Mikä on ollut sinun joulumielenpahoitus?

Tyttäreni lapsineen menee joka jouluksi miehen vanhempien luokse. Itse olen joka joulu yksin. Ei joulupäivinäkään haluta nähdä mutta lahjat kelpaa

Se että Suomi jankuttaa Natton liittymistä,Nyt on Ruotsi perunut, tehkää tekin. 

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni lapsineen menee joka jouluksi miehen vanhempien luokse. Itse olen joka joulu yksin. Ei joulupäivinäkään haluta nähdä mutta lahjat kelpaa

Etkö todellakaan sovi pöytään ! Kamalaa. 

Miks täällä on aina näitä "kamalin koskaan", "törkeintä mitä..", ym mielenpahoitusketjuja?

Pahoitan mieleni näistä aloituksista.

T. vakkaripalstaaja ilman nimimerkkiä

Tämä on toki vähäpätöisempää kuin esim. tuo yksin jouluisin jäävä mummi yllä, mutta minä sain eräänä jouluna miesystävältä muumipaitulin. Olin erikseen maininnut muussa yhteydessä, että inhoan muumimukeja ja muuta vastaavaa krääsää. En ihan heti unohda sitä tunnetta kun avasin paketin. :D Mutta huumorilla ottakaa tämä.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni lapsineen menee joka jouluksi miehen vanhempien luokse. Itse olen joka joulu yksin. Ei joulupäivinäkään haluta nähdä mutta lahjat kelpaa

Ikävää, eikö asiasta voisi keskustella ja sanoa, että lapsenlasten näkeminen jouluna olisi sinulle tärkeää.

Mun yksi ja ainoa joulumielenpahoitus liittyy siihen, että vanhempnai erosivat minun ollessa 15 v. Muutin tuolloin samoihin aikoihin omilleni asumaan.

Ensimmäisenä eron jälkeisenä jouluna jouduin epämääräisen erotaistelun pelinappulaksi ja jouduin aika äkäisesti ilmoittamaan, etten aio viettää joulua kummankaan luona, en nyt enkä ikinä. Se lupaus on pitänyt tähän päivään saakka, minä olen nyt keski-ikäinen ja vanhempani eläkkeellä. Muutoin tavataan kyllä kummankin kanssa silloin tällöin.

Mutta tuolloin oikeastaan joulu menetti merkityksensä ja pitkään en edes halunnut viettää joulua millään tavalla, haalin aina töitä siihen pyhille. Nyt avopuolison kanssa ollaan kehitelty omat jouluperinteet vasta muutamana viime vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni lapsineen menee joka jouluksi miehen vanhempien luokse. Itse olen joka joulu yksin. Ei joulupäivinäkään haluta nähdä mutta lahjat kelpaa

Ikävää, eikö asiasta voisi keskustella ja sanoa, että lapsenlasten näkeminen jouluna olisi sinulle tärkeää.

Asiasta ei voi keskustella kun ei vastaa. Ovat toisilla isovanhemmilla aina koko joulun ajan. Vuosia sitten tuntui pahalta yksinäisyys muttei enää (toki jouluna voi kyynelkin valua) mutta minkäpä teen asialle. Tämä on viimeinen joulu kun muistan lahjoilla. Kyse ei ole siitä että olen pihi vaan siitä että minun on annettu selvästi ymmärrää että olen huonompi kuin muut niin käytänkin rahat johonkin muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni lapsineen menee joka jouluksi miehen vanhempien luokse. Itse olen joka joulu yksin. Ei joulupäivinäkään haluta nähdä mutta lahjat kelpaa

Ikävää, eikö asiasta voisi keskustella ja sanoa, että lapsenlasten näkeminen jouluna olisi sinulle tärkeää.

Asiasta ei voi keskustella kun ei vastaa. Ovat toisilla isovanhemmilla aina koko joulun ajan. Vuosia sitten tuntui pahalta yksinäisyys muttei enää (toki jouluna voi kyynelkin valua) mutta minkäpä teen asialle. Tämä on viimeinen joulu kun muistan lahjoilla. Kyse ei ole siitä että olen pihi vaan siitä että minun on annettu selvästi ymmärrää että olen huonompi kuin muut niin käytänkin rahat johonkin muuhun.

Kurjaa. Mutta lahja-automaatiksi ei pidä alistua, jos seura ei kelpaa. Minä tein saman ratkaisun, kun en kummina kelvannut kummilapsen merkkipäiville enkä muutenkaan, mutta lahjat kyllä aina haluttiin.

Taidan olla itse muiden mielen pahoittaja kun käyn joulun vietossa päiväseltään enkä jää yöksi. Etenkin äitiäni se harmittaa. Haluan viettää joulupyhiä myös omassa kodissa joten sukuloin vain aattona.

Ensi jouluna taidan katkaista koko perinteen ja lopettaa koko joulun vieton. En ole yhtään jouluihminen.