Aina joulut, pääsiäiset, juhannukset vaimon vanhemmilla

Vierailija kirjoitti:

Käymme paljon useammin minun vanhempien luona kuin miehen vanhempien luona, vaikka he asuvat kävelymatkan päässä ja omani toisessa kaupungissa. Mies ei IKINÄ edes ehdota, että mentäiskö käymään kahvilla. Joten ei sitten mennä. Ihan väleissä ollaan eikä ihmisissä ole mitään vikaa, en vain halua enkä pysty ottamaan vastuulle heidän tapaamisten järjestämistä, kun mies eivätkä he itse ole aloitteellisia. Miksi se siis olisi minun vastuullani?

Näin se taitaa monissa perheissä mennä... Mies ei tee mitään asian eteen, että mentäisiin tapaamaan sukulaisia tms. Esimerkiksi lahjahankinnatkin omalle suvulle voi olla miehelle todella haastavaa ja jää siskon lapsille lahjat ostamatta. Ja kuka saa tästä nokilleen ja arvostelua..? No, se vaimo tietysti!

Vierailija kirjoitti:

Tunnen samanlaisen perheen. Vaimo on läheisriippuvaisesta suvusta jossa ei muille arvoa anneta. Vain lasten  juhlille miehen suku alussa kelpasi rahapusseiksi. 

Välit ovat jo niin huonot eikä välejä pidetä pariskuntana enää ollenkaan niin että mies laitetaan menemään yksin lasten kanssa omaan sukuunsa kun kotona lapset ovat alkaneet pitämään pääasiassa kaveri synttäreitä ja vain vaimo kutsuu omaa sukua sinne rääppiäisiin. 

Mies on tossun alla kakaramaisen, lapsellisen vaimonsa ehdoilla mennen tullen eikä halua perhettään rikkoa. Miehellä on ihan tavalliset mukavat sukulaiset mutta anoppi ei olisi saanut yhtään neuvoa äärettömän laiskaa miniää ja pahinta kun vertasi toiseen ahkera luontoiseen miniäänsä niin sehän oli sitten viimeinen paha.

Vaimo on omassa lähiriippuvaisessa suvussaan äitinsä hyvin palvottu ja passattu täydellinen prinsessa eikä mitään saa arvostella mutta kyllä kaikkia muita arvostellaan haukutaankin pahasti. 

Ihan näin anoppina totean, että siinä on kyllä todella tökerösti käyttäytyvä ihminen, siis tuo anoppi. Ei ihme, että välit on poikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen samanlaisen perheen. Vaimo on läheisriippuvaisesta suvusta jossa ei muille arvoa anneta. Vain lasten  juhlille miehen suku alussa kelpasi rahapusseiksi. 

Välit ovat jo niin huonot eikä välejä pidetä pariskuntana enää ollenkaan niin että mies laitetaan menemään yksin lasten kanssa omaan sukuunsa kun kotona lapset ovat alkaneet pitämään pääasiassa kaveri synttäreitä ja vain vaimo kutsuu omaa sukua sinne rääppiäisiin. 

Mies on tossun alla kakaramaisen, lapsellisen vaimonsa ehdoilla mennen tullen eikä halua perhettään rikkoa. Miehellä on ihan tavalliset mukavat sukulaiset mutta anoppi ei olisi saanut yhtään neuvoa äärettömän laiskaa miniää ja pahinta kun vertasi toiseen ahkera luontoiseen miniäänsä niin sehän oli sitten viimeinen paha.

Vaimo on omassa lähiriippuvaisessa suvussaan äitinsä hyvin palvottu ja passattu täydellinen prinsessa eikä mitään saa arvostella mutta kyllä kaikkia muita arvostellaan haukutaankin pahasti. 

Muuhun sen enempää kantaa ottamatta, mutta MIKSI anoppi on verrannut poikansa vaimoja? Ei ihan tervettä sellainenkaan.

Kukahan on ihan terve ja kaikki ihmiset tekevät vertailuja ja virheitä. Anoppi on ajatellut pieniä avuttomia lapsia että ne kärsii ja painavahan syy siihen arvosteluun on eikä heppoisin perusteiden. Tiedän syyn ja että anoppi arvosteli ihan asiasta eikä mistään turhasta. 

Niin kenen lapsia nämä pienet avuttomat lapset on?

Olet siis tossun alla.

Puolisoni vanhemmat menehtyivät kun olin vielä aika nuori, kokematon, tyhmä tullen hänen sukuunsa ja kadun sitä kun olin niin mustasukkainen miehestäni ja kiukuttelin siitä kun hän antoi heille huomioonsa.

Sanon ihan suoraan että olen ollut jumalattoman itsekäs. Elämää nyt kokeneen järjellä olisin ihan erilainen mutta ei sitä järkeä silloin nuorena ollut. 

Säälittävimpiä tapauksia on kun ei sitä järkeä tule edes iän myötä, nähdä asioita monelta kantilta eikä vain omasta putkinäöstä katsellen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen samanlaisen perheen. Vaimo on läheisriippuvaisesta suvusta jossa ei muille arvoa anneta. Vain lasten  juhlille miehen suku alussa kelpasi rahapusseiksi. 

Välit ovat jo niin huonot eikä välejä pidetä pariskuntana enää ollenkaan niin että mies laitetaan menemään yksin lasten kanssa omaan sukuunsa kun kotona lapset ovat alkaneet pitämään pääasiassa kaveri synttäreitä ja vain vaimo kutsuu omaa sukua sinne rääppiäisiin. 

Mies on tossun alla kakaramaisen, lapsellisen vaimonsa ehdoilla mennen tullen eikä halua perhettään rikkoa. Miehellä on ihan tavalliset mukavat sukulaiset mutta anoppi ei olisi saanut yhtään neuvoa äärettömän laiskaa miniää ja pahinta kun vertasi toiseen ahkera luontoiseen miniäänsä niin sehän oli sitten viimeinen paha.

Vaimo on omassa lähiriippuvaisessa suvussaan äitinsä hyvin palvottu ja passattu täydellinen prinsessa eikä mitään saa arvostella mutta kyllä kaikkia muita arvostellaan haukutaankin pahasti. 

Ihan näin anoppina totean, että siinä on kyllä todella tökerösti käyttäytyvä ihminen, siis tuo anoppi. Ei ihme, että välit on poikki.

Et nyt ymmärrä. Siinä oli lapsen terveydestä kysymys mutta enempää sitä en sinulle avaa kun vain näyttää olevan se anoppi syypää niin pidä sitten mielipiteesi. Anopithan ne pahimpia aina ovat vaikka sanoisin ihan mitä. 

Ei se vaimon vika ole että sinä olet lapanen. Avaa suusi ja ilmoita että haluat toimittavan x tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei se vaimon vika ole että sinä olet lapanen. Avaa suusi ja ilmoita että haluat toimittavan x tavalla.

Tajusin etten ole ainoa kun olen lukenut näitä vauvakeskusteluista. Näkyy olevan ihan yleistä vaumon sanelema seuraelämä. Kitisten näkyvät käyvän oikaiseen jouluna anoppilassa.

Itse en rasita sellaisella vaimoani, soitan joskus tammikuussa vanhuksille kun lasten lomat on ohi. Joulukortin pistin töistä tullessa vähän salaa. Tiistaina lähdetään viikoksi Espanjaan.

Joskus miettinyt eroa kun on yli 20 vuotta oltu yhdessä eikä nii hirveesti ole yhteistä enää. Lapset on nuoria aikuisia, vanhempani ovat iäkkäitä, kannattaisi varmaan erota ennenkuin erossa sitten menisi vanhempieni perintöä vaimolle, jolle aikoinaan ainoona lapsena ( ja sitä kautta pojillemme) tulisi mittava omaisuus.