Onko moraali älykkyyden kehittymisen edellytys vai älykkyys moraalin kehittymisen edellytys?
Väitetään, että moraali olisi kulttuurisidonnaista, mutta eihän tämä väite voi pitää paikkansa, jos ihmisen moraaliset valinnat ovat aina henkilökohtaisia. Kulttuuri on aina kollektiivinen, ei yksilöllinen ilmiö, toisin kuin moraali ja älykkyys. Kulttuuri kyllä vaikuttaa moraaliin, mutta viime kädessä ihmisen on kuitenkin tehtävä itse valinta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kysymys on siten vain siitä hyväksyykö ihminen kollektiivisen normin vai henkilökohtaisen normin oikeasta ja väärästä. Voiko moraaliton ihminen oppia uutta ja soveltaa oppimaansa? Eli voiko älykkyyttä olla ilman moraalia? Toisaalta voiko moraalia olla ilman älykkyyttä?
Kommentit (23)
Itse ajattelen, että ihminen voi olla älykäs jollain kapealla alueella, mutta jos tunneäly puuttuu, jää paljon uupumaan. Usein sanotaan, että yhteiskunnan sivistyksen merkki on se, miten se kohtelee heikoimpiaan. Kyllä se tietyllä tavalla on myös yksittäisen ihmisen sivistyksen merkki.
Eli että sitä älykkyyttä arvostaa myös muu sosiaalinen yhteisö, vaaditaan älyköltä myös moraalista älykkyyttä. Psykopaatti ei ole erityisen arvostettu vaikka hän olisi esimerkiksi matemaattisesti älykäs. Sosiaalisesti häntä saatetaan pitää jopa hulluna.
Esitän vastakysymykset: onko eläimillä moraalia? Mikä erottaa ihmisen eläimestä?
Vastaus on siten melko selvä, kyllä se älyä vaatii. Ihmisten välillä kysymys onkin monimutkaisempi, koska moraali ja huippuälykkyys eivät enää kävele käsikädessä mutta toisinaan ne asuu samassakin päässä.
Ja jumala on jonkun ylijumalan luoma tekoäly ja ylijumala on yliylijumalan luoma tekoäly ja yliylijumala on yliyliylijumalan luoma tekoäly, jne.