Tipaton tammikuu 2023

Jaahas, kaksi viikkonloppua viinipullon seurassa, ja nyt alkoi uusi kuiva kausi. Ei tuonut viini mitään iloa elämääni, morkkista vain. :(

Jos sitä yrittelis nyt sitten kesälomaan saakka eli kolme kuukautta. Päivittelen tänne, miten onnistuu.

- Helmi

Kiva kuulla että täällä tipattoman jatkajia ja jälleen aloittajia! Itse vietin tipattoman tammikuun, mutta helmikuu ei todellakaan ollut tipaton ja en pysynyt lähelläkään niitä rajoja, mitä itselleni tipattoman jälkeen asetin. Jotenkin unohdin ne kokonaan! Nyt aloitin eilen taas tipattoman, ja seuraavan kerran saan nautiskella luvan kanssa viiniä pääsiäislomalla.

N33

Pakollinen pyöreiden juhlistus, eli 70pv tipatonta lasissa. Ei vaikuttavia muutoksia vielä kropassa, toki krapuloiden poissaolo tuntuu mukavalta. Ja tietenkin se, että on pystynyt välttämään kiusauksilta tuntuu hyvältä. Mind over matter... Nyt kun maaliskuu ja tipaton on näin pitkällä, niin otetaan nyt ainakin vielä 30pv tavoitteeksi. En varmaan ole aikuisiälläni ollut 100 pv ilman alkoholia, joskohan se olisi aika?

Viikko täynnä uutta tipatonta, kahdeksas päivä pyörähti käyntiin. Hyvältä tuntuu nyt, vaikka viikon, parin takainen turha repsahtaminen ohuesti ärsyttääkin. Kevättä kohti, toverit! :)

- Helmi

No joo. 60 raitista pvää alkuvuonna(2022 105 pvää) Pidemmät tauot kummasti vähentävät alkoholin kulutusta myös loppuvuonna. Ainakin itseltäni.

Nousuhumalan tunne vallankin hyvässä seurassa on varsin mukavaa(yleensä)

Nuutuneet päivät juhlimisen jälkeen ovat sitten jotain aivan muuta. Raikkaat aamut tipattomien iltojen jälkeen ovat parasta.

Aurinkoista kevättä!

----Leevi--

Tervepäs terve pitkästä aikaa, täällä on upeita suorituksia! Itse tässä olen melkein kahden tipattoman kuukauden jälkeen nyt joitakin kertoja treffannut vanhan luottoystäväni eli punaviinin kanssa, ja voin kertoa että eipä oikeastaan ole ollut kauhean hauskaa. Ei kuplivia kivoja nousuja, vaan väsyttävää pöhnelöä, eli vähän samat kokemukset kuin muutamalla muullakin täällä. Ja aamulla väsynyt, raskas ja epäonnistunut olo. Ei ole tissuttelu enää sitä mitä se oli joskus ennen. Sekopäisintä tässä kokonaisuudessa on se, että siitä huolimatta tunnistan kuinka helposti koukuttuminen tapahtuu. Jotenkin sitä mieli eksyy viikonlopun lähestyessä muistamaan kuinka ihanaa se viinipullon avaaminen ja lasin esiin ottaminen onkaan.  Näissä mielihyväpöhinöissä on todella vaikea ajatella loogisesti ja jättää kävelemättä alkoon.

Satuin juuri jostakin lukemaan, että mielihyvähormoni dopamiinia erittyy itse asiassa enemmän  palkitsevan toiminnan ajattelemisesta, kuin itse toiminnasta. Tämähän selittää juuri sen mistä täällä monesti keskustelimme tipattomuuden aikana, se mitä kaipasi eniten oli tunne siitä että ihan kohta saa avata viinipullon.  Tunnistan tämän, ajatus viinistä perjantai-iltana tuottaa etukäteen voimakasta mielihyvää, vaikka itse viini ei sitä perjantaina tekisikään. 

Tällaisin miettein tänään,  Tomsku 

Punaviinin suurlipittäjä päivittää: sain tipattoman tammikuun jälkeen taisteltua melkein huikattoman helmikuun. Mutta yhden ns luvallisen illan jälkeen join vielä parin päivän kuluttua ihan turhaan ja jotenkin itsekin sitä tajuamatta ihan reippaasti. Heräsin vaan seuraavana aamuna, ja ihmettelin että miten kello on jo noin paljon - ai niin, saamari, mähän hain kellarista sitä viiniä!?

Sittemmin onkin pidetty mukiton maaliskuu ilman epäselvyyksiä.

Olen ylipainoinen ja odottelen kovasti, että juomattomuus näkyisi painossa. Vielä en ole mitään semmoista kehitystä huomannut.

Pyöreiden päivityksiä tänne, eli 80pv tänään. Kauankohan tätä pitää jatkaa, ettei enää tee mieli? Kauniit kevätpäivät ja aurinko saavat kyllä veden kielelle olutta ajatellessa.

Jone kirjoitti:

Pyöreiden päivityksiä tänne, eli 80pv tänään. Kauankohan tätä pitää jatkaa, ettei enää tee mieli? Kauniit kevätpäivät ja aurinko saavat kyllä veden kielelle olutta ajatellessa.

Wau, hieno saavutus, onnittelut! 

Taisin kirjoittaa edellisessä viestissäni, että nopeasti sitä taas koukuttuu viinin lipittämiseen, vaikkei se välttämättä aina edes ole niin hauskaa. Palaan tipattomalle, jos jonnekin vapun tietämille jatkaisi. 

-Tomsku päivänä 1/35

Onkohan ketään muita enää paikalla? Mitä kuuluu?

Tänäänhän on maaliskuun 30. ja minulla kasassa 28 päivää nolla annosta alkoholia tälle kuukaudelle! Huimaa. Muistaakseni viimeksi 90 -luvulla ollut näin pitkiä jaksoja ilman pisaraakaan.

Tämä jo kertookin sen, että ihan pienen pienestäkin ärsykkeestä valahtaa helposti ja ihan huomaamatta takaisin samoihin vuosien tapoihin.

Siksipä pistin satasen rahaa alkon tilausvalikoimien alkoholittomiin juomiin ja hain laatikollisen sellaisia ulottuvilleni.

Näin pystyn siis tekemään samat, tutut rutiinit: pullojen jäähdttely, pullon avaaminen, omat lempilasini, kaataa juomaa lasiin ja siemailla siitä Puuttuu vaan se nousu, mutta se pitää sit vaan kestää jollain tavoin.

Toki olen mennyt nukkumaan jo klo 20.30. , etten jää arpomaan sitä että ehkäpä sitä voisi hyvän konjakkimoukun yömyssyksi ottaa. Sehän ei siihen yhteen moukkuun jää, tiedän kyllä.

Nukkuminen ei ole parantunut, yhtään en ole laihtunut, mutta ihanat selväpäiset aamut ovat kyllä hienoa.

Pääsiäinen meneekin työvuorojen ansiosta kuivana, joten taidan pystyä kuivaamaan muutaman viikon vielä.

Kertokaa kuulumisia muutkin.

Upp. Skool? Vai ei?

90 täynnä!!! Huh, kyllä tämä tästä. Vielä pitäisi pääsiäiseen jaksaa. Ilmeisesti vasta pääsiäismaanantaina olisi 100 päivää täynnä ja silloin pitäisi ajaa mökiltä kotiin. Pitääkö tässä vielä jatkaa sadan päivän yli vai joko saa vloppuna korkata?

en ehtinyt tammi tai helmikuuhun mutta näköjään maaliskuusta tuli tipaton. Tuli vaan kyllästyminen kaljoitteluun.

Ja enpä ota tänäänkään. Vaikka oli niin hieno ilma, ja kävin koiran kans pitkällä kävelyllä, ja ollaan mökillä ja mies paistoi peuran ulkofilettä ja minä hauduttelin kermaperunat - niin puolukkamehun voimalla vaan mennään.

Olen huomenna aamulla herätessäni niin, niin onnellinen!

Krapulat on nimittäin 50 vee vuosipäivän jälkeen ihan mahdottomia, kestää 4 päivää saada itsensä taas normaali olotiloihin.

Onko viikonloppuna ulkoiltu, aloitettu kevätsiivousta, tehty tulevan viikon ruokia pakkaseen, vaiko pe-ilta viiniä ja pari viskiä, ja tänään koko päivä vetämätön, jaksamaton olo ja kaikki kotityöt ja muut hommat jääny huomiseen??

Miten on? Itse en ole juonut tammikuussa enkä maaliskuussa tippaakaan.

Miten tämä raitisteluketju on aivan täysin kuivahtanut?? Ensin tammikuussa ollaan aivan täysillä , helmikuussakin vielä vähennellään ja kun pääsiäinen koittaa, niin taas alko myy vuoden ennätystään.

Huikaton huhtikuu jatkuu, mahtavaa. Rehellisyyden nimissä pitää kertoa, että työvuorot ovat nyt niin tiukat matkoineen, ettei tähän väliin millään mitään viinin lotraamista ( vähintään tonkka viikonloppuisin) mahtuisikaan.

95 päivää se kesti, en malttanut kuitenkaan pääsiäisenä olla korkkaamatta. Kori olutta ja pari lasia viiniä ja vähän likööriä meni neljän päivän aikana. Ei tullut krapulaa, pöhötystä tai morkkista. Maistui itseasiassa tosi hyvälle ja auringossa fiilistelin. Kiitos kanssamatkustajille, ensi vuonna uudestaan? 

Mahtavalta tuntui noin pitkä tipaton ja nyt on kyllä sellainen olo, ettei heti uudestaan tarvitse korkata. Tsemppiä kaikille ja eihän tässä ole kuin yhdeksän kuukautta tammikuun alkuun. Sitten viimeistään uusiksi!

Join viikko sitten ihan suunnitellusti viiniä, mutta aivan vastoin mitään järkeä meni kuitenkin kokonainen 0,7 vodka kahdessa päivässä sen viinin lisäksi!? En oikein tiedä mitä tapahtui.

Siitä on viikko ja vasta torstaina tunsin selvästi, että nyt on olo normaali ja mielialaa ja aineenvaihduntaa myöten kroppa palautunut.

Että jospa olisikin sitten ihan alkottomasti loppukuun.

Nyt kaikki viettämään maltaatonta maaliskuuta kuten minä!