11-vuotiaat kaksoset, ex-mies ei muuta isompaan asuntoon
Tyttö ja poika siis. Miehellä kaksio, joka riitti kun lapset olivat pienempiä. Edelleen kokee itse, että tilaa on, ja rauhaa pystyy molemmille antamaan heidän näin halutessaan. Näin ei vain ole. Mies ei anna tytön haluamaa rauhaa, ja tyttö joka kerta jopa ahdistuu, kun joutuu lähtemään isänsä luokse pieneen asuntoon. Olen puhunut tytön puolesta, mutta mies ottaa kaiken arvosteluna. Voiko tässä tehdä mitään muuta kuin odottaa, että mies itse hoksaa tilanteen?
Kommentit (32)
No odotat vaan, että tyttö muuttaa kokonaan sinun luokse asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä tarvitse muuttaa isompaan asuntoon, mutta noinkaan tuo ei voi jatkua.
Joko täytyy järjestellä nykyistä asuntoa sitten että lapset saavat sen oman rauhan, muuttaa tai sopeutua siihenkin että tapaamisjärjestelyt muutetaan lapselle sopiviksi.
Useimmat maailman ihmiset asuvat niin, ettei lapsille ole mitään "yksityisiä tiloja". Oma huone tai lapsen "oma alue" eivät ole välttämättömyyksiä.
Useimmilla maailman lapsilla ei myöskään ole harrastuksia ja heitä lyödään jos he eivät tottele vanhempiaan tai opettajaa.
Kuinka iso asunto sinulla on? Voisitteko jotenkin sopia, että tyttö muuttaa pysyvästi sinun luoksesi asumaan, jos tilaa on kaikille riittävästi, myös sille pojalle oma huone.
Asun kahden pikkukoululaisen kanssa 30 neliön yksiössä taloudellisista syistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhempi alkaa lähestyä alakoulun loppua, suunnitelmissa on muuttaa isompaan. Kolme huonetta, keittiö ja kylppäri olisi kiva mutta luulen, että taloudelliset realiteetit ovat yhä sellaiset, että todennäköisempi ratkaisu on kylppäri, keittiö, minä olohuoneessa ja lapset kahtia jaetussa huoneessa.
Tässä nykyisessä asuminen on mahdollista, koska pohja on hyvä. Keittiöön mahtuu pieni mutta neljän istuttava ruokapöytä ja alkoviin mahtuu niin kerrossänky kuin mun sänkykin rinnakkain ja välissä mahtuu vielä kulkemaan.
Se tyttö alkaa olla murkku ja tarvitsee yksityisyyttä mm. pukemiseen. Jos tulee menkoista ohivuotoja yms., ei ole kiva nukkua veljen tai isän kans samassa huoneessa.
Ota ne molemmat kersas luokses asumaan ja muuta niiden kanssa tarvittaessa isompaan.
Hittojako sitä toiselle on esittämässä vaatimuksiaan ja määkimässä ...
Vierailija kirjoitti:
Asun kahden pikkukoululaisen kanssa 30 neliön yksiössä taloudellisista syistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhempi alkaa lähestyä alakoulun loppua, suunnitelmissa on muuttaa isompaan. Kolme huonetta, keittiö ja kylppäri olisi kiva mutta luulen, että taloudelliset realiteetit ovat yhä sellaiset, että todennäköisempi ratkaisu on kylppäri, keittiö, minä olohuoneessa ja lapset kahtia jaetussa huoneessa.
Tässä nykyisessä asuminen on mahdollista, koska pohja on hyvä. Keittiöön mahtuu pieni mutta neljän istuttava ruokapöytä ja alkoviin mahtuu niin kerrossänky kuin mun sänkykin rinnakkain ja välissä mahtuu vielä kulkemaan.
Juuri noin meidän lapset asuivat teiniksi asti, jolloin saatiin asunto, jossa oli pikkuruiset omat huoneet.
Molemmat ovat terveitä ja ovat hankkineet omat ammatit. Eivät vaatineet omaa yksiötä opiskellessakaan, vaan säästivät rahaa.
Tytölle makuuhuone käyttöön vierailun ajaksi, isä ja poika olohuoneeseen.
Haloo ap, sinä olet exäsi ex. Et sinä enää päätä exäsi asioista.
Jos miehellä ei ole varaa isompaan asuntoon, mikä pakko oli mennä hankkimaan kakaroita?
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri tyttö tarvitsee omaa tilaa isältään ja annatko itse pojalle vastaavaa omaa tilaa oletettuna äitinä?
Tyttö itse on ilmaissut, että oman tilan puute häiritsee.
Asunnot ovat toki kalliita, siitä tasan samaa mieltä, mutta minusta te ette kuulosta asuvan ollenkaan ahtaasti ainakin huoneiden lukumäärän perusteella, kun on vain kolme ihmistä kolmiossa.