Halusin ottaa etäisyyttä lapsuudenkaveriini eikä hän tajua sitä vaikka en ole ottanut häneen enää moneen vuoteen yhteyttä

Vierailija kirjoitti:

Laitapa kuule aloittaja tälle ilmeisen yksinäiselle (tai sitten alle keskiverron sosiaalisen älykkyyden omaavalle) "ystävällesi" niin selkeä viesti, että heikkolahjaisempikin sen ymmärtää, esimerkiksi: "Hei! Tiedän, että tahdot minun olevan ystäväsi koska syy se ja se, mutta olen itse kokenut jo pitkään, etten valitettavasti saa välisestämme yhteydenpidosta enää sitä, mitä ystävyydeltä ja ihmissuhteiltani kaipaan syystä se ja se. Toivotan sinulle vain kaikkea hyvää ja parasta jatkoa-löydät vielä jonkun, joka ymmärtää sinua paremmin kuin minä. No hard feelings, elämä on."

Jos et kykene olemaan tälle ihmiselle rehellinen, satutat häntä täysin tietoisesti ja herää kysymys: miksi ihmeessä haluat satuttaa jotakuta, joka haluaisi vain ystävyyttäsi ja satunnaista juttelua puhelimitse? Edes kohteliasta "kaunis ilma tänään" jutustelua? Mieti,mikä entisen ystäväsi käytöksen takana todellisuudessa on? Miksi ystävystyit häneen alunperinkään-eikö niistä syistä enää mitään ole jäljellä? Ja ennen kaikkea mieti tarkkaan: miksi et voisi enää hänen ystävänsä olla missään olosuhteissa. Mene itseesi ja tiedät kuinka toimia. Ghostaaminen ilman mitään selitystä on törkeintä, mitä voit toiselle tehdä.

Ei hän ole minulle mikään kohtelias puhelinkumppani vaan ennemminkin häirikkö. Olen kirjoitellut hänestä palstalle useasti ja silloin kyllä on moni vastaaja sanonut jopa psykopaatiksikin. Että sano sellaiselle yhtään mitään.

Siis viisi vuotta sitten tehty päätös...? Eikö tuo nyt ole kummallekin tosi epäkiitollista touhua.. kaikki ihmiset ei ole sellaisia, että tajuavat jotain toisten vihjailuja tai jotenkin tulkitsisivat sinua niin, että alkaisivat sit toimimaan sun haluamalla tavalla. Jos itsellä ei oo tapana esittää asioita niin, että ei sano suoraan vaan toivoo että toinen vaan tajuaa, niin ei pakosti kyllä tajua.

Helpommin ja nopeemmin saisit asiasi perille, kun vaan sanoisit hänelle mitä aattelet.

Jos tuo tyyppi ei oo myöskään viiteen vuoteen ottanut onkeensa siitä, että hän on aktiivinen ja sinä et, niin älä oota henkees pidätellen et se nyt yhtäkkiä muuttuu.

Usein nykypäivänä, kun on joku ihmissuhdeongelma, niin mennään sille linjalle ettei oteta mitään vastuuta. Se on tämä nykyajan muoti-ilmiö "put yourself first", joka ymmärretään persiilleen. Se on joku oikeutus ja lupa itselle olla miten itsekäs vaan. Kaikkeen,mikä vähänkään tuntuu itsestä epämukavalta, ollaan heti "mun ei tartte" "mä en halua" "mulla ei oo mitään velvollisuutta" tai sitten ollaan vaan hiljaa, kun kaikki ongelmathan tunnetusti ratkee sillä, kun "annetaan olla"

Nyt pää pois puskasta.

Mä ottaisin vaan etäisyyttä enkä vastaisi enää koskaan yhtään mitään mihinkään. Normaalit ihmiset tajuaa sen kyllä. Epänormaalitkin ehkä joskus.

Ei kaikkea voi eikä jaksa selittää, sekin voi olla kuormittavaa.