Mistä isosta tai pienestä asiasta olet lapsessasi ylpeä?
Oma tyttäreni on todella lahjakas pienon soittaja, aloitti 6-vuotiaana ja nyt on 16 vuotias.
Kommentit (44)
3.5v poika tunnistaa yleisimmät järvikalat ja osaa ne myös latinaksi. On ollut kalareissuilla alle vuoden ikäisestä asti mukana ja isoin saalis on 12kg hauki, verkosta tosin.
Vierailija kirjoitti:
Poikani (12v) joulutodistuksessa käytös on 10 ja lukuaineiden keskiarvo oli 9,2.
Mun tyttärellä oli tuossa iässä ka 9,5
Ap
1,5 v poikani on ystävällinen ja hyväntuulinen tapaus. Hymyilee ja nauraa paljon, silittää ja halii pehmoleluja. Käy halimassa onnellisena meille kotiin tulevia ihmisiä. :)
8,9 keskiarvo mutta haluaa ammattiopistoon
Kolme lapsistani ovat kympin oppilaita, kauniita ja hyviä kaikessa mitä tekevät tai yrittävätkään, menestyneet ja asuvat omillaan. Neljännes lapsi taas on aivan päinvastainen. Se musta lammas, joka ei osaa mitään, ei ole kaunis, surkea koulussa, mielisairas ja asuu yhä kotona vaikka on täysi ikäinen eikä käy koulua tai töissä. Eli työtön loinen...
13 v tienaa enemmän kuin äitinsä. tosin sillä on enempi mies ystävii
Vierailija kirjoitti:
Kolme lapsistani ovat kympin oppilaita, kauniita ja hyviä kaikessa mitä tekevät tai yrittävätkään, menestyneet ja asuvat omillaan. Neljännes lapsi taas on aivan päinvastainen. Se musta lammas, joka ei osaa mitään, ei ole kaunis, surkea koulussa, mielisairas ja asuu yhä kotona vaikka on täysi ikäinen eikä käy koulua tai töissä. Eli työtön loinen...
Noin ikävä puhe hänestä on kyllä paskaa vanhemmuutta.
19v lapseni pääsi kirkkovaltuustoon.
13v lapsi tekee upeita käsitöitä.
Mummolle teki upean neuletakin lahjaksi ja minulle kauniin torkkupeiton.
Meidän nuori on loistava työssään.
Urapolku on ollut vaikea hänelle oppimisvaikeuksien ja masennuksen takia mutta nyt on päässyt unelmaduuniin hyvällä paikalla.
Hän on todella sinnikäs, kun haluaa oppia jotain harjoittelee niin kauan että osaa.
Lisäksi hän on empaattinen ja tosi hyvä tyyppi.
Hän on kohtelias ja sanoo usein kiitos ojentaessaan tavaroita. Ikää 1 v. :D
Poikaani kiusattiin rajusti vielä yläasteellakin. Mutta lukion suoritti kaikesta huolimatta hyvin arvosanoin. Pääsi myös Yliopistoon, mutta vieraaseen kaupunkiin. Pitkään keskustelun päätteeksi päätti lähteä ja muutti omilleen . Oon tosi ylpeä.
Hänen luonteestaan.
Kohtelee toisia kauniisti.
On utelias elämää kohtaan.
Mun 18v lukiolainen hommasi kesällä itselleen pelipaikan uudesta joukkueesta, sopi lukionvaihdoksesta ja muutti syksyllä muutaman sadan kilometrin päähän kotoa. Ja parjää hienosti, vaikka oli hädin tuskin täysi-ikäinen muuttaessaan,
Lapset jo 20+. Toisen pojan kohdalla olen ylpeä hänen kyvystään ymmärtää fysiikkaa ja astrofysiikkaa. Toisen pojan kohdalla olen ylpeä hänen tilannetajustaan ja kohteliaisuudestaan ja tyylikkyydestään.
Vanhin on ihana syvällinen pohdiskeluja, mieletön kyky itsereflektioon ollut jo hyvin pienestä asti, nyt nuori aikuinen mies ja opiskelee teknisellä alalla. Hauskakin on ja taiteellisesti lahjakas.
Keskimmäinen on ihanan positiivinen persoona, sosiaalisesti lahjakas ja osaa nauttia elämästä. Nyt juuri matkustelemassa Aasiassa, johon säästi rahat tekemällä töitä lukion jälkeen. Itsenäinen ja fiksu nuori mies hänkin.
Nuorin on ihanan itsevarma persoonallisuus joka tykkää liikkua ja improvisoida, tutkia ja tehdä itsenäisesti. Mielenkiintoista nähdä millainen henkilö hänestä kuoriutuu, on vasta kymmenen
Mulla ei oo lapsia, joten kysymys:
Miksi niin moni on ylpeä jostain asiasta, jonka lapsi on saavuttanut? Tyyliin opiskelupaikka. Eikö ylpeyden aihe ole se, jos lapsi on ns. hyvä ihminen, auttavainen, empaattinen yms?
En siis tarkoita kysymykselläni ilkeillä, vilpittömästi kysyn, kun en ymmärrä.
Esikoinen ei ole koskaan arvostellut tai haukkunut ketään toista ihmistä paitsi, jos kuulee että joku muu puhuu jostain toisesta pahaa niin arvostelee tätä arvostelijaa. Eikä myöskään kehu ikinä itseään vaan kaikki hänen aikaansaannoksensa ovat kuulemma vain hyvää tuuria. Kuopus taas vaati että haluaa itse säästää ja tienata rahat kevariinsa vaikka ympärillä luokkakaverit saavat vanhemmiltaan kymmenien tuhansien mopoautoja tekemättä mitään.
Hyvä kysymys kiitos ap. Mun lapset on fiksumpia mitä itse olin heidän ikäisenään ja pohtivat syvällisesti asioita. He ovat puheliaita ja musikaalisia, mm. loistava rytmitaju. Heidän naurunsa saa muutkin nauramaan. Paras ominaisuus taitaa olla kummallakin empaattisuus. Molemmissa on jotain sellaista hulvatonta ja ihanan vallatonta, toivon että saavat kantaa aina tähtiloisteensa mukanaan.