Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ole laittanut tikkua ristiin tämänkään joulun suhteen, menee kuppi nurin ihan just.
24.12.2022 |
Lasten takia yritän nyt pysyä kasassa. Aamulla riisipuuroa keittäessä se iski oikein tajuntaan, kun kuuntelin kuinka ukko kuorsaa sängyssä, että meillä ja meidän lapsilla ei varmaan olisi minkäänlaista joulua, jos en minä raataisi itseäni hengiltä aina joka vuosi. Mies elää vielä 40-vuotiaanakin vuosi toisensa jälkeen omaa lapsenomaista satujouluaan, osallistumatta sen järjestämiseen millään lailla. Paketit paketoituvat kuin itsestään, ruoat hyppäävät pöytään ja kuusi kävelee metsästä koristeltuna olohuoneeseen. Koti siivoaa itse itsensä, koristeet ilmestyvät varastosta ja joulupukki ihan vain itsekseen osaa tulla meillekin illalla. Miksi sitten mahdollistan tämän? Koska haluan että lapsilla olisi ihana joulu. Koska itsekin rakastan joulua. Mutta olisi kiva, että kun perheessä on kaksi aikuista, sitä joulua myös järjestettäisiin yhdessä ja että se toinenkin ottaisi jotain vastuuta. Vähintään huomaisi edes, että toinen tekee helvetinmoisen duunin sen kaiken eteen. Nyt alkoi ahdistaa ja todella.
Kommentit (434)
Meillä riisipuuro syötiin jo aaton aattona. Aattona nukuttiin pitkään, syötiin kinkkua ja valmislaatikoita kun nälkä tuli. Tortut on pakasteessa, tehdään kun maistuu. On lötkötelty, saunottu päivällä, herkuteltu ja katseltu jouluelokuvia. Parasta. Ei stressiä kellään ja 4 lasta sekä joulumieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi otit tuollaisen miehen?
Miten hänet kasvatettiin lapsuudenkodissa?
Miten kasvatat omat lapsesi?
Kaikille mieheatään valittaville muistutksena että hän on teidän oma valintanne ja olette vapaaehtoisesti parisuhteessanne. Toista ei voi muuttaa joten tehkää omat ratkaisunne tai pitäkää suu supummassa...mikään ei ole rasittavampaa kun jatkuva narina omista valinnoista.
Minulla ja naisystävilläni on ihan samanlainen mies kun ap:n! Freeloader joka kyllä tykkää jouluruuista, haluaa että on lahjoja vaikka olen ehdottanut vuosikausia ettei osteta. Itse odottaa saavansa kivoja juttuja muttei viitsi itse vaivautua. Aattona tunkee satasia kuoreen. Ja kun ystävilta ja sisaruksilta tulee lahjoja kysyy et kais olet hankkinut niille lahjat?
Ainoa työ sillä on kuusen hankinta ja pystytys. Mitään apua siitä ei ole kun mennään sitä rataa että Missä on kuusenjalka/ Missä on kuusenvalot/ Mitä pannaan kuusen alle suojaksi/Tule auttamaan kun jäi hanskat jonnekin/ neulasia putoo, mene hakemaan imuri ja siivoa pois jne. Sama peli aina. Jos sanon että kaikki kuusen pystyttämiseen tarvittava on siellä minne ne viime vuonna laitoit saan kuulla olevani ikävä ihminenpitäisi olla avulias ja ystävällinen kun on joulu.
Joulu cd annoin olla lipaston päällä koko vuoden ehkä siitä löytää sen tänä vuonna. Muuten joka kerta on aina yhtä jännittävän ihmeellistä, että meidän cd on kaikki sellaisessa olohuoneessa olevassa lipastossasinne olen ne piilottanut.
Istuu sohvalla ja soittelee kavereille kuinka kiva rentoutua näin jouluna, ei mitään stressiä
Minä en ole jouluihminen. Haluan silti, että joulu on joulu ja kun se on ohitse niin tämä vuosi on myös ja alan uuden vuoden ja uuden jakson. Siksi en halua mennä etelään jouluna. Toiseksi mielestäni joulun pitää olla valkoinen.
Olen hyvä gourmet kokki ja tykkään laittaa hienoja ruokia, kattaa kauniisti kristallit ja hopeat joulupöytään. Olen aina tehnyt kaikki yksin ja kun laitan ruokia siivoan koko ajan niin että keittiö on siisti ja järjestyksessä. Mieheni lapsuudenkodissa kun valmistettiin ruokaa keittiö oli kun pommin jäljiltä, likaisia astioita joka paikassa, kamala kaaos. Äiti ja siskot meni puolijuoksua hiki hatussa ja sotku oli kaamea. Mieheni jotenkin luulee, että en tee mitään kun olen rauhallinen, järjestelmällinen ja organisoitunut. Pakko on ollut kehittää tällainen systeemi kun kaikki pitää siivota ja pestä ennemmin tai myöhemmin. Minulla ei ole koko kylä avustamassa
Tyttärelleni olen opettanut: jos menet naimisiin ota mies, jonka perheessä ja vain poikia ja työssäkäyvä äiti. Mielellään vuorotyössä. Sellaiset pojat osaavat tehdä kotihommia.
Mieheni on hemmoiteltu ainoa poika perheessä, jossa on hänellä neljä vanhempaa siskoa. Koskaan ei ole joutunut tekemään mitään itse eikä hänellä ole minkäänlaista aloitekykyä. On vaikea uudelleenkouluttaa aikuista ihmistä.
Olen huomannut myös itsessäni sen, että enhän minä voi yksin päättää mikä ns. vaatimustaso joululle on. Onko tärkeintä että nurkat kiiltää, onko lapset onnellisia kun ilmapiiri on kireä. Jos mies saisi kertoa minkälainen hyvä joulu on niin mitähän sanoisi? Tai lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulu saa jostai syystä.osan ihmisistä sekoamaan ja suorittamaan aivan hullun lailla. Kukaan ei hönkötä samalla tavalla pääsiäisestä tai juhannuksesta.
Kotoahan ne mallit tulevat, mitä pitää olla ja tehdä. Ankarat mallit saavat aikaan joulumarttyyreita, jotka saavat aikaan ihmisiä, joka eivät välitä joulusta, koska se on itkun ja hammastenkiristyksen aikaa.
Oli onni viettää lapsuus "köyhässä" kodissa, siis aineellisesti köyhässä. Kuusi ja kinkku oli, jo se riitti. Myös tortut ja riisipuuro kuuluivat jouluun. Tavallista perusteellisempi siivous tehtiin, mutta ei mitään valtavaa suursiivousta.
Ei ollut joulumarttyyreja vaan vietettiin hyvin rauhallista joulua. Sanomattakin selvää, että lahjatkin olivat kohtuullisen vaatimattomia.
Vierailija kirjoitti:
No moniko täällä olisi lapsena sitten ollut tyytyväinen jos se äitikään ei olisi laittanut tikkua ristiin joulun eteen? Ei olisi ollut mitään jouluun liittyvää eikä se olisi haitannut yhtään?
Jospa minun lapseni vastaisi tähän. Kyllä meillä muutama tikku ristiin laitettiin, ja olihan joulu paras aika vuodesta lahjoa, uhkailla ja kiristää lapsia osallistumaan siivoukseen, leipomiseen ja muuhun. Mutta joulustressiä saati sitten jouluraivoa meillä ei ole tunnettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa se mies ei pidä koko joulusta. Jospa miestä lähinnä ottaa koko joulu aivoon raskaasti. Sellaisia ihmisiä on. Aivan kaikki eivät markkinajuhlista perusta.
Minä, minä, minä. Ja hän ei edes lasten takia viitsi tehdä mitään? No, miehet onkin itsekkäitä.
Jep. Ja kyllä näille miehille kelpaa ne kinkut ja siisti koristeltu koti. Kunhan itse ei tarvitse mitään tehdä. Lasten ja sukulaisten lahjatkin ilmestyy jostain ja joku ne vielä paketoikin kauniisti. Jouluna kuuluu rentoutua, hehheh. On se kiva rentoutua, kun joku muu on tehnyt rentoutumisen mahdolliseksi. Ehkä eniten mieluisa joulu miehelle on se, kun pääsee sinne oman äidin laittamaan jouluun! Vanhaan tuttuun tapaan isän kanssa löhöilemään sohvalle.
naiset unohtaa,että kukas se suurimmaks osaks maksaa siinä taloudessa? jos mies tuo tilipussin,tarjoaa kulissit, niin kyllä minä naisena voin tehdä kotihommia enemmän ja laittaa joulua :) siis jos olisin aviovaimo
En tiedä missä maassa elät, suomalaiset naiset käyvät töissä ja aviovaimot maksavat puolet talouden kuluista. Silloin myös kotihommat tehdään puoliksi, ei niin että mies makaa töiden jälkeen perse homeessa sohvalla ja nainen aloittaa toisen työpäivän kotona.
Me naiset saadaan kummaa kieroa nautintoa kun saadaan oikein raataa ja kärsiä kotitöissä. Siksi valitus kohdistetaan aina vauva-sivulle, ei koskaan miehelle. Mahdollistetaan huono käytös, korkeintaan hiukan jupistaan.
Ja sitten, kaikki poikalapsien äidit: kasvattakaa ne tyypit käyttäytymään ja tekemään kotitöitä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin eilen siskon luona viettämässä joulua, meidän perhe, isä ja veli. Siskon miehellä oli yksi tehtävä, lohen savustaminen ja se myöhästyi pahasti, kun mies oli vähän lepäillyt. No, se tarkoitti sitä, että minä ja sisko sitten henkihapatuksessa puristettiin aikataulua kiinni. Aikataulu oli siksi, että veljen invataksi oli pitänyt tilata etukäteen, eikä sitä voinut muuttaa, kun invataksia ei hanki saada muutenkaan jouluna.
Haluaisin viettää joulua joskus omaan tahtiin, oman perheen kera, ilman aikatauluja. Mutta kehitysvammaiselle veljelle on tärkeää, että olemme yhdessä jouluna ja vanhaa isäämme haluamme säästää, ettei hänen tarvitse joulua veljelle laittaa, joten tällaista se sitten on.
Onneksi tänään saamme lepäillä ja elää omaan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin pyyhin katot jouluksi ja juhannukseksi. Samoin pesen saunan ja keväällä ja syksyllä ikkunat. Tietenkin myös keittiönkaapit pitää käydä läpi.
Minä myös. Nykyisessä asunnossa kertyy oikeasti pölyä ja hämähäkin seittejä nurkkiin, jos niitä ei pyyhi. Ymmärrän että jostakusta voi tuntua liioittelulta, mutta itse tykkään että voin olla varma että kun rentoudun näin joulupäivänä ja katselen joulukuusta ja muita joulukoristuksia, niin ei silmiin osu joku hänähäkin seitti nurkassa tai lampun päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa, että mies ei osallistu. Realismia varmaan on se, että kuorsaajamiehestä ei mitään kodinhengetärtä saa, mutta edes vähän osallistuvan ehkä. Jutteletteko jouluvalmisteluista etukäteen? Mun mieheen tehoaa tämä: kuusi pitäisi hakea ja koristella, kumman haluaisit tehdä? Ja kysymys siten, että asiaa on aikaa toimittaa esim. 1-2vrk, eikä niin että käskytän heti hakemaan.
Meillä minä hankin lahjat, koska tykkään siitä puuhasta. Budjetti sovitaan yhdessä. Hankin lahjat pitkin syksyä, niin sekin ennakointi vähentää stressiä. Ylipäätään joulistressiä vii vähentää laskemalla rimaa ja ennakoimalla.
Eli: kommunikoikaa ja puhukaa jo hyvissä ajoin ennen joulua, että mitkä odotukset kummallakin on ja mikä työnjako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusjouluun kyllä kuuluu tuo Äidin ahdistus ja marttyyri asenne, siitä ne lastenkin joulumuistot jää. Ja ihan turha sanoa ettei ne huomaa, kyllä sen tunnelman aistii. Itse en viettänyt jouluja ennenkuin esikoinen oli 4, ihan tuosta syystä. Sen jälkeen ostettiin muovikuusi ja jotain koristeita (nyt 10v jälkeen sama setti). Ruoka tulee kaupasta- yksi ostoskierros, lahjat ostan joulukuussa kun muutenkin käyn kaupoilla. Lapset koristelee, muutaman vuoden on jo siivonnut edellisenä iltana. Kyllä, paketoin kaikki itse ja aattona laitan kaiken tarjolle, mutta kevyin mielin, on mitä on ja yhdessä olo on tärkeintä. Joulun jättäisin vieläkin , jos vaan mahdollista, vähemmälle, mutta nuorempi 11v tyttö on jouluihmisiä ja alkaa jo marraskuun alussa kysymään että onhan riisipuuroa ( joo, on - Saarioisten valmiit annoskupit lapsille) ja haluavat viettää "meidän perinteisen päivän". Syödään lounas- ja avataan ne muutamat paketit, pelataan. Sitten käyn lenkillä ja illalla on alkupalapöytä ja aikuisten viinilasit. Ja siinä se. ENÄÄ ei ahdista, 30 vuotta siihen meni.....
Kotona tosiaan nähtiin näitä sänkyyn itkemään (äiti), "kaikkeni olen tehnyt ja te vaan tappelette" en puhu moneen tuntiin, istutaan hiljaa kun ei saa sanoa mitään "normaalia"....
Samat traumat täällä! Äitini ihmettelee miksi emme mene heille viettämään mummolajoulua, kun muut sisarukset menee. Siellä on kuitenkin aina yhtä kireä tunnelma kuin lapsena oli. Oma joulu menee pilalle siinä kireässä tunnelmassa odotellen milloin äitini pinna palaa. Enkä sellaista omalla lapselleni halua. Joten olemme kotona rennosti.
Teemme yhdessä koko perhe ja nautimme yhdessäolosta, kun kerrankin on aikaa. Meillä mies tykkää laittaa ruokaa, joten hoitaa ruokapuolen suurimmaksi osaksi. Me toki autamme, ettei kukaan joudu raatamaan koko aattoa, mutta suunnittelu on miehen vastuu. Lapsen vastuulla on joulukuusen koristelu ja minä vastaan suurimmaksi osaksi siitä, että lapsi saa sellaisia lahjoja, joita oikeasti haluaa. Kaikki siivoaa yhdessä ja kiva joulu on yhteinen ponnistus.
Auttoiko kukaan äitiänne?
Olen auttanut ja isäkin osallistui. Hommasta tuli vaan rennompaa, kun yhteinen aatto siirtyi meille. En ole stressaaja luonteeltani kuten äitini. Olen yrityksen ja erehdyksen kautta havainnut mikä toimii. Oppinut aikatauluttamaan asiat. Lisäksi nautin aidosti joulusta. Moni on ihmetellyt kuinka rauhallinen sen suhteen olen lapsiperheellisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, sen kun tietäs miksi tilanne on sellanen kuin on. Eikö mies välitä joulusta jolloin ei kiinnosta osallistua jolloin hän on itsekeskeinen typerys kun ei ymmärrä osallistua jos se muille on tärkeää vai onko sitten pirttihirmu vaimo jolle ei mikään kelpaa tai sitten jotain opittua avuttomuutta mieheltä. Ken tietää.
Lähtisin kuitenkin siitä että yhteisessä perheessä kaikki joustaa. Keskustelu siitä mitä kukainenki joululta toivoo ja sitten kompromisseja. Ne jotka haluaa tiettyjä ruokia osallistukoon niiden tekemiseen. Kuka haluaa kuusen, osallistukoon hankintaan ja koristeluun. Mutta joulu tulee vaikka ei oo kaikkea. Ja jos haluaa kaikkea niin sitten laittaa mutta ei perheen tarvi osallistua yhden perheenjäsenen joulufantasian rakentamiseen kuin kohtuudella. En puhu AP:stä, mutta joskus tuntuu että joillain on tiettyjä ehdottomuuksia että pitää olla ja pitää tehdä, halutaan lapsille sitä ja tuota perinnettä ilman että tehdään perheenä asioita - perheenjäsenillä voi olla eri toiveita ja merkityksiä joululle niin ihan kiva ois jos ne muutkin perheenjäsenet sais sananvaltaa miten tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Me naiset saadaan kummaa kieroa nautintoa kun saadaan oikein raataa ja kärsiä kotitöissä. Siksi valitus kohdistetaan aina vauva-sivulle, ei koskaan miehelle. Mahdollistetaan huono käytös, korkeintaan hiukan jupistaan.
Ja sitten, kaikki poikalapsien äidit: kasvattakaa ne tyypit käyttäytymään ja tekemään kotitöitä!!
Huonoa käytöstä on nimen omaan se uhriutuminen ja narina töistä, jotka on itse itselleen määrännyt, ja joita yrittää määrätä myös muille. Jos haluat jynssätä kaappien hyllyjä, niin siitä vaan, mutta jos et halua, niin älä perkele jynssää! Kukaan muu ei vaadi joulumarttyyreiltä sitä uhrautumisrituaalia kuin he itse.
Ihmiset on erikoisia, ihan totta.
Mä tein joulun meillä tänäkin vuonna, ostin kaikki lahjat ja hommasin ruoat, hain koristeet varastosta, siivoilin, paistoin kinkun jne... Eikä tulisi mieleenkään valittaa mistään. Mies tekee sitten muita hommia, kuten kolaa lumet koko talven ja on esimerkiksi paljon lasten kanssa. Ollaan yhdessä päätetty, että mikään hysteria tai täydellisyyden tavoittelu ei kuulu meidän jouluun. Rentoa yhdessäoloa ja hyvää ruokaa.
Ihmiset ihan itse luo tuollaisen kiiltokuvan tarpeen. Stressaavat, riitelevät tai mököttävät, uhriutuvat. Laskevat kuka teki mitäkin ja minkä verran. Kamalilta suhteilta kuulostaa!
Eikö se ollut niin, että juurikin vanhemmuus tekee ihmisestä epäitsekkään ja kasvattaa muutoinkin paremmaksi?
Ja sitten kuitenkin lukuisat vanhemmat pilaavat vuodesta toiseen juurikin oman lapsensa joulun kun eivät osaa ns. aikuiset yhtä hiton joulua järjestää lapselleen?!
Pistää niin vihaksi lasten puolesta nämä ylisuorittaja-marttyyrit ja laiskamato-äijät, jotka sitten tästä joulusta riitelevät lasten kustannuksella, kun eivät sen vertaa osaa keskenään kommunikoida, että se mukava joulu omalle lapselle tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa se mies ei pidä koko joulusta. Jospa miestä lähinnä ottaa koko joulu aivoon raskaasti. Sellaisia ihmisiä on. Aivan kaikki eivät markkinajuhlista perusta.
Minä, minä, minä. Ja hän ei edes lasten takia viitsi tehdä mitään? No, miehet onkin itsekkäitä.
Jep. Ja kyllä näille miehille kelpaa ne kinkut ja siisti koristeltu koti. Kunhan itse ei tarvitse mitään tehdä. Lasten ja sukulaisten lahjatkin ilmestyy jostain ja joku ne vielä paketoikin kauniisti. Jouluna kuuluu rentoutua, hehheh. On se kiva rentoutua, kun joku muu on tehnyt rentoutumisen mahdolliseksi. Ehkä eniten mieluisa joulu miehelle on se, kun pääsee sinne oman äidin laittamaan jouluun! Vanhaan tuttuun tapaan isän kanssa löhöilemään sohvalle.
naiset unohtaa,että kukas se suurimmaks osaks maksaa siinä taloudessa? jos mies tuo tilipussin,tarjoaa kulissit, niin kyllä minä naisena voin tehdä kotihommia enemmän ja laittaa joulua :) siis jos olisin aviovaimo
Miehet unohtaa, että naisetkin yleensä käy töissä ja maksaa noin puolet perheen menoista. Ja näköjään jotkut naisetkin.
No kyllä minä työssäkäyvänä,itseni elättävänä naisena tiedän,että yleensä nykyään myös naisetkin käyvät töissä,mutta tiedän,että monissa perheissä se suurin tulon tuoja on mies,omassa lähipiirissä ainakin ja tiedän niitäkin,joilla mies käy työssä ja nainen hoitaa kodin. Mutta se on jokaisen perheen oma juttu,miten ovat sopineet. Mutta siis,en valittaisi kotihommista,jos mies tienais enemmän,niin mielellään itse teen taas kotona enemmän. Asioita pitää suhteuttaa tilanteen mukaan,näin ajattelen.
Perheellisenä siis käyttäisit kaiken vapaa-ajan perheen hyväksi vaikka maksaisit kaikesta puolet. Miehesi ehtisi viettää vapaata ja rentotua. Olet kuule niin pihalla, ettet osaa kuvitellakaan. Onnea vaan elämään, jos kuvittelet voivasi hyvin tuollaisessa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
ko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi katsella tuollaista "kumppania".
En kanssa, mutta onneksi ei tarvitse, kun on huippu mies. Lapsuudesta muistan tuollaisen isän. Ja vika oli nimenomaan hänen ja hän pilasi joulun eikä äiti, joka yritti ja teki meille lapsille kivoja muistoja.
Minun isä oli samanlainen. Ainut asia jonka teki joulun eteen oli kuusen hankkiminen. Kaikki muu jäi äidille. Lahjat, ruuat, kuusen koristelu jne. Hän tosin ei uhriutunut siitä joten jouluni olivat aina kivoja ja meillä oli iloinen tunnelma, en tiedä pitikö kaiken harmituksen sisällään minun takiani, vaiko oliko asia hänelle oikeasti ok.
Uskoisin että kätki harmituksen... Niin minäkin tein ja kävin vessassa itkemässä, ettei lapset näe. Nyt lapset aikuisia ja vieläkään ei mies osallistu. Joka joulu se ketuttaa, ja PALJON. Puhunut olen. Pyytänyt ja anellut, mutta ei auta. Tuntuu että vihaa joulua, mutta ei myönnä. Tänä vuonna en vaihtanut jouluverhoja tms. En rasittanut itseäni koska sairauden takia pitää säästellä voimia. Ei sitä ketutusta silti poista.
Upeaa seurata tätä keskustelua ja ihmisten ahdistusta. Itsellä lapset aikuisia ja maailmalla ja rouvakin muuttui exäksi jo vuosia sitten. Ei enää joulustressiä ja hössöttämistä, vietämme rauhallista laatuaikaa kissojen kanssa, nukumme pitkään ja laiskotellaan. Veikkaan että olemme kattien kanssa lähempänä oikeaa joulua kuin ns. suorittajat.