me Vesimiehet tarvitaan paljon omaa aikaa. Monesti ollaan myös sitoutumiskammoisia ja kattellaan aika pitkään mitä kukakin on miehiään. Tästä huolimatta saatetaan rakastaa kovastikin.

Ero kesken. Asuu välillä vielä perheen luona. Välillä hengaa kaverin kämpillä ja enemmän aikaa olla sun kans. Ei oo itsekkään vielä täysin varma mitä haluaa.

Tai sit tapailee muitakin.