Salamarakastuminen työkaveriin ja alun ensihuuma

Nauttii hetken hurmoksesta mutta ei kannata sen takia lähteä eroilemaan ja perhettä rikkomaan, ties vaikka menit välit poikki lastenkin kanssa.

Jos ero on oikea vaihtoehto sen jälkeen kun hurmos-suhde on loppunut, sitten se on järkipäätös, eikä hetken huumassa tehty hölmöily.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekoaminen kestää muutaman kuukauden jonka jälkeen toisella menee pupu pöksyyn ja ero puolisosta perutaan. Samalla hän tulee järkiinsä ja tunteet kylmenevät kertaheitolla. Toinen osapuoli jää kitumaan rakkaustuskissaan ja miettimään mitä oikein tapahtui.

Muutaman kuukausi kärsimistä ja sen jälkeen miedon katkerat tai kuivan asialliset välit työkaveriin. Kaikki muut tietävät tai ovat arvanneet pelin hengen. Seuraavaksi kirjoitteletkin kokemuksiasi vauvapalstalle keskustelunaloituksiin joissa tuskaillaan babbys first työpaikkaromanssin kanssa.

Valitettavasti tämä menee yleensä näin. Itsellä kokemusta. Mies oli varattu tietämättäni. Nyt todella kylmä minua kohtaan. Kauheaa olla töissä.

Mies pitää nyt sinua käärmeenä, joka luikerteli hänen puhtoiseen paratiisiinsa viekoittelemaan hänet, viattoman poloisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tai jos erot oli jo valmiiksi käynnissä, niin ei se kestä silti. Koska se edellinen suhde pitää käsitellä loppuun. Antaa itselle lupa surra, miettiä mikä meni pieleen, oppia ja kehittyä. Kun kaikki tää jonkun rakkaushuuman alle. Niin teillä voi olla kivaa vuoden, ehkä 2. Sit iskee ja kovaa.

No meillä on molemmilla tilanne, jossa ollaan enää paperilla oltu naimisissa ja puolisoita ei paljon kotona näe. Surut on käsitelty jo.

Ap

Ei ole käsitelty. Eroa ja odota 1/3-1/2 suhteen ajasta, sitten se voi olla paketissa.

Parikymmentä vuotta kestäneen suhteen jälkeen vaadit 7-10 vuoden yksinoloa :D

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä kokemusta siitä, millaiseksi työilmapiiri tulee kun muut työkaverit saa tietää tällaisesta suhteesta?

Ei kannata koittaa, menee ihan todella kiusalliseksi. Olet ihan yksin, kun muut kääntävät selkänsä.

Vierailija kirjoitti:

Se muuten ei ole paskapuhetta että rakkaus on valinta. Sehän koostuu miljoonista pienistä valinnoista miten sinä päätät toimia. Alussa ne valinnat on mieleisiä, mutta jossain välissä tulee aika kun niiden merkitystä ei itsekkään ymmärrä ja alkaa valitsemaan väärin, sitten se toinen ihminen on kusipää ja erotaan.

Turhaan ei vihkikaavassakin kysytä "haluatko rakastaa...?". - Rakkaus - rakkaussuhde - on myös tahdon asia, ja sitä tulee vaalia, ylläpitää ja kehittää.

Potentiaalisia kumppaneita on maailma pullollaan, mutta toimivan ja kehittyvän suhteen voi muodostaa vain yhteen kerrallaan. - Kukasta kukkaan -lentelijöillä on huono ennuste perheen perustamisen näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä kokemusta siitä, millaiseksi työilmapiiri tulee kun muut työkaverit saa tietää tällaisesta suhteesta?

Kuiskutellaan takana ja muutamat sanovat mielipiteensä päin näköä. Riippuu tietenkin yhteisöstä. Pienemmissä paikoissa saatetaan tuntea työkaverit niin hyvin, että salassa suhteilu on hankalaa. Isot firmat, joissa kaikki eivät edes tunne toisiaan kuin korkeintaan ulkonäöltä, suhteetkin ehkä jäävät vähemmälle huomiolle.