Kiinteät - kun lapsi ei aukaise suuta
On tässä nyt kolmisen viikko reenattu kiinteitä mutta lapsi ei millään oikeen tajua syömistä - ei aukase lainkaan suuta. Pakko hauskuuttaa koko ajan jotta nauraisi että saa lusikallisen evästä suuhun - jonka useinmiten sitten sylkee ulos :( Lapsella ikää 5kk.
Olisko vinkkejä miten lapsi tajuais syömisen jujun?
Kommentit (2)
Vaikuttaako pienokaisenne muuten kiinnostuneelta ruoasta, siis esim. aukooko suutaan, kun itse syötte jotain? Herkkyyskausi kiinteämmän ravinnon aloituksen suhteen vaihtelee ~5-8 kk:n välillä, jolloin vauvat alkavat luontevammin availla suutaan lusikalle.
Myös ns. sormiruoan antamista kannattaa kokeilla, jos kuitenkin haluat aloitella maistelut jo nyt. Esim. juuri nuo maissinaksut sulavat myös hampaattomassa suussa helposti :) Itse annoin hampaattomalle noin puolivuotiaallemme lisäksi mm. keitettyjä vihanneksia paloina. Peruna on ollut melkein viimeisiä maistiaisia, kun se on monen mielestä paitsi pahan makuista myös masulle raskasta työstettävää. Esim. bataatti on maistunut paremmin.
En malta olla sanomatta, että valitettavasti kiinteiden aloitus ei yleensä paranna yöunia. Meillä esim. kävi juuri päinvastoin :( Esikoisen kanssa yöt paranivat vähän kiinteiden aloituksen jälkeen, mutta toisaalta myös tämä pikkukakkonen alkoi nukkua yönsä paremmin samanikäisenä - pelkän äidinmaidon voimalla... Yöimetyksistä vauvat ovat itse valmiita luopumaan tosi yksilöllisesti, puhumattakaan heräilystä muuten vain. Esim. uuden oppiminen, hampaiden tuleminen, masuvaivat ja kipeäksi tuleminen valvottavat enempi kuin nälkä. Periaatteessa vauvan pitäisi nälän puolesta pärjätä ilman rintaa varmaan, kun hän syö 4-5 tuhtia (esim. pari desiä puuroa ja pari-kolme desiä muita kiinteitä + useita imetyskertoja) ateriaa päivässä. Eri asia sitten on, milloin hän (tai muu perhe) on muuten valmis yövieroitukseen ;)
Malttia ja tsemppiä, toivottavasti yötkin rauhoittuvat joka tapauksessa mahdollisimman pian!
Eipä meidänkään neiti kovin nopeasti tuota syömisjuttua tajunnut... Hänellä oli (ja on edelleenkin) kuitenkin kova tarve laittaa _kaikki_ esineet suuhunsa, ja käytinkin sitä sitten hyväkseni. Annoin tytölle käteen oman lusikan ja kun suu aukeni sitä kokeilemaan niin äkkiä sujautin ruokalastin sisään. Sen lisäksi syöminen helpottui kovasti kun tajusin vaihtaa liian isot lusikat penempiin - esim. Ainun ensilusikka oli ihan liian iso (vaikkei siltä ensin näyttänytkään). Pienempi on vaan helpompi ujuttaa pienestä reiästä... ;)
Myöskin itse ruoalla on suuri merkitys suun aukeamiseen. Esim. peruna ei meillä todellakaan uponnut (ei oikein vieläkään). Sen sijaan hedelmistä löytyi sopivia herkkuja. Ensi alkuun annokset olivat niin pieniä että todella tuskastuin, mutta vähitellen helpotti. Aikaa ja kärsivällisyyttä se kyllä tosissaan vaati. Ainut mitä neitimme söisi rajattomasti ovat nuo maissinaksut (ja maissi soseenahan on tietenkin YÖK ;).