Miksi olla vapaaehtoisesti työtön, koska työttömän elämä on harvoin hohdokasta?

Olen ollut yli kymmenen vuotta putkeen epäsäännöllisessä vuorotyössä vakituisena. Aloitin työt 18-vuotiaana.

Olen tavallaan hieman kateellinen työttömille, koska haluisin itsekin olla. Mulla jää joka kk rahaa lähemmäs 1000e säästöön, vaikka mulla on palkka nettona alle 2000. Vaikka auto, vuokra-asunto tms. Se kertoo siitä, etten jaksa tehdä mitään vuorotöiden lisäksi, vaikka yritän. Ei oo paukkuja. Elämäni ei ole hohdokasta, kun vapaa-aikaa on vähän ja sitä ei jaksa edes käyttää kun aika menee töistä palautumiseen.

Paras ystäväni on työtön ja minusta hänen päivät kuulostaa ihanalta. Koti maaseudulla, päivät menee kissoja hoitaen, sairasta mummoa hoitaen välillä, miehelleen kokaten, siivoten tms. Toki rahaa ei kovasti ole, mutta kertoo, että henkinen hyvinvointi peittoaa kyllä sen.

Mielestäni siltikin joku tolkku tähän on tultava. Mielestäni on väärin olla työttömänä omasta tahdostaan. Eihän siitä tulisi mitään, jos kukaan ei tekisi töitä. Eihän tää maailma pyörisi millään, eikä ole ratkaisu, että ulkomailta tulevat tekemään meidän työmme, ettei meidän tarvitsisi tehdä.

Työmäärää pitäisi vähentää niin paljon, niin elämässä olisi edes joku hohto.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut yli kymmenen vuotta putkeen epäsäännöllisessä vuorotyössä vakituisena. Aloitin työt 18-vuotiaana.

Olen tavallaan hieman kateellinen työttömille, koska haluisin itsekin olla. Mulla jää joka kk rahaa lähemmäs 1000e säästöön, vaikka mulla on palkka nettona alle 2000. Vaikka auto, vuokra-asunto tms. Se kertoo siitä, etten jaksa tehdä mitään vuorotöiden lisäksi, vaikka yritän. Ei oo paukkuja. Elämäni ei ole hohdokasta, kun vapaa-aikaa on vähän ja sitä ei jaksa edes käyttää kun aika menee töistä palautumiseen.

Paras ystäväni on työtön ja minusta hänen päivät kuulostaa ihanalta. Koti maaseudulla, päivät menee kissoja hoitaen, sairasta mummoa hoitaen välillä, miehelleen kokaten, siivoten tms. Toki rahaa ei kovasti ole, mutta kertoo, että henkinen hyvinvointi peittoaa kyllä sen.

Mielestäni siltikin joku tolkku tähän on tultava. Mielestäni on väärin olla työttömänä omasta tahdostaan. Eihän siitä tulisi mitään, jos kukaan ei tekisi töitä. Eihän tää maailma pyörisi millään, eikä ole ratkaisu, että ulkomailta tulevat tekemään meidän työmme, ettei meidän tarvitsisi tehdä.

Työmäärää pitäisi vähentää niin paljon, niin elämässä olisi edes joku hohto.

Ööö jos täällä on satoja tuhansia-puoli miljoonaa työtöntä, niin eikö se ole kaikkien kannalta vain hyvä asia, jos pieni osa heistä on työttömänä pienillä tuloilla ihan vapaaehtoisesti, eikä kilpaile vähistä työpaikoista niitä haluavien kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jää rahaa huomattavasti enemmän käyttöön työttömänä kuin ollessani 2600€ nettopalkalla töissä. Elatusmaksut olivat 1400€ kuussa. Itselle jäi n. 600€ asumiskulujen jälkeen tästä piti vielä maksaa työmatkakulut ja ruokailut. Nyt työttömänä jää aikaa touhuta kaikkea, mistä saa lisätuloja. Kerätä pulloja, käpyjä ja Marjastaa. Etsin myös ihmisten hylkäämiä pyöriä, joita myyn pienen fiksauksen jälkeen eteenpäin.

Elatusmaksut 1400? Kuinka monta kersaa sulla oikein on... Meinaatko myös lapset kasvattaa yhteiskunnan eläteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jää rahaa huomattavasti enemmän käyttöön työttömänä kuin ollessani 2600€ nettopalkalla töissä. Elatusmaksut olivat 1400€ kuussa. Itselle jäi n. 600€ asumiskulujen jälkeen tästä piti vielä maksaa työmatkakulut ja ruokailut. Nyt työttömänä jää aikaa touhuta kaikkea, mistä saa lisätuloja. Kerätä pulloja, käpyjä ja Marjastaa. Etsin myös ihmisten hylkäämiä pyöriä, joita myyn pienen fiksauksen jälkeen eteenpäin.

Ei jumankauta sentään. Ei se työnteko aina ole mitenkään hauskaa, mutta kyllä sen verran pitäisi motivaatiota löytyä, että elättäisi omat lapsensa. Mistä teitä vellihousuja riittää. Sitten ihmetellään kun lapset ja nuoret on ihan sekaisin, onko ihmekään kun vanhemmat vaan viettää jotain taivaanrannanmaalari elämää.

Itse olen varmaan jossain siinä välissä. Toisaalta tykkäisin tehdä jotain työtä. Silti työkokemusta hyvin vähän. Minusta tilanteeni ei ole mikään hyvä ja työkkärin kanssa toimiminen ikävää monesti. Olenkin ollut välillä ilman rahaakin. Säästöillä mennyt jopa vuoden.

Jos mietin itseäni niin olen stressaava ja jännittävä ihminen. Kaikki alkoi jo kiusaamisesta nuorempana. En enää siedä ilkeitä ihmisiä. Töissäkin niitä on jo tullut vastaan, vaikka kokemusta vähän muuten onkin. Näin jos menet töihin et voi valita porukkaa missä päiväsi vietät. Tämän lisäksi töissä pitäisi onnistua kaikki ja osata monia juttuja sekä olla vielä tehokas. Itse väsyn helposti ja sosiaaliset tilanteet raskaita.

Tuo väsyminen sitten heijastuu vapaa-ajalle. Työ vei voimia ja pakottaa esim heräämään aikaisin. Iltavirkulle joka muutenkin kärsii unettomuudesta tuo on rankkaa. En olisi kuvitellut esim viime talvena jaksavani mennä viikon lähes valvottujen öiden jälkeen töihin. Ymmärrän sen, että monen on pakko silti mennä.

En kaipaa mitään erikoista ja itselle riittää yksinkertainen elämä. Näin en tarvi rahaa niin paljon. Toisaalta raha tuo tiettyä turvaa ja en pidä tukien varassa olemista kuitenkaan hyvänä juttuna. Sekin on stressaavaa minusta. Olisi kiva saada työ missä pärjää stressaamatta ja jossa viihtyy muutenkin. Ehkä esim lyhemmällä työajalla. Näitä töitä ei vaan ole kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvoin se työssäkäyvänkään elämä on hohdokasta.

Kai kyse on siitä että minkä arvon laittaa vapaa-ajalleen.

Arvo vapaa-ajalle? Useimmat ihmiset maksavat keinoista, joilla saada vapaa-aikaansa kulumaan.

Ihmiset, jotka arvostavat aikaa enemmän kuin rahaa, ovat keskimäärin onnellisempia kuin rahaa enemmän arvostavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jää rahaa huomattavasti enemmän käyttöön työttömänä kuin ollessani 2600€ nettopalkalla töissä. Elatusmaksut olivat 1400€ kuussa. Itselle jäi n. 600€ asumiskulujen jälkeen tästä piti vielä maksaa työmatkakulut ja ruokailut. Nyt työttömänä jää aikaa touhuta kaikkea, mistä saa lisätuloja. Kerätä pulloja, käpyjä ja Marjastaa. Etsin myös ihmisten hylkäämiä pyöriä, joita myyn pienen fiksauksen jälkeen eteenpäin.

Elatusmaksut 1400? Kuinka monta kersaa sulla oikein on... Meinaatko myös lapset kasvattaa yhteiskunnan eläteiksi.

En minä niitä kasvata maksan vain elatusmaksuja ja se on ihan normi elatusmaksu 3 lapsesta jos ex elatuskyvytön.

Toki lapset ihmetteli kun olin töissä miksi ei minulla ollut varaa mihinkään, vaikka äiti oli työtön, niin shoppailee ja matkustelee lasten kanssa. Selitän että saatte minulta jo suurimman osan rahoista, toki menee äidin tilille, mistä käyttää minun antamia rahoja lapsiin.

Eivät halua enää tulla oikein luokseni, kun ei varaa oikein kunnon ruokaan ja muuhun kivaan. Valittavat sitten äidilleen tästä ja ex valittaa minulle.

Selittää että, kyllä sitä rahaa pitäisi minulle jäädä kun töissä käyn.

KÄytännössä elatusvelvolliselle jää useasti huomattavasti vähemmän käyttöön rahaa kuin toimeentulotuen varassa elävälle.

Mielestäni jokaisen vanhemman pitäisi elättää varojensa mukaan lapsensa, eikä hakea tukia yhteiskunnalta. Jos ei kumpikaan pystyisi huolehtimaan, otettaisiin huostaan ja annettaisiin lapset niille, kuka pystyisi siihen.

Köyhyys periytyy ja on lapselle muutenkin haitallista tutkimusten mukaan. Köyhien lapsia kiusataan koulussa enemmän, syövät useasti epäterveellisemmin ja sortuvat päihteisiin. Myös elinikä on todettu hyvätuloisilla olevan n. 13-16 vuotta pidempi.

Eli kannattaa aina pyrkiä hyvätuloiseksi keinolla millä hyvänsä ja antaa myös lapsilleen tämä mahdollisuus. Köyhyys tappaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jää rahaa huomattavasti enemmän käyttöön työttömänä kuin ollessani 2600€ nettopalkalla töissä. Elatusmaksut olivat 1400€ kuussa. Itselle jäi n. 600€ asumiskulujen jälkeen tästä piti vielä maksaa työmatkakulut ja ruokailut. Nyt työttömänä jää aikaa touhuta kaikkea, mistä saa lisätuloja. Kerätä pulloja, käpyjä ja Marjastaa. Etsin myös ihmisten hylkäämiä pyöriä, joita myyn pienen fiksauksen jälkeen eteenpäin.

Ei jumankauta sentään. Ei se työnteko aina ole mitenkään hauskaa, mutta kyllä sen verran pitäisi motivaatiota löytyä, että elättäisi omat lapsensa. Mistä teitä vellihousuja riittää. Sitten ihmetellään kun lapset ja nuoret on ihan sekaisin, onko ihmekään kun vanhemmat vaan viettää jotain taivaanrannanmaalari elämää.

Tekisitkö itse töitä jos et pystyisi tarjoamaan lapsillesi mitään, kun lapset olisi sinulla. Siis et kertakaikkiaan mitään.

Rahat ei riitä edes omien perustarpeiden täyttämiseen. Laskennallisesti asumiskulujen jälkeen jäävä summa on n. 600€ mikä pitää riittää itsensä ja lasten elätykseen, kun ovat itsellä. Tästä summasta pitää maksaa sähköt, ruuat itselle ja lapsille puh.Laskut, matkakulut, auto kulut, että pääsee töihin, eväät tai työruokailut jne.. Ei ne lapset tuo rahaa mukanaan ruokaan tai muihin menoihin, kun tulevat käymään, vaikka annan heille jo suurimman osan palkasta äidin tilille.

Ei elatusvelvollisilla ole mikään ongelma maksaa lastensa elatusta, vaan se ettei voi enää tarjota lapsille tai itselleen mitään.

Syyllisiä ovat usein äidit, jotka jättäytyvät useasti elatuskyvyttömiksi, jolloin etävanhempi joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen jolloin työnteko on tehty monesti täysin kannattamattomaksi.

Käytännössä lähivanhempi voi välillisesti maksattaa asuntolainaansa elatusvelvollisen tuloista. Elatusvelvollinen joutuu maksamaan lastensa asumisesta aiheutuneista kuluista esim 3 lapsesta n. 600€.

Eli jos lainakulut ennen eroa ollut 600e, joutuu etävanhempi maksamaan edelleen tämän summan jos ex elatuskyvytön.

Pointtina tässä on se, että näissä tapauksissa missä lähivanhemman elatuskyky alentunut, nostettaisiin etävanhemmalle jäävää laskennallista rahaa 600 eurosta ylöspäin, jolloin etävanhemmalla olisi varaa pitää lapsia. Myös työnteon mielekkyys palaisi.

Oikeastaan kaikkien pitäisi elättää, sen mukaan mitä varaa. Sitä aina keskustellaan miten taloudellisessa vaikeuksissa yh äidit muka on.

Kyllä siitä aikamoinen haloo tulisi jos suurin osa äidistä olisi etävanhempi ja joutuisivat tulemaan lasten kanssa toimeen 600 eurolla.

Isä matkustelisi lasten kanssa ja asuisi omakotitalossa . Äidille riittää yksiö, mihin lapset eivät oikein halua tulla. Ei varaa ostaa lahjoja syntymäpäivänä.

Aina väsynyt töiden jälkeen 2400e sairaanhoitajan palkasta menee 1200euroa isän tilille. Onneksi 200 € Palkan korotus luvassa, niin voisi joululahjoja ostaa. Huppista onkin taas elatusmaksujen uudelleenlaskenta exän elatuskyttömyyden takia. Huomataan elatuskyvyn nousseen 200eurolla eli nostetaan elatusmaksuja saman verran. Tämmöistä usean miehen elämä on.

no ei sen minun elämäni olekaan tarkoitus olla hohdokasta sinun mielestäsi,ap. vaan minun mielestäni.tai vielä tarkemmin, päätän itse minkä laatusanan alainen elämäni on. "hohdokas" ei ole edes haussa.

Vierailija kirjoitti:

Boomereille tiedoksi, että valtaosa vapaaehtoisesti työttömistä arvostaa omaa-aikaa enemmän kuin pientä palkkaa. Nainen25V

Et se sinäkään enää mikään nuori ole Naisen logiikkaa, voi voi.

Puoliso huolehtii taloudesta ja on sen verran hyvätuloinen, ettei minun pieni palkkani vaikuttaisi elintasoomme juuri lainkaan. Eläkettä minulle kertyy säästämisen kautta (kun siitä kuitenkin kohta kuorossa huudetaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jää rahaa huomattavasti enemmän käyttöön työttömänä kuin ollessani 2600€ nettopalkalla töissä. Elatusmaksut olivat 1400€ kuussa. Itselle jäi n. 600€ asumiskulujen jälkeen tästä piti vielä maksaa työmatkakulut ja ruokailut. Nyt työttömänä jää aikaa touhuta kaikkea, mistä saa lisätuloja. Kerätä pulloja, käpyjä ja Marjastaa. Etsin myös ihmisten hylkäämiä pyöriä, joita myyn pienen fiksauksen jälkeen eteenpäin.

Ei jumankauta sentään. Ei se työnteko aina ole mitenkään hauskaa, mutta kyllä sen verran pitäisi motivaatiota löytyä, että elättäisi omat lapsensa. Mistä teitä vellihousuja riittää. Sitten ihmetellään kun lapset ja nuoret on ihan sekaisin, onko ihmekään kun vanhemmat vaan viettää jotain taivaanrannanmaalari elämää.

ainakin osalla kaltaisesi "ripittäjät" työyhteisöissä ovat ajaneet porukkaa työttömiksi.